SJPHKI Asioita on lähdettävä ratkaisemaan siitä (talous, lainsäädäntö, kv -asiat), missä ne ovat sillä hetkellä (puhdasta pöytää ei ole). Omalla kuvalla ja nimellä esiinnytään tässä blogissa. Lue blogin moderointilinjaus.

Suomi tarvitsee verojärjestelmän kokonaisremontin

 

Pääministeri Jyrki Katainen sanoi illan a-studiossa, että seuraavassa   kehysriihessä ensi maaliskuussa  joudutaan tekemään vielä vaikeampia leikkauksia.  

Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen kehysriihissä  2012 ja 2013 on lähtökohtaisesti korotettu veroja ja leikattu menoja. Viime perjantain rakennepoliittisen ohjelma-asiakirjan johdannossa todetaan, että ohjelman tehtävänä on korjata julkisen talouden rahoitusvaje ja siten turvata tulevat etuudet ja palvelut.

Kovin vähälle ovat jääneet huomiot, kuinka paljon  valtion ja kuntien  tulot vähenevät erilaisten verovähennysten  johdosta. Verovähennyksiä (henkilöverotus ja elinkeinoverotus ml vähennyskelpoiset menot/verohuojennukset) tehdään vuosittain yli budjettialijäämän verran. Kukin hallitus on vuosikymmenten aikana vuorollaan on turvautunut moninaisten verovähennyssäännösten käyttöönottoon.

Milloin inventoidaan pohjamutia myöten nykyinen viidakkomainen verovähennyssäännöstö. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen julkaisun   Hyvän veropolitiikan periaatteet  tiedotteessa todetaan, että  ”Suomi ansaitsee nykyistä paremman verojärjestelmän”. VATT:n tutkijat ehdottavat veropolitiikan palauttamista lähtöruutuun. Suomen verojärjestelmässä on paljon parantamisen varaa ja veropolitiikkaa leimaa epäjohdonmukaisuus.

Verotuksen kehittämistyöryhmiä on vuosien mittaan ollut lukuisia.  Suomi on nyt talouden suhteen sellaisessa taitekohdassa, että nykyinen  verojärjestelmä kaipaa suurempaa remonttia.  Menojen leikkaukset ja  verojen korotukset kehysriihissä tai rakennepoliittinen ohjelma eivät riitä turvaamaan talouskasvua ja tervettä julkista taloutta. Kannustavan verotusjärjestelmän uudistamistyö on oltava seuraavan hallituksen agendalla.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (65 kommenttia)

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Oikein!

Nyt on aika todella poistaa kaikki verovähennykset ja saattaa tulovero- sekä pääomaveroasteikot yhtäsuuriksi. Lisäksi on harkittava omaisuus- sekä perintöverojen prosentteja erikseen.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Ei kaikkia, mutta sinne on jäänyt pysyväisluontoisesti olemaan vähennyksiä, joiden
perusteet eivät ehkä ole tässä ajassa.

Toiseksi, kyllä kuntaveroprosentin hajonta on liian suuri kansalaisten yhdenvertaisuuden näkökulmasta.

http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/kunt...

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Puhuttaessa verovähennyksien poistamisesta, niin ehdoton ykkönen siinä tulee olla ammattiyhdistyksen jäsenmaksut. Perusteluksi riittänee se että ay-yhdistykset eivät ole jäsenmaksujen saajina verovelvollisia. Vähennyskelpoisuus kun yleensä perustuu ajatukselle "toisen tulo - toisen vähennys".

Tulopuolelle veronalaiseksi pitää ehdottomasti asettaa kansanedustajien kulukorvaukset. Noinhan oli joskus aiemmin. Vähennyskelpoisten kulujen määrä ko. korvauksesta on esitettävä verotuksessa alkupeäisillä kuiteilla selvityksineen miten meno liittyy edustajan toimeen ja missä tilanteessa. Tosin tuosta kulukorvauksesta pitäisi luopua kokonaan ja asettaa kunkin edustajan oma puolue kuluista korvausvelvolliseksi puoluetuesta puolueen polittisen toiminnan hyväksi tehdystä (tositteet/perustelut).

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah
Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Tuota asiaa olen pitänyt esillä vuosikausia (ml. myös työantajanpuolen jäsenmaksuvähennykset).

Martti Laines

Sirpa, kauniita ajatuksia ja moraalisoikeudenmukaisesti juuri näin. Kuitenkaan AY-maksuilla tai kansanedustajien kuluilla ei ole bakteerin pskan vertaa vaikutusta Suomen budjettiin.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #8

Martti Laines, olet oikeassa siinä että noiden vaikutus verotuksen kokonaisuuteen katsottuna on vähäinen. Kysymys onkin periaatteellisuudesta. Ei siis siitä määrällisestä vaikutuksesta. Vähäisistä määristä kun syntyy suurempia kokonaisuuksia.

Kuten Seppo-Juha omassa kommentissaan toi esille, niin myös luonnollisesti työnantajien jäsenmaksut kuuluisivat samaan kastiin eli vähennyskelvottomiin menoihin.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen Vastaus kommenttiin #8

Taidetaan puhua kuitenkin 100-200 miljoonan euron vaikutuksesta verokertymään.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #13

Kyllä. Palkansaajien verotuksessa vuosittain vähennettyjen jäsenmaksujen määrä vuonna 2011 vero.fi sivuston mukaan;
"Työmarkkinajäsenmaksuvähennys
Työmarkkinajäsenmaksut ovat tulonhankkimismenoja, jotka vähennetään ansiotulosta sekä valtion- että kunnallisverotuksessa

Työmarkkinajäsenmaksuja vähennettiin ansiotulosta yhteensä 603 miljoonaa euroa (+2,4 %). Työmarkkinajäsenmaksuvähennyksen sai 1 970 050 henkilöä (+ 0,2 %). Vähennyksen tehneistä 88 % oli palkansaajia."

Kun lasketaan veroasteen olleen keskimäärin 20 %, niin verokertymään on vähennys 120,6 milj. euroa. Yksittäisen vähennyksen aiheuttamana ei ole vähäinen merkitys, mutta valtion verotulojen kokonaiskertymästä kyllä.

Käyttäjän ollisaarinen kuva
Olli Saarinen Vastaus kommenttiin #16

Vaikutus verotuloihin lienee suurempi, koska vähennys osuu marginaaliprosenttiin eikä keskimääräiseen veroasteeseen.

Työttömyyskassamaksun osuus sopii olla verovähenteinen- Kassan jäsenyys on pakollinen, jos tahtoo ansiosidonnaisen työttömyysturvan vaikka työmyysvakuutusmaksut joka palkasta tilitetäänkin.

Muu ay-maksu on vapaaehtoinen ja mielestäni se olisi maksettava oikealla rahalla ilman yhteiskunnan tukea, semminkin kun sitä vastaan saa erilaisia alennuksia.

Käytännössä liittoon kuulumattomat eivät saa työmaalla luottamusmiesten tai liiton juristin tukea, joten jos sitä jäsenyyden kautta saa, on siitä myös maksettava oikea hinta.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Abdallah haluaisi eroon ay-jäsenmaksujen vähennysoikeudesta. Onko hänen mielestään oikein, että vain työmarkkinoiden toinen osapuoli saa vähentää toimintansa rahoittamisen jäsentensä verotuksesta? Yrityksillehän työnantajajärjestöjen jäsenmaksut sekä pitkälti porvaripoliitikkojen vaalituet ovat liiketoiminnan kustannuksia eikä niitä makseta verotuksen jälkeisestä tulosta.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Katso kommenttini 11. Riittänee vastauksena vai kuinka?

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #18

Riittää ja hyvä niin. Itse kuitenkin pidän kannustamista sopimusyhteiskuntaan kuulumiseen ihan hyvänä, molemmin puolin, myös verotuksen keinoin.

Martti Laines

Kaj Granlund:in blogissa 1.12. on hyviä huomioita.

---lainaus/
Jos kuvuttelemme, että halausimme alkaa lyhentää tuota 90.000.000.000,00 € lainaa (liki 17.000 € / suomalainen) ja korko olisi 1 %, niin 20 vuoden aikataululla vuosittainen lyhennys + korko olisi 5.000.000.000,00 €.
/lainaus---

Sen lisäksi Suomi ottaa siis 7Mrd uutta velkaa, jotta budjetti pysyy pystyssä. Yhteensä 12Mrd euroa tarvitaan lisää rahaa "verojärjestelmän kokonaisremontissa".

Granlundilla on ehdotuksia, miten tuo 12Mrd saavutetaan
---lainaus/
Poistetaan opintotuki (joskus opiskeltiin pankkilainalla), 900.000.000,00 €
Jotkut maatalouden tuet, 800.000.000,00 €
TEM alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka, 573.000.000,00 €
TEM elinkeino ja innovaatio 1.267.000.000,00 €
TEM työllisyys ja yrittäjyys, 746.000.000,00 €
STM valtionosuus ansiopäivärahasta, 962.000.000,00 €
STM veteraanien tukeminen (ovat jo liki kuolleet) 273.000.000,00 €
STM maatalousyrittäjien lomituspalvelu, 206.000.000,00 €
STM lapsilisät 1.483.000.000,00 €
STM asumistuki 714.000.000,00 €
Ympäristöministeriö kokonaisuudessaan, 267.000.000,00 €

Tässä vaiheessa välisumma on 8.191.000.000,00 €, ja jo kirpaisee. Auki jää vielä vajaat 4.000.000.000,00 otettavaksi, mutta mistä? Miettikää itse.
/lainaus---

Kun nyt kuitenkin Pietikäinen haluaa "korjata julkisen talouden rahoitusvaje ja siten turvata tulevat etuudet ja palvelut", niin olen todella kiinnostunut kuulemaan, minkälainen on tämä kokoomuksen "verojärjestelmän kokonaisremontti"?

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Ei verovähennyksien poistoilla julkisten talouden kestäävyysvajetta korjata.
Tarvitaanb menopuolella myös vesuria. Tuossa kiinnitin huomiota verotusjärjestelmän monimutkaisuuteen ja tähän vähennysviidakkoon.

Martti Laines

Kerro sitten missä se vesuri heiluu? Kun kuitenkin kerrot halusi "korjata julkisen talouden rahoitusvaje ja siten turvata tulevat etuudet ja palvelut".

Muotoile vesurilistasi Granlundin listan kaltaiseksi. Kiinnostaa kovin.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen Vastaus kommenttiin #14

Näistä valtion talousarvion momenteista lötyy karsittavaa
http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp;jsessionid...

Ks. valtion talousarviot
http://budjetti.vm.fi/indox/index.jsp

Kuntapuolelta saadaan vähennystä, kuten olen monta kertaa viime kuukausina kirjoittanut: lailla annetut tehtävät on lailla poistettava kokonaan tai osaksi.
http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/153286-lail...

Ps. Maataloustukea en lähtisi poistamaan. Suomen elintarvikeomavaraisuus, mitä siitä on jäjellä, on turvattava

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Olen Pietikäisen kanssa samaa mieltä. Ansaitsemme paremman verojärjestelmän. Voisimme aloittaa Kokkuleiden muinaisesta ihan hyvästä aloitteesta jonka mukaan kaikki tulot olisi saatava samalle viivalle. Verottakaamme siis todellakin kaikkia tuloja, palkkoja, pääomatuloja, myyntivoittoja, maa- ja metsataloustuloja j.n.e. yhdessä saman taulukon mukaan.

Lisäksi kunnallisverotuksessa voisi myös olla mukana kaikki tulot ja tulonsaajat progressiivisen verottamisen kohteena. Niin pääsisimme tasavertaiseen ja oikeudenmukaisempaan verotukseen.

Nämä molemmat uudistukset olisivat minusta tähdellisempiä ja vaikuttavampia kuin vähennysten perkaaminen jonka senkin toki voisi sitten jossakin vaiheessa tehdä.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

"Voisimme aloittaa Kokkuleiden muinaisesta ihan hyvästä aloitteesta jonka mukaan kaikki tulot olisi saatava samalle viivalle."
Miten mahtaa olla? Itselläni kun on muistikuva nykyiseen veromalliin siirtymisen tapahtuneen juuri kokoomuksen aloitteesta. Siis erilliseen pääomatulojen verotukseen.

Ehdottomasti kaikki tulot samaan kategoriaan veronperusteeksi. Myös kunnallisveroa kaikista tuloista alarajasäännös huomioiden (tulon veroton alaraja).

Joskus "ammoisin" verotus olikin oikeudenmukaisempi. Paluuta takaisinpäin.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Abdullah kirjoitti: "Itselläni kun on muistikuva nykyiseen veromalliin siirtymisen tapahtuneen juuri kokoomuksen aloitteesta."

Noin menevät myös minun muistikuvani. En vain malttanut olla muistuttamatta kuinka Kokkuleiden mieli on ajan saatossa muuttunut.

Abdullah kirjoitti: "Joskus "ammoisin" verotus olikin oikeudenmukaisempi. Paluuta takaisinpäin."

Mitähän ajankohtaa Abdullah mahtaa tarkoittaa? Aikaako jolloin meillä oli harkintaverotus ja n.s. vanhanpiianvero (>25v sinkuilla korkeampi veroprosentti) nykyisen eläkeläisten korkeammanverotuksen asemesta?

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #23

Tarkoitan nimenomaan aikaa jolloin kaikkia tuloja verotettiin saman veroasteikon mukaan. Toki taisi tuolloin olla harkintaverotuskin käytössä. En puhu vanhanpiian verotuksesta. Muistaakseni puolisoiden yhteisverotus jollain tavalla liittyy ajankohtaan. Olisiko ninn että kun yhteisverotuspeurettiin, niin tulojen verottaminen kuitenkin saman veroasteikon mukaan säilyi. Tämä nyt on vain hataraa muistikuvaa.

Tarkoitan paluuta sellaisen verotuksen pariin jossa tulot ovat samanarvoisia tulolähteestä riippumatta ja verotus on luonnollisen henkilökohtaisiin tuloihin perustuvaa. Yhteisöjä verotetaan sekä kunnallis- että valtionverotuksessa. Veroasteikoilla voidaan verotusta säädellä oikeudenmukaiseksi valtionverotuksen osalta.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Taloudellinen_ep%C3%A...

Wikipedia kertoo veroeiytyksen ansio- ja pääomatulojen kohdalla tapahtuneen vuonna 1993. Joten paluu ainakin tuota edeltävään aikaan suotavaa.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #25

Suomessa siirryttiin puolisoiden erillisverotukseen 1976 ja pääomatulot eriytettiin henkilöverotuksesta 1993. Harkintaverotus poistettiin 1991 ja vanhanpiianvero 1975.

Abdullahin toisessa kappaleessaan kuvailemat verotuksen piirteet sopivat myös minulle. Sillä lisäyksellä, että ottaisin progressiivisen verotaulukon käyttöön myös kunnallisverotuksessa.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Yksi suurikin epäkohta on tällä haavaa eläkeläisten eläkkeiden verotus. Laskemalla ja vertailemalla nykyverolainsäädännön mukaan;
-eläke- ja ansiotulon ollessa smansuuruiset, esim. 31200 euroa/vuosi
-henkilön suhdetiedot samanlaiset/sama kunta
on verojen loppusumman ero huomattava. Perusprosentin ero on 5,5 % eläketulojen tappioksi. (eläketuloista veroa 26 %, kun palkkatulosta 20,5 %. Lisäksi on huomioitava että eläketulojen inflaatitarkistuksiin tehdään "leikkuri", jonka sitä paitsi piti olla väliaikainen. No, niinhän meillä on aina ensin mukamas säädetty jotain väliaikaiseksi tullen kuitenkin pysyväksi. Voisi ajatella eläkkeensaajia kuritettavan kahdella tavalla.

Ehdottomasti eläkeläisten verotus samoin muiden tulojen kanssa saman verokohtelun pariin.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Usein eri mieltä SJP:n kanssa, mutta (tästäkin) asiasta olen täysin samaa mieltä.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Niin se pyhä kolminaisuus Suomi, EU ja euro on se -toistaiseksi - erottava tekijä.

Ukrainan kansa haluaa lännen vapautta ja EU:hun. Osaatko sanoa miksi ?

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Kiehtova kysymys johon en malta olla vastaamatta minäkään. Ettei vain olisi toiveessa saada rahallista apua? Taisipa sitä haeskella Latviassa Ukrainan päämies itsekin.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Yritähän pysyä on-topic edes omassa puheenvuorossasi :)

1) Venäjä, Venäjä, Venäjä.
2) Onko Ruotsi Venäjää, vaikka ei kuulu euroon?
3) Onko USA Venäjää, vaikka ei kuulu EU:hun?
4) Olen samaa mieltä, että Suomen paikka on EU:ssa, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Euroon ei pitäisi kuulua kuin Saksa, Itävalta ja ehkä Tanska.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen Vastaus kommenttiin #37

Katsos kun tämä blogi on hyvä vinkki vaikka eduskunnan keskusteluun ensi viikolla. Suomen talous tällä menolla saatetaan riippuvaiseksi maasta,joka olisi miehittänyt maamme ellei tällä maalla olisi ollut koko kansan maanpuolustustahtoa. Tuskinpa kirjoittasimme täällä nyt, jos maamme puolustus ei olisi pitänyt. Siksi EU ja euro ovat minulle myös isänmaan asioita.
http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/rakennepake...

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #47

Oletko missään välissa ajatellut, että argumentoimalla omituisuuksia saatat tehdä kannattamillesi asioille hallaa? Argumentti, että euro tuo suojaa Venäjältä, meni viimeksi läpi Lipposen aikoina. Mikäli halutaan sotilaallinen liittoutuminen, pitää tehdä sotilaallinen liittoutuminen eli liittyä Natoon.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen Vastaus kommenttiin #53

Puhun EU:sta , en eurosta yksin.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #61

Huomasin toki, ja minä puhuin pelkästä eurosta. Nehän eivät ole sama asia.

Käyttäjän velimattivanhanen kuva
Veli-Matti Vanhanen

Pietikäinen:"Ukrainan kansa haluaa lännen vapautta ja EU:hun."

Mistäs tiedätte? Ukrainan nykyinen presidentti on ihan yhtä demokraattisesti valittu kuin Sauli Niinistö, samoin Ukrainan parlamentti. Jos osa suomalaisista saapuisi presidentinlinnan eteen mieltään osoittamaan ja vaatimaan eroa EU:sta niin Pietikäinen varmaan samalla logiikallaan toteasi että "Suomen kansa haluaa vapautta ja Euraasian liittoon." Todellsuudessahan ukrainalaiset ovat lopen kyllästyneitä korruptioon, jota maassa on ollut jo edellistenkin presidenttien aikana.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Toverituomioistuimen huutoäänestys vaatii progressiivista veroa pääomatuloille, jotta viimeisetkin rahat karkaisivat Suomesta. Mutta vain heidän ylimmät johtajansa pääsevät Brysselin lähes verottomille palkoille ; )

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Snellman pelkää pääomatuloverojen maksajien karkaavan Suomesta jos he joutuisivat saman verokohtelun kouriin kuin muutkin. Mihin se isänmaallisuus on kadonnut näin itsenäisyyspäivän alla? Minä jaksan uskoa suomalaiseen kapitalistiin, että hän hoitaa kansalaisvelvollisuutensa kuin mies ja nainen.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Tämä on tyypillinen asenne silloin, kun verotuksen mekanismeja ei ymmärrretä: Verotuksen tarkoitus ei ole kerätä löysää rahaa julkiselle vallalle, vaan kustantaa sovitut menot. Esittämäni veroremontti ei välttämättä tarkoita, että verokertymä kasvaisi yhtään, ts. että verotus "kiristyisi". Se vain tulisi läpinäkyvämmäksi: suurimmalle osalle kokonaiskustannukset laskisivat, koska mm. suurituloisten äärimmäisen kalliit veroneuvojat jäisivät työttömiksi: veroja ei oikeastaan edes voisi suunnitella.

Käyttäjän IlkkaMatinpalo kuva
Ilkka Matinpalo

Hyvä Seppo-Juha,
"Suomen verojärjestelmässä on paljon parantamisen varaa ja veropolitiikkaa leimaa epäjohdonmukaisuus." Tähän on helppo yhtyä, erityisesti nykyisen hallituksen päätöksien osalta. Eilen Katainen antoi ymmärtää, että uusia veronkorotuksia on luvassa. Eikö hallituksessa ymmärretä, että 58%:n julkisen sektorin osuudella kansantuotteesta lypsävä lehmä on jo henkihieverissä ja jos erityisesti työn verotusta ei lasketa, lehmä uhkaa kuolla käsiin! Ei muuta kuin kokoomuksen johdolla kohti sosialistista suunnitelmataloutta!

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Sosialistista vasemmistolaista taloutta löytyy kai puolueenne ohjelmista, ei kokoomusen.
http://elinalepomaki.fi/ajatukset/poimintoja-persu...

Poiminta Elinan blogista:

"Minulle persut ovat yksi vasemmistolainen puolue muiden joukossa"

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Lepomäki on liberaali, kuten tiedät. Hänen näkökulmastaan lähes kaikki ovat vasemmistolaisia - ml. kokoomuskin on uudistumisen tarpeessa. Allekirjoittaisin nelisen kohtaa Lepomäen kritiikistä, muutama helposti alasammuttavakin siellä on. Strategisesti olisi varmaan hyvä, että keskusteluyhteys markkinatalouden kannattajien välillä säilyisi, huolimatta puoluekannoista ja yksityiskohdista (esim. euro).

Kyllä Lepomäen kanssa juttuun tullaan: http://www.libera.fi/fi/blogi/kun-moraalikato-lask...

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Poiminta Elinan haastattelusta päivän Helsingin Sanomissa:

Suomen hallitus ajaa kokoomuksen johdolla vasemmistolaista politiikkaa, ja maa on lähes suunnitelmatalous, arvostelee ajatushautomo Liberan tutkimusjohtaja Elina Lepomäki.
http://www.hs.fi/talous/Ajatushautomon+tutkimusjoh...

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #82

Liberan väki osoittaa jälleen olevansa ihan pihalla. Julkisen sektorin laajuus ei kerro mitään suunnitelmataloudesta. Sunnitelmatalous tarkoittaa taloudellisen toiominnan suunnitelmallista läpivientiä. Meidän taloudessamme ei ole suunnitelmallisuudesta hajuakaan vaan meidät pistetään reagoimaan kansainvälisten finanssikeskittymien tekemisiin.

Jos meillä olisi suunnitelmatalous niin businessenkeli Lepomäkikin noudattaisi keskussuunnitteluviraston tekemää investointisuunnitelmaa eikä enkelöisi omien halujensa mukaan ketä haluaa.

Käyttäjän velimattivanhanen kuva
Veli-Matti Vanhanen

Pietikäinen:"Kannustavan verotusjärjestelmän uudistamistyö on oltava seuraavan hallituksen agendalla."

Pietikäinenkin jo uskoo, ettei eämä nykyinen hallitus mihinkään kykene.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Kunta- ja sote -uudistus on vietävä loppuun ja seuraavaksi veroremontti.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

kuntakoon kasvattaminen ja megakuntiin siirtyminen on taloudellista itsemurhaa parhaimmillaan ja tietää kansanvallan lopullista häviämistä Suomessa.

Ihan yksinkertainen laskutoimitus: Jos Helsinki jaettaisiin 10:een kuntaan ja kunnanjohtaja saisi samaa palkkaa kuin muutkin samankokoisten kuntien johtajat, veronmaksajat säästäisivät muutaman sataa tuhatta.

Se, miksi asiasta ei edes keskustella, on, että se lisäisi kansalaisvalvontaa kunnallispolitiikassa - jäisivät kaiken maailman "kiesmat" ja "kukket" rakentamatta. Raha menisi sen sijaan terveydenhuoltoon.

Käyttäjän raffu kuva
Rafael Rantala

Niinpä tarvitsee ja ennenkaikkea yksinkertaisemman.
Esim. yksinkertaistus pääomaveroissa, jossa pörssiyhtiöt suoraan maksaisivat 3% veron osingoista tuottaisi enempi kuin nykyinen järjestelmä. (aika huikea vähennys piensijoittajalle mutta ei vaikuttaisi ulkomaille kierrätettäviin kuin ainoastaan vähentämään tätä tarvetta)

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Veroremontti pitää aloittaa yhdenvertaisuudesta. Eri tuonlähteistä saatujen tulojen verottaminen erikseen on peräisin 1800-luvun lopun yhteiskunnasta. Nykyaikana sillä ei ole enää perusteita, vaikka se aikoinaan oli harvinaisen hyvä järjestlemä. Aika on ajanut ohi.

Seuraavaksi pitää saada kaikki verottomat tulot veronalaisiksi, myös päivärahat, kilometrikorvaukset, lapsilisät, toimeentulotuki jne. Sii aivan kaikki.

Tämä jälkeen henkilöverotuksessa tulee käyttää vain yhtä veroasteikkoa, joka perustuu matemaattiseen kaavaan. tällöin päästään eroon äärimmäsen typerästä "marginaaliverokeskustelusta".

Kun tämä on tehty, laitetaan verotukselle 1 000 euron kuukausitulon alaraja. Loppuun kohdistetaan veroprogressio, jonka ylärajaksi tulee 90 % tasolla 10 000 euroa päivässä. Käytännössä tämä tarkoittaa 3 650 000 vuosituloja, jonka jälkeen veroprosentti pysyy vakiona. Tämä tekisi kaiken maailman moralistien kitinät ylisuurista ja kohtuuttomista tuloista aiheettomiksi - Iilopin 24 miljoonastakin olisi jäänyt käteen peräti 2,4 miljoonaa, mutta verot ja veroluontoiset maksut olisivat tuottaneet yhteiskunnalle 33,6 miljoonaa.

Kunnallisverojen epätasaisuudesta on turhaa valittaa, maassa on perustuslain mukaan "kuntalaisten itsehallinto". Kunnallisveron suuruus siis määräytyy kuntalaisten tahdon mukaan kunnan menoista kaikki perustuslainvastaisesti, yksinkertaisessa säätämisjärjestyksessä, säädetyt kuntien velvoitteet tulee siirtää valtiolle, ja kunnallisesta itsehallinnosta pitää tehdä taas todellista.

Samassa remontissa pitää yritysten kunnallisvero palauttaa, samoin kuin kasvuun perustuva metsävero.

Seuraus olisi teoksen "Verolait" oheneminen 70 %. Jokainen pystyisi laskemaan veronsa itse, pääosaltaan etukäteen, ja "yrittjät" säästäisivät selvää rahaa, kun verosuunnittelu poistuisi kuvioista, ei olisi, mitä suunnitella. Toki verojuristit kärsisivät mutta entä sitten?

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Tuossa kommenttisi alussa on piirteitä, joita voisin kannattaa.

P.s. Kahdenkertaista verotusta en sentään kannata, jollaiseksi tuo metsäverotus menisi ja puun kotimainen tarjonta teollisuudelle vaikeutuisi.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Mikä vanhassa metsäverossa oli kahdenkertaista? Itse ainakin aikoinaan maksoin vain kerran.

Ja mitä tulee teollisuuteen, niin tosiasiahan on, että vanha metsäverojärjestelmä nimenomaan TAKASI teollisuuden puunsaannin. Toimitusvaikeudet alkoivat, kun siitä luovuttiin. Seurauksena alettiin ostaa puuta ensin Venäjältä/Neuvostoliitosta, ja sitten lopulta, raaka-aineensaantivaikeuksien takia, alettiiin siirtää tuotantoa ulkomaille.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #50

Heyno sysää metsäteollisuuden ulkomaille siirron verotuksen muutoksen piikkiin. Minusta kysymys ei ole noin yksinkertainen. Siihen liittyy koko arvoketju raaka-aineesta tuotannon kautta jakeluun. Markkinat ovat meiltä katsottuna ulkomailla ja raaka-aineen kierto on tropiikissa nopeampaa eli pienemmällä alalla saadaan nopeammin enemmän raaka-ainetta joka tarkoittaa, että halvemmalla. Siinä missä täällä metsänomistaja voi päättää, että enpä myy tänä vuonna vaan ehkä ensi vuonna tai myöhemmin, tropiikissa samanlaiseen pihtaamiseen ei ole mahdollisuuksi. Lisäksi siellä puupellot on usein metsäteollisuusyhtiöiden omassa kontrollissa. Karkeasti yksinkertaistaen maailman hitaimmin kasvavasta puuraaka-aineesta ei kannata tehdä maailman nopeimmin kulutettavaa paperituotetta eli vessapaperia joka on käytetty kertapyyhkäisyllä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #71

"Heyno sysää metsäteollisuuden ulkomaille siirron verotuksen muutoksen piikkiin."

Jep. Pohjalla on verotuksen muutos, vaikka muitakin syitä on. Parhaiten tämä näkyy juuri neuvostopuuvaiheessa.

Markkinat ovat meiltä katsottuna ulkomailla ja raaka-aineen kierto on tropiikissa nopeampaa eli pienemmällä alalla saadaan nopeammin enemmän raaka-ainetta joka tarkoittaa, että halvemmalla."

Jos näin olisi, USA:ssa tai Saksassa ei tuotettaisi paperia. Vai hölmöjäkö ovat?

"Siinä missä täällä metsänomistaja voi päättää, että enpä myy tänä vuonna vaan ehkä ensi vuonna tai myöhemmin,"

Tämä tilanne syntyi nimenomaan metsäveron poistamisella. Aiemmin metsää kannatti myydä melko tasaisesti jo verojen maksamiseksi. Ja se riitti pohjalle.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #73

Heyno kirjoitti: "Jos näin olisi, USA:ssa tai Saksassa ei tuotettaisi paperia. Vai hölmöjäkö ovat?"

Eikö USA:ssa ja Saksassa ole paperimarkkinoita? Kirjoitin "Siihen liittyy koko arvoketju raaka-aineesta tuotannon kautta jakeluun."

heyno kirjoitti: "Aiemmin metsää kannatti myydä melko tasaisesti jo verojen maksamiseksi. Ja se riitti pohjalle."

Yritin korostaa, että maailma, edes puunjalostusteollisuus siitä, ei ole noin yksinkertainen.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #74

Yritin sanoa: "Jos näin olisi, USA:ssa tai Saksassa ei tuotettaisi paperia. Vai hölmöjäkö ovat?"

Ihan vain siksi, että sinä esitit: "raaka-aineen kierto on tropiikissa nopeampaa eli pienemmällä alalla saadaan nopeammin enemmän raaka-ainetta joka tarkoittaa, että halvemmalla. Siinä missä täällä metsänomistaja voi päättää, että enpä myy tänä vuonna vaan ehkä ensi vuonna tai myöhemmin, tropiikissa samanlaiseen pihtaamiseen ei ole mahdollisuuksi. Lisäksi siellä puupellot on usein metsäteollisuusyhtiöiden omassa kontrollissa. Karkeasti"

Onko Saksa tropiikissa?

Yritin korostaa, että raha ratkaisee. Myös Suomessa.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #76

Ehkä Heynon kannattaisi lukea myös sidesanat?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #78

Veditpä sinäkin taas pohjat. En olisi odottanut.

Jätän tähän.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Heynon veromalli on ihan kelvollinen. Minulle se ja heynon sille julkikirjoittamat tavoitteet käyvät vallan mainiosti.

Toisaalta metsäverotus on ollut jo vuodesta 2006 myyntituloihin perustuvaa. Silloin loppui pinta-alaverotuksesta luopumisen siirtymäaika.

Kunnallinen itsemääräämisoikeus ei anna kuntalaisille oikeutta kuin päättää veroprosenteista. Niistäkin on, esimerkiksi kiinteistöveron osalta, saadetty kuntalaisten vapaudelle rajat. Sovellettavat veronmääräämistavat laskukaavoineen ja taulukoineen sekä vähennysjärjestelmä päätetään eduskunnassa tulo- y.m. verolaeilla. Eduskunta voi siis, ihan niinkuin nytkin, halutessaan päättää sen progressiiviseksi.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

1) Samalla, kun vanha metsäverotus päättyi, myös veronsaaja vaihtui metsäpalstan sijaintikunnasta omistajan asuinkuntaan. Verotettava tulo tuotetaan siis kunnassa A ja tuoutetaan kuntaan B.

2) Esität aivan oikein kuntien aseman nykykäytännössä. Mutta tosiasia on, että se on sekä perustuslain kirjainta että henkeä vastaan. Mitä "itsehallintoa" muka on, että eduskunta määrää, mitä Posiolla saa tehdä, täytyy tehdä ja ei saa tehdä?

Käytännössä myöskään veroprosentti ei ole kuntalaisten itsensä kontrollissa, koska verotuksella joudutaan kattamaan eduskunnan määräämät verot.

Nykykäytännössä siis a) kuntalaisten itsehallintoa ei ole ja b) säätäessään kunnille velvoitteita tavallisen lain säätämisjärjestyksessä eduskunta toimii vastoin perustuslain henkeä ja kirjainta. Siihen siillä ei ole valtuuksia, sillä eduskunta ei ole parlamentti.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #69

Parlamentti on valtion hallintoelin johon vaaleilla valitut edustajat kokoontuvat säätämään lakeja. Sen määritelmän Suomen eduskunta täyttää. Eduskunnan jäsenet valitaan vaaleilla ja he säätävät lakeja. Eduskunta on siis parlamentti, q.e.d. Jos parlamenttiin liitetään parlamentarismiin usein liitettyjä muita määreitä hallituksen luottamusvaatimuksen lisäksi, niin voimme toki alkaa keskustella vastuu- ja valtasuhteiden olemuksista.

Kuntien itsehallinnosta sanotaan perustuslaissa näin määräten (121 §): "Kuntien hallinnon yleisistä perusteista ja kunnille annettavista tehtävistä säädetään lailla.
Kunnilla on verotusoikeus. Lailla säädetään verovelvollisuuden ja veron määräytymisen perusteista sekä verovelvollisen oikeusturvasta."

Kuntien ohjauksesta perustuslaki siis antaa lainsäätäjälle valtuudet. Lisäksi kunnallislaissa (2 §) määrätään, että kuntien velvollisuuksista pitää säätää laeilla eli siis niitä säätävässä elimessä joka Suomessa on eduskunta. Oma lukunsa on tietenkin missä määrin eduskunnan jäsenet ovat käytännössä vapaita perustuslain 29 §:n mukaisesti toimimaan: "Kansanedustaja on velvollinen toimessaan noudattamaan oikeutta ja totuutta. Hän on siinä velvollinen noudattamaan perustuslakia, eivätkä häntä sido muut määräykset."

Tapa jossa (verovuotta ed. vuoden viim. päivän) asuinkunta määrää verotuskunnan on itse asiassa pääasiallisesti vallitseva käytäntö metsäverotusta laajemminkin. Aiempi käytäntö oli pikemminkin poikkeama muualla verotuksessa vallitsevaan käytäntöön. Minäkin saan tuloni Helsingin kunnassa mutta kunnallisverosaaliin saa Espoon kunta.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #70

Keskustelussa on ongelmana suomalainen tapa sotkea termejä ja luoda vierasperäisille termeille jokin ihan ikioma merkitys. Termeillä (ja niiden tarkoitteilla, instituutioilla) on kuitenkin historiansa, jota muualla ei kohdella niin hillittömän huolimattomasti kuin meillä. Siksi kirjoituksesi ansaitsee korjaukset ja täsmennykset. Toki asian laajempaan esittelyyn ja/tai pohtimiseen täällä ei tila riitä, mutta ehkä tämä auttaa alkuun:

"Parlamentti on valtion hallintoelin johon vaaleilla valitut edustajat kokoontuvat säätämään lakeja."

Tämä on Suomessa suosittu harhainen käsitys, joka perustuu puhtaasti historiallisen tiedon puutteeseen: "Parlamentti" on historiallisesti suvereenin hallitsijan neuvoskunta. Siksi esimerkiksi Englannin parlamentti käyttää suvereenia valtaa, eikä sen toimia rajoita mikään lainsäädäntö - ainoastaan perinne. Perusparlamentaarisessa järjestelmässä lakien luomisesta vastaa oikeuslaitos. Ruotsin valtakunnassa parlamenttia vastasi aikoinaan Valtaneuvosto, josta on päästy eroon jo kauan sitten. Se, miten parlamentin jäsenet on valittu, ei vaikuta siihen, mikä on "parlamentti".

" Sen määritelmän Suomen eduskunta täyttää."

Suomen eduskunta ei ole parlamentti, vaan joukko kansalaisia, jotka kokoontuvat valtiopäiville (engl. Diet, EI Parliament) säätämään lakeja ja päättämään verotuksesta. Myöskään Valtiopäivät, Riksdag, Reichstag, ei luonteeltaan ja hallinolliselta asemaltaan ole riippuvainen siitä, miten sen jäsenet on valittu. Yhtälailla Suomen eduskunta kuin vanha Puolan aateliskokous kokoontui valtiopäiville. Parlamentti ei kokoonnu valtiopäiville.

Eduskunta siis nimenomaisesti EI ole parlamentti, q.e.d.

Suomen eduskuntaa ollaan koko ajan kehitetty valtiopäivistä parlamentiksi. Historiallisessa katsannossa on kyse poliittisen eliitin suorittamasta vähittäisestä vallankaappauksesta, valtiopetoksesta.

"Jos parlamenttiin liitetään parlamentarismiin usein liitettyjä muita määreitä hallituksen luottamusvaatimuksen lisäksi, niin voimme toki alkaa keskustella vastuu- ja valtasuhteiden olemuksista."

Jos parlamentti yhdistetään luottamusvaatimukseen, oli Stalinin Neuvostoliitto parlamentaarisesti hallittu valtio.

"Kuntien itsehallinnosta sanotaan perustuslaissa näin määräten (121 §): "Kuntien hallinnon yleisistä perusteista ja kunnille annettavista tehtävistä säädetään lailla.
Kunnilla on verotusoikeus. Lailla säädetään verovelvollisuuden ja veron määräytymisen perusteista sekä verovelvollisen oikeusturvasta.""

Totta. Ja kaksi edeltävä alio toteaa: "Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon."

Nimenomaan siis ITSEHALLINTOON, aivan kuten sanoin. Niiden "hallinnon yleisistä perusteista ja kunnnile annettavista tehtävistä" ei voida säätää, jos loukataan itsehallinnon periaatetta, tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Jos nuo "yleiset perusteet" ovat ristiriidassa itsehallintoperiaatteen kanssa, ne ovat ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, eikä niitä perustuslain kirjaimen ja hengen mukaan tule soveltaa käytäntöön:

106 §
Perustuslain etusija

Jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle."

Hallintotuomioistuinkin on tuomioistuin.

"Oma lukunsa on tietenkin missä määrin eduskunnan jäsenet ovat käytännössä vapaita perustuslain 29 §:n mukaisesti toimimaan: "Kansanedustaja on velvollinen toimessaan noudattamaan oikeutta ja totuutta. Hän on siinä velvollinen noudattamaan perustuslakia, eivätkä häntä sido muut määräykset.""

Juuri näin. Katso yllä itsehallinnosta ja perustuslaissa. Sen enempää oikeutta kuin totuuttakaan ei ole noudatettu, eikä perustuslain henkeä eikä kirjainta noudatettu.

"Tapa jossa (verovuotta ed. vuoden viim. päivän) asuinkunta määrää verotuskunnan on itse asiassa pääasiallisesti vallitseva käytäntö metsäverotusta laajemminkin."

Entä sitten?

En kuitenkaan jatka tästä täällä tämän enepää, ehkä jossain Sinun tai minun tulevassa blogissa sitten tuonnempana.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #72

Heyno kirjoitti: "Tämä on Suomessa suosittu harhainen käsitys, joka perustuu puhtaasti historiallisen tiedon puutteeseen: "Parlamentti" on historiallisesti suvereenin hallitsijan neuvoskunta. "

Me elämme nyt vuotta 2013 emmekä jotakin menneisyyden aikaa. Asioilla on tapana muuttua aikojen saatossa.

Heyno kirjoitti: "Niiden "hallinnon yleisistä perusteista ja kunnnile annettavista tehtävistä" ei voida säätää, jos loukataan itsehallinnon periaatetta, ..."

Siis Heynon mielestä perustuslaki on perustuslain vastainen kun se säätää itsehallinnosta ja asettaa heti sille rajotteita.

Heyno kirjoitti asuinkunnan määräävyydestä verotuksessa: "Entä sitten?"

Ihan vain koska Heyno katsoi tarpeelliseksi ottaa asian esille metsäverotuksen yhteydessä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #75

"Me elämme nyt vuotta 2013 emmekä jotakin menneisyyden aikaa. Asioilla on tapana muuttua aikojen saatossa."

Näin on. Mutta, jotta ymmärtäisi nykyisyyttä, pitää tuntea menneisyys. Muutoin tulee töpänneksi ja väittäneeksi, että Suomen eduskunta on parlamentti.

"Siis Heynon mielestä perustuslaki on perustuslain vastainen kun se säätää itsehallinnosta ja asettaa heti sille rajotteita."

Tuo nyt oli typerää.

"Heyno kirjoitti asuinkunnan määräävyydestä verotuksessa: "Entä sitten?"

Ihan vain koska Heyno katsoi tarpeelliseksi ottaa asian esille metsäverotuksen yhteydessä.""

Niin, ja edellee, entä sitten?

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #77

Heyno kirjoitti: " Mutta, jotta ymmärtäisi nykyisyyttä, pitää tuntea menneisyys. "

Niinpä, se on kuitenkin eriasia kuin menneisyyteen jämähtäminen. Menneisyyden tuntemisen lisäksi kannattaa tuntea myös nykyisyys ja nähdä niiden erot. Silloin huomaa, että nykyinen Suomen eduskunta on parlamentti ihan siinä kuin monet muutkin.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #80

Kuten osoitin, ei ole. Mutta turhaa jatkaa, jos et ymmärrä, mitä eroa on suvereenilla parlamentilla ja valtiopäiville kokoontuneella eduskunnalla. Ota joskus selvää.

Jätän tämänkin tähän.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Miksi vähennyksiä pitää yleensä olla ?
Kaikki pois pääsääntöisesti.

Työnantaja maksakoon kohtuulliset työmatkakustannukset. Ne ovat vähennyskelpoisia työnantajalle.

Jos työnantaja on pystynyt pitämään henkilöstönsä töissä, työnantajalle pitää antaa reilu kannustuspalkkio.

"Jos työntekijä on ollut hyvin vähän sairauslomilla, hänelle palkkio ( tähän erityispykälät)".

... lisäksi lapsilisät harkinnanvaraisiksi tulotasojen mukaisiksi.
Lisää tulee, mutta menee ohi agendan.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Ilman kirjoittajan tunnistettavaa kuvaa olevat kommentit poistetaan.
Ks. Moderointilinja ja US:n suositus.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Seppo, kelpaako tämä kuva Sinulle?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset