SJPHKI Asioita on lähdettävä ratkaisemaan siitä (talous, lainsäädäntö, kv -asiat), missä ne ovat sillä hetkellä (puhdasta pöytää ei ole). Omalla kuvalla ja nimellä esiinnytään tässä blogissa. Lue blogin moderointilinjaus.

Suomi tarvitsee monivuotisen työmarkkinaratkaisun ja uudistumista

 

Syksyn työmarkkinaratkaisun psykologinen merkitys mediassa ym. Suomen taloudelle kasvaa kasvamistaan.

Palataanpa pari vuotta taaksepäin, mitä otsikoitiin ja uutisoitiin  silloin tehdystä raamisopimuksesta:

-SAK   -STKK   -Akava   -Suomen Yrittäjät   -EK   -KT   -YLE  (ks. uutinen).

…..ja kaikki olivat tyytyväisiä

Eiliset puheet lomarahojen  leikkaamisesta ovat  esittäjältään huonoa tilanneharkintaa. Tärkeämpi on saada monivuotinen (3-5 v) maltillinen sopimus, joka antaa sitä kautta  yrittäjille liiketoiminnan suunnitteluun pitkäjänteisyyttä. Julkisen sektorin mahdollisuus toimia lisätyöllistäjänä on nykyisessä taloustilanteessa täysi mahdottomuus.   

Sveitsiläisen kauppakorkeakoulun IMD:n  mukaan Suomen kilpailukyky on  laskenut  sijalle 20 (Ruotsi sijalla 3.). Suomi sijoittui kolmanneksi viime syyskuussa julkaistussa Maailman talousfoorumin (WEF) vuotuisessa kilpailukykyvertailussa (ks.sivu 13).  Tutkimukset eivät ole keskenään täysin vertailukelpoisia.  Vuosi sitten Suomi oli sijalla 17. IMD:n vertailussa.  WEF:n viime syyskuun vertailussa Suomi oli Ruotsia kilpailukykyisempi.

Viennin hiipuminen antaa  vakavaa pohdittavaa myös siitä, että onko Suomella riittävästi strategisesti oikeata kaupattavaa muille maille. Paperi- ja metsäteollisuuden menneiden vuosikymmenten suuruuden aikoihin ei enää ole paluuta. Pienen maan kansantalouden on tehtävä oikeita strategisia valintoja muuttuvassa globaalitaloudessa ja myös rakenteellisia uudistuksia talouden kestävällä  nousulla pitämiseksi. Ilman uudistumista ja tuotekehittelyä (ml. julkinen sektori) ei mikään palkkaratkaisu yksin  takaa kilpailukykyä.

On aika saada jokapäiväisen synkistelyn sijalle myös hyviä uutisia Suomesta. Suomessa on varmaan tehty tänä vuonna synkistelyn tähänastinen ”kenttäennätys”. Asiaa ovat vauhdittaneet kaikki osapuolet, jotka sattumoisin  kokoontuvat elokuun lopussa pääministerin johdolla neuvonpitoon. Toivottavasti neuvonpito saa aikaan yli puolue- ja järjestörajojen yhteisen tahtotilan Suomen puolesta jatkuvan synkistelyn  sijasta.

Ilman kommentoijan   tunnistettavaa omaa  kuvaa kirjoitetut kommentit poistetaan 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

"Uudistumista" Suomi kyllä tarvitsee. Ensimmäinen askel on tupoteatterin lopettaminen.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Ainakin lainsäädäntövallan palauttaisin Eduskunnalle siltä osin, kun se on lipsunut työmarkkinajärjestöille (vrt. esim. eläkelainsäädäntö)ja työlainsäädäntö).

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Eiköhän lainsäädäntövalta ole tänä päivänä komissiolla. Ihmettelen, ettei edes eurobondeista kuulu mitään.

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

Ei kaimaseni. Ei tuolla monivuotisella ratkaisulla ole juuri mitään merkitystä suomalaisten yritysten kilpailukykyyn tai sen parantamiseen. Mikäli oikeasti halutaan parantaa yritysten toimintamahdollisuuksia, kilpailukykyä ja työllisyyden lisäämistä, niin ainut vaihtoehto on leikata palkkojen sivukuluja, jotka ovat aivan liian korkeat suomessa.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Et tainut lukea kunnolla blogia.

Onko sivukuluilla ratkaisevaa merkitystä, jos ei ole edes myytävänä kilpailukykyisiä ja korkealaatuisia tuotteita ulkomaisille ostajille ja myös kotimarkkinoilla.

Myös ylisuuri julkinen sektori (ml. kuntahallinto) vie verovaroja.

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

Siis kilpailtaessa markkinoista on varmasti ratkaisevin tekijä yleensä hinta, eikä korkea laatu. Jonkun kännykän kustannuksista iso osa on palkan sivukuluja täällä suomessa. Hyvä esimerkki on liikenneympyröiden kivet. Kivien laadussa tuskin on ratkaisevaa eroa olipa ne sitten kiinasta tai suomesta, mutta jostakin kumman syystä ne kannattaa roudata sieltä asti tänne.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen Vastaus kommenttiin #6

Kyllä Nokia menetti suuruuden päivänsä väärillä valinnoilla ja laiminlyömällä oikean teknisen tuotekehittelyn. Osaamista kyllä olisi ollut ja on edelleenkin keskittymällä siihen, missä Nokia on hyvä.

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen Vastaus kommenttiin #11

Mutta mitä mainitsin palkkakustannuksista, niin siellähän se on Nokiakain Kiinassa ja Intiassa kyseisestä syystä. Tuossa olet aivan oikeassa, ettei Nokia älynnyt lähteä kehittämään uusia innovatiivejä, vaan antoi sen mahdollisuuden muille. Aiempi kommenttini ei kuitenkaan koske pelkästään Nokiaa, vaan kaikkia yrityksiä. Sivukulut luovat kannattamattoman pohjan lähes kaikelle yritystoiminnalle suomessa!

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Kun teollisuutta ei ole, sellaista pitää kutsua tänne. Jos teollisuutta ei ole, pitää saada palveluvientiä aikaiseksi. Mikäli sijoituspaikka ei houkuta, pitää edes pääkonttori tai virallinen osoite saada tänne.

Irlannin malli - riittävän alhainen verotus tulokkaille, ja julkisen sektorin sopeuttaminen IT-telecom-klusteria edeltävälle tasolle, mieluiten vähän alle, että pelivaraa tulisi seuraavien rytinöiden varalle. Nollatupo on toimena riittämätön, ja todennäköisesti monella tapaa (kotimarkkinoiden kysyntä) ongelmallinen. En moiti sinällään oikeansuuntaista keinoa, kunhan totean.

EDIT: ilman "huonoja uutisia" - joita myös faktoiksi kutsun - ei saada riittävää kriisitietoisuutta aikaiseksi. Heikko hallitus estää julkisen sektorin leikkauksia, AY ja politiikka estää työllistymisen esteiden kuten esim. kannustinloukkujen poistamista.Miljardien tunkeminen huonoihin hankkeisiin tukipaketeista Sote-alan ohjelmistojärjestelmiin maalaa synkkää kuvaa kuluhallinnasta ja menopuolen tavoitteellisuudesta.

Alan olla Isokallion linjoilla - tahtoa välttää seinä ei välttämättä löydy.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Ei vasemmiston kanssa pystytä julkishallintoa keventämään ja sama vika kepun kanssa kuntahallinnon kanssa.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Eikä kokoomuksen kanssa euro- ja EU-puolta. Mennään sitten kaikki yhdessä seinään. Kyllä se korjausliike sitten tapahtuu, kun on pakko. Kaikilta osapuolilta.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen Vastaus kommenttiin #12

Eikä persujen kanssa luottamusta herättävällä tavalla ! :D

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen Vastaus kommenttiin #14

Höpö, höpö. Kyllä te persujenkin kanssa toimeen tulette, jos kerran vassareidenkin.

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

Aivan kuten Huopanen kertoi.
Poliitikot ovat kykenemättömiä korjaamaan omia virheitään. Virheitä he osaavat tehdä ja niitä tietysti sattuu vahingossakin, mutta se on hölmöläisen hommaa, että niitä aletaan peittelemään tietoisesti uusilla virheillä, kuten nyt on mm. sote- ja kunta uudistuksen osalta suunnitelmissa.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Eikös PS ole myös poliittinen liike ja Soininkin koko työura on vain poliittista järjestötyötä.

P.s. Ennustan, että vaalien jälkeinen hallitus toimeenpanee nykyisen hallituksen kuntauudistuksen toteutuksen valvonnan , siltä osin, kun se jatkuu 2015 vaalien jälkeen. Se seinä tulee kuntataloudessa ja -palveluissa vastaan.

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen Vastaus kommenttiin #16

Kyllä PS on poliittinen liike ja toivottavasti PS ei lähde tuohon nyt kaavailtuun kuntauudistukseen, mikäli yleensäkkään on hallituksessa mukana. Minä luulen, että seuraava hallitus oli siellä ketä tahaansa korjaa nyt esitetyt virheet ja toteuttaa järkevämmän kunta- ja sote uudistuksen.

Käyttäjän Juha-PekkaVaarala kuva
Juha-Pekka Vaarala

"Paperi- ja metsäteollisuuden menneiden vuosikymmenten suuruuden aikoihin ei enää ole paluuta."
Puoleksi oikeassa, puoliksi väärässä. Paperiteollisuuden suuruuden aika on ohi, mutta sekä kemiallisessa että mekaanisessa metsäteollisuudessa on paljonkin kasvumahdollisuuksia, etenkin jalostuspuolella, mikäli ko. aloilla on rohkeutta ja resursseja panostaa uudistumiseen, kehittymiseen ja innovaatioihin. Meillä tätä metsätalousmetsää on kun taas Keski- ja Etelä-Euroopassa sekä Kiinassa sitä ei ole. Metsätaloudessa meillä on edelleenkin suurta potentiaalia.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Mahdollisuuksia on toki paljon tuotekehittelyllä ja jalostusasteen nostamisella.
Sitä tuossa ajoin takaa.

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

Suomi elää metsästä! On elänyt ja tulee elämään. Puun hyödyntämismuodot vain vaihtelevat aikojen myötä.

Aivan ex tempore tällainen utopistinen ajatus: Nyt kun on keksitty tällainen nanokuitu, eli yksiatominen hiilirakenne, joka on ultra kevyttä, mutta silti super vahvaa, niin voihan käydä esim. silleesti, että edullisin tapa on tuottaa nuita hiilimolekyylejä polttamalla puuta, josta talteen otetaan lämpöenergia ja sitten palamisjätteestä jalostetaan miljardien tonnien kysynnän myöta hiiliraaka-ainetta maailman markkinoille. Mitä ihmeellisemmät vekottimet kaipaavat tulevaisuudessa tuota raaka-ainetta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset