SJPHKI Asioita on lähdettävä ratkaisemaan siitä (talous, lainsäädäntö, kv -asiat), missä ne ovat sillä hetkellä (puhdasta pöytää ei ole). Omalla kuvalla ja nimellä esiinnytään tässä blogissa. Lue blogin moderointilinjaus.

Perustuslain pykälän kertauskurssi ulkopolitiikan johtamisesta

Olin kuulevani eilen TV1:n Ykkösaamuohjelmassa, että tasavallan presidentti suositti kertausta perustuslain pykälästä koskien ulkopolitiikan johtamista.

Presidentti Niinistö muistuttaa johtavansa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa

* * * * *

Toimivalta kansainvälisissä asioissa

93 §

Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Eduskunta hyväksyy kuitenkin kansainväliset velvoitteet ja niiden irtisanomisen sekä päättää kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattamisesta siltä osin kuin tässä perustuslaissa säädetään. Sodasta ja rauhasta presidentti päättää eduskunnan suostumuksella.

Valtioneuvosto vastaa Euroopan unionissa tehtävien päätösten kansallisesta valmistelusta ja päättää niihin liittyvistä Suomen toimenpiteistä, jollei päätös vaadi eduskunnan hyväksymistä. Eduskunta osallistuu Euroopan unionissa tehtävien päätösten kansalliseen valmisteluun sen mukaan kuin tässä perustuslaissa säädetään.

Ulkopoliittisesti merkittävien kannanottojen ilmoittamisesta muille valtioille ja kansainvälisille järjestöille vastaa ministeri, jonka toimialaan kansainväliset suhteet kuuluvat.

* * * * *

Ja mitä sanotaan po. pykälän perusteluissa hallituksen esityksessä (HE 1/1998):

"Pykälän 1 momentin mukaan Suomen ulkopolitiikkaa johtaisi tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.Säännöksen muotoilulla korostetaan sitä, että ulkoasiainvallan käyttö on valtioneuvoston myötävaikutukseen liittyvän parlamentaarisen vastuukatteen piirissä  ja että presidentin päätöksentekomenettelyä koskevia perustuslain yleisiä säännöksiä (58 §) sovelletaan myös ulkopoliittiseen päätöksentekoon. Nämä lähtökohdat eivät selvästi ilmene voimassa olevan hallitusmuodon 33 §:n 1 momentista, jonka mukaan presidentti "määrää" Suomen suhteista ulkovaltoihin. Tosin presidentin on hallitusmuodon nykyistenkin säännösten mukaisesti tehtävä ulkoasiainvallan alaan kuuluvat määrämuotoiset päätöksensä valtioneuvostossa ja ministerin esittelystä (ks. PeVM 4/1991 vp). Presidentti päättää valtioneuvostossa muun muassa valtion tunnustamisesta, diplomaattisuhteiden solmimisesta ja katkaisemisesta, jäsenyydestä kansainvälisessä järjestössä, valtuuskuntien asettamisesta samoin kuin kansainvälisten sopimusten allekirjoittamisesta, hyväksymisestä ja ratifioinnista. "

PeVM 10/1998 (perustuslakivaliokunnan mietintö)

* * * * *

Turhaa rautalangasta vääntämistäkö ? Ei minun mielestä. Jos viime päivien keskustelu ulkopolitiikan johtamisesta on virinnyt siitä, että tarvitaanko Nato -jäsenyydestä kansanäänestys, niin mitä perustuslaissa sanotaan kansanäänestyksen järjestämisestä. 

Perustuslain 53 §:ssä säädetään, että neuvoa-antavan (valtiollisen) kansanäänestyksen järjestämisestä päätetään lailla, jossa on säädettävä äänestyksen ajankohdasta ja äänestäjille esitettävistä vaihtoehdoista. Valtiollisissa kansanäänestyksissä noudatettavasta menettelystä säädetään lailla (571/1987) . Valtiollinen kansanäänestys voidaan toimittaa valtiollisten vaalien yhteydessä tai vaaleista erillisenä.

Kansanäänestyksen järjestämisessa keskiöön nousee valtioneuvosto  esityksen antamisessa eduskunnalle. 

* * * * *

Nato-kansanäänestys olisi tulella leikkimistä 

* * ** *

P.s. Mielenkiintoinen uutinen sisältyi eiliseen presidentti Niinistön haastatteluun, kun hän sanoi Ruotsin pääministeri Stefan Löfvenin tulevan vieraaksi Kultarantaseminaariin (Kultaranta-keskustelut). 

Ruotsin porvarileiri haluaa maan Natoon 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Peruslakivaliokunnan mietinössä lausutaan:

"Ulkoasiainvaliokunnan lausuntoon yhtyen perustuslakivaliokunta
katsoo, että ehdotus mahdollistaa
presidentille keskeisen aseman ulkopolitiikan
johdossa, mutta säännöksen päätarkoituksena
on parlamentaarisen vastuukatteen kytkeminen
presidentin toimenpiteisiin. Presidentin
määrämuotoisissa ulkopoliittisissa ratkaisuissa
noudatetaan 58 §:n yleisiä säännöksiä
presidentin päätöksentekomenettelystä, joten
presidentti tekee päätöksensä valtioneuvoston
ratkaisuehdotuksesta. Kuten perusteluissa mainitaan,
ulkopolitiikan johtaminen edellyttää presidentin
ja valtioneuvoston välistä kiinteää yhteistoimintaa.
Yhteistoimintavelvoite edellyttää,
että presidentti ja valtioneuvosto huolehtivat
toistensa asianmukaisesta ja oikea-aikaisesta
informoinnista ulkopolitiikan hoidon kannalta
merkityksellisissä asioissa. Yhteistoimintavelvoitteella
saattaa olla myös tulkinnallista merkitystä 58 §:ään nähden esimerkiksi siten, ettei ulkopolitiikan alaan kuuluvia hallituksen esityksiä
tai muita asioita ratkaista tavalla, jossa
presidentin ja valtioneuvoston välille jäisi avoin erimielisyys."
--------
Eilenkin presidentti sanoi yhteistyön Utvassa sujuvan hallituksen kanssa hyvin.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Demarien puheenjohtaja on jälkijunassa

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/antti-...

P.s. Kokoomuksella on puoluekokous päätös jo vuodelta 2006 myönteisestä Nato -kannasta.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Nykyinen perustuslaki on johdonmukaisen parlamentaarinen. Viime kädessä eduskunnan valta on rajoittamaton.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Nyt siirretään keskustelua Nato -jäsenyydestä muotoseikkoin pois itse asiasta.
http://yle.fi/uutiset/sipila_nato-jasenhakemuksest...

Jos ylin ulkopoliittinen johto + valtioneuvosto antaa asiasta esityksen eduskunnalle, eikö se riitä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset