*

SJPHKI Asioita on lähdettävä ratkaisemaan siitä (talous, lainsäädäntö, kv -asiat), missä ne ovat sillä hetkellä (puhdasta pöytää ei ole). Omalla kuvalla ja nimellä esiinnytään tässä blogissa. Lue blogin moderointilinjaus.

Keskustelu Nato -kansanäänestyksestä karkasi lapasesta

Keskustelu Nato -kansanäänestyksestä karkasti lapasesta. Eilen tuntui siltä, että kaikilla oli kiire vaatia Nato -kansanäänestystä ja tuomita vastuuttomiksi  ("Kokoomuksen demokratiakäsitys on vanhentunut") puheet sen tarpeettomuudesta  ennen kuin kansanäänestykselle on edes tarvetta. Kannattaa lukea ajatuksella, mitä laissa vaaditaan kansanäänestyksen jäjestämisestä. Sipilän hallituksen hallitusohjelmaan ei sisälly Nato -jäsenyyden hakeminen. Asia sovitaan takuuvarmasti puoleen tai toiseen myös seuraavankin hallituksen hallitusohjelmassa

Perustuslain 53 §:ssä säädetään, että neuvoa-antavan (valtiollisen) kansanäänestyksen järjestämisestä päätetään lailla, jossa on säädettävä äänestyksen ajankohdasta ja äänestäjille esitettävistä vaihtoehdoista. Valtiollisissa kansanäänestyksissä noudatettavasta menettelystä säädetään lailla (571/1987) . Valtiollinen kansanäänestys voidaan toimittaa valtiollisten vaalien yhteydessä tai vaaleista erillisenä.

* * * * *

Verkkouutiset selvitti toissa  vuonna, miten kansanäänestyksiä muissa maissa on järjestetty Nato -jäsenyydestä (Kansoilta on kysytty harvoin Natoon liittymisestä ). Kansanäänestys on sinänsä ideaalinen demokratian muoto, mutta kannattaa perehtyä ja miettiä, milloin kansanäänestys on soveliasta. Nykyisessä maaailmanpolitiikan tilanteessa ei Nato -kansanäänestys ole Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan edun mukaista. Tämä reaaliteetti unohtui ja jäi taka-alalle eilisessä kilpalaulannassa kansanäänestysvaatimuksessa.

Kokoomuksella on puoluekokouspäätös jo vuodelta 2006 myönteisestä Nato -kannasta, mutta ei se ole ollut este puolueen hallitukseen osallistumiselle.  Kokoomus on tukemassa tasavallan presidentin johtamaa Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa. Yksi puolue eikä kaksikaan voi päättää Suomen mahdollisesta Nato -jäsenyydestä, vaan siihen tarvitaan laaja yhteinen  poliittinen näkemys eduskunnassa  maan korkein ulkopoliittinen johto mukaan lukien.

     

    * * * * *

    NATO - Member countries

    Perustuslain pykälän kertauskurssi ulkopolitiikan johtamisesta

    Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

    6Suosittele

    6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

    NäytäPiilota kommentit (35 kommenttia)

    Käyttäjän jaga kuva
    Lars-Erik Wilskman

    Kuulun niihin, joiden mielestä kansanäänestyksen edellyttäminen on poliittista pelkuruutta. En tarkoita tässä Venäjän pelkäämistä.

    Käyttäjän SJPHKI kuva
    Seppo-Juha Pietikäinen

    Suomen lähihistoria kertoo, että maan ulkopoliittinen johto, hallitus ja vaaleilla valittu eduskunta kantaa vastuun kriisitilanteissa.

    Käyttäjän JukkaWallin kuva
    Jukka Wallin

    Väärin! Seuraukset on kantanut kansalaiset, ei eduskunta, tai edes presidentti.

    Käyttäjän kainiemelainen kuva
    Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #4

    Väärin! Wallin puhuu aidan seipäistä, kun muut puhuvat tiiliaidasta. Kyllä päättäjät kantavat päätöksistään poliittisen vastuun. Juuri sen vastuun, joka poliittisesti valituille päätöksentekijöille kuuluukin.

    Käyttäjän JukkaWallin kuva
    Jukka Wallin Vastaus kommenttiin #9

    Ryti kantaoi vasta oikeudessa vastuunsa, muuten hän sodan aloittajana olisi päässäyt kuin koira veräjästä. Miten kävin Sauli Niinistön, kun hän aikoinaan hallituksen ilmoituksella vaihtoi markan euroon, vaikka se ei olisi olut mahdollista? Aivan niin, valittiin presidentiksi..

    Käyttäjän kainiemelainen kuva
    Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #10

    Poliittisen vastuun määrittävät äänestäjät. Rytin tuomio oikeudessa ei ollut poliittista, vaan oikeudellista vastuunkantoa.

    Poliitikot kantavat vastuun päätöksistään ja myös päätösten tekotavan valinnasta. Niinistön osalta kansa on antanut hänen toiminnalleen hyväksynnän valitsemalla hänet uudelleen ja lopulta jopa presidentiksi. Juuri tällä tavoin poliittinen vastuu määräytyy.

    Jokaiseen päätöksentekoprosessiin sisältyy aina perusoletus päätöksen jälkeen: "Päätös on tehty, pulinat pois!" Niin tuossa vanhassa euro- kuin tulevassa Nato-asiassakin.

    Käyttäjän JukkaWallin kuva
    Jukka Wallin Vastaus kommenttiin #12

    Itse en voisi äänestää Niinistöä, juuri tuon takia. Osa äänestäjistä ei vain tiedä tapahtunutta laittomaksi..

    Käyttäjän kainiemelainen kuva
    Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #16

    Sinulla on äänestäjänä oikeutesi valita. Minun presidentinvalintaani mielipiteelläsi ei ole vaikutusta.

    Käyttäjän SJPHKI kuva
    Seppo-Juha Pietikäinen Vastaus kommenttiin #10

    J Wallin
    Vai että Ryti oli muka sodan aloittaja.Taisi olla vielä Kallio presidenttinä.
    http://uralica.com/finnliv.htm

    Käyttäjän jounisnellman kuva
    Jouni Snellman

    "Kokoomus on tukemassa tasavallan presidentin johtamaa Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa."

    Suomessa siirryttiin Kekkosen jälkeen perustuslakia uudistamalla parlamentaariseen demokratiaan, jossa presidentti on lähinnä keulakuva. Niinistön Ykkösaamussa esittämät pohdinnat perustuslaista eivät asiaa muuta. Presidentti "johtaa" ulkopolitiikkaa, mutta perustuslain henki on se, että tuo "johtaminen" tapahtuu vain eduskunnan päättämien päätösten ja suuntaviivojen mukaisesti

    "Orpo pelasi kahdella kortilla Nato-kysymyksessä" - "Presidentin mies" (Suomen Kuvalehti) kiirehtinee pian korjaamaan kantaansa presidentin lausunnon mukaiseksi. Sikäli kun hänen epäselvä ulosantinsa tämän mahdollistaa.

    http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/orpo-pelasi-k...

    Käyttäjän SJPHKI kuva
    Seppo-Juha Pietikäinen

    Jouni Snellman

    Saapa nähdä , miten pj-äänestys menee. P Orpo ei ollut erityisen vakuuttava esim. Oulun paneelissa.

    Käyttäjän jounisnellman kuva
    Jouni Snellman
    Käyttäjän SepSaa kuva
    Seppo Saari

    Entäpä, jos joku ehdottaisi ytimekkäästi sellaista lisäystä perustuslakiin, että
    "Suomi on EU:n ja NATO:n [tuo jälkimmäinen kirjainyhdistelmä olisi se lisäys] jäsen".
    :-)
    P.S. Toki silloin pitää jo olla se neuvoteltu sopimus ratifioituna...

    Käyttäjän ilarikiema kuva
    Ilari Kiema

    Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys ei varmasti “edellytä” kansanäänestystä, kuten Vihreä väittää.

    Suomessa on pidetty avoimet ja rehelliset presidentinvaalit – Tarkistin vaaliuurnan ensimmäisen kierroksen äänestyspäivän aamuna ja se oli tyhjä. Illalla siellä oli huomattavasti ehdokas Haaviston ääniä. Toisella kierroksella ehdokas Niinistö sai vahvan mandaatin hoitaa tasavallan presidentin tehtäviä, mukaan lukien erityisesti Suomen suhteet ulkovaltoihin ja mahdolliset sotilaalliset liittoutumiset.

    Viime keväänä pidettiin avoimet ja rehelliset parlamenttivaalit, joissa kolme eniten ääniä saanutta puoluetta muodostavat nykyisen hallituksen – en ole näitä äänestänyt mutta niillä on paitsi oikeus myös velvollisuus tehdä päätöksiä kun kerran ovat itse päätöksentekijöiksi hakeneet.

    Nato-jäsenyyden suhteen kansanäänestys olisi kerrassaan vahingollinen päätöksentekomuoto. Kansanäänestyksen alla Venäjä aloittaisi valtavan painostuksen ja lähettäisi Suomeen ehkä miljoona vihamielistä tsetseenipakolaista jne. Venäjän vyörytyksen takia kansanäänestyksessä voisi tulla kielteinen tulos, jolloin nykyisen ja tulevan valtiojohdon ulkopoliittinen liikkumavara olisi kaventunut. Valtiojohdon ei tule kaventaa omaa ja seuraajiensa ulkopoliittista liikkumavaraa, kuten mahdollisuutta haluttaessa liittyä Natoon kansainvälisten sopimusten solmimista koskevalla menettelyllä.

    Natoon kannattaa liittyä marraskuun pimeimpänä yönä salaa. 9.11. on perinteinen salaliittolaisten päivä, jolloin muun muassa julistettiin Saksassa Weimarin Tasavalta, järjestettiin Kristalliyö ja sitten kaadettiin Berliinin muuri. Tuo olisi sopiva ajankohta julistaa maa Nato-jäseneksi ja tuoda samanaikaisesti yön pimeydessä pysyvät Nato-joukot maahan.

    Käyttäjän SJPHKI kuva
    Seppo-Juha Pietikäinen

    Suomessa on kansanäänestys tasavallan presidentistä, joka johtaa yhteistoiminassa valtioneuvoston kanssa ulkopolitiikkaa. Suomessa ei pidä ulkoistaa ulkopolitiikan johtamista.

    Käyttäjän ilkkavarsio kuva
    Ilkka Varsio

    Suomi on ainoa Venäjän rajanaapurina oleva EU:hun kuuluva jäsenmaa joka ei kuulu NATO:oon. Kaikille muille EU maille se on luontevaa ja itsestäänselvyys.

    Suomi ja suomalaiset eivät ole pystynyt millään järkevällä perusteella selvittämään miksi muut NATO:oon kuuluvat EU maat ovat toimineet harkitsemattomasti ja vaarantaneet itsenäisyytensä olemalla NATO:n jäsenmaita !

    Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
    Keijo Lindgren

    Ukraina myös joka jo ehti hakea Nato jäsenyyttä oranssivallankumouksen jälkeen ja jonka Janukovits perui.
    Oli lähellä ettei Nato saanut Sevastopolia laukaustakaan ampumatta LAILLISESTI.
    Sevastipolin vuokra-aika Venäjälle olisi päättynyt tänä vuonna.
    Nyt on Ukrainan kiire Natoon vähentynyt kun uutta hakemusta ei ole tehty Maidanin jälkeen.
    Suurvaltojen peliä!

    Käyttäjän ilkkavarsio kuva
    Ilkka Varsio

    Keijo Lindgren

    Venäjän rajanaapureista Ukraina ja Valko-Venäjä eivät ole EU:maita eivätkä NATO:maita. Ukraina ei ole tähän päivään tehnyt päätöstä tai hakemusta NATO jäseneksi, eikä NATO ole ottanut mitään kantaa Ukrainan jäsenyyteen NATO:ssa

    Yhtään maata ei ole pakotettu Naton jäseneksi. NATO on demokratioiden yhteisö, josta voi myös vapaasti lähteä.

    Ukrainassa on keskusteltu NATO jäsenyydestä samoin kuin Suomessa, mutta mitään päätöstä puolesta ja vastaan ei ole ollut. Osa ukrainalaisista kannattaa NATO jäsenyyttä osa ei.

    Ukrainan päämäärä on liittyä EU:n jäseneksi, mutta tie on pitkä ja kivinen. Jäsenyys on mahdollista vasta vuosien kuluttua.

    Janukovitshin piti allekirjoittaa EU:n kanssa assosiaatiosopimus, joka ei ole EU jäsenhakemus, sen hän perui Putinin käskystä. Putinilla oli siis käskyvalta Janukovitshiin, mutta ei Ukrainan kansaan. Kansa nousi kapinaan Putinin vasallia vastaan. Putin edellytti Ukrainan liittymistä Euraasian unioniin.

    Täällä meillä Suomessa on samanlaista ilmaa. NATO:sta voidaan keskustella, mutta jäsenhakemusta ei harkita, koska pelätään Putinin reaktiota.

    Kaikki väitteesi perustuvat virheelliseen ja väärään tietoon tosiasioista, mutta täällä on monella taipumus heitellä omiaan. No, sana on vapaa.

    Käyttäjän Timo-PekkaMustakallio kuva
    Timo-Pekka Mustakallio Vastaus kommenttiin #13

    Esittämäsi ei pidä paikkaansa:

    NATO ja Ukraina olivat jo 9.7.1997 Madridissa solmineet kumppanuussopimuksen (NATO-Ukraine-Charta). NATO on siitä lähtien ylläpitänyt toimistoansa Kiovassa, ja Ukraina sotilasasiamies-toimistoa Brysselissä. Vuonna 2002 tästä kehittyi Action Plan, millä yhteistyötä lisättin. Vuonna 2005 Viktor Jushenko yritti solmia uuden toimintasuunnitelman mikä olisi vienyt Ukrainan kohti NATO-jäsenyyttä, mutta maassa puhkesi protesteja joiden päätteeksi Rada edellytti jäsenyydestä kansanäänestystä (samalla tavoinhan helmikuun 2014 "kansannousu" ei ollut todellinen, ja Ukraina ajautui veriseen sisällissotaan). Vuonna 2008 Ukraina jätti jäsenanomuksensa NATO-huippukokouksessa Bukarestissa, ja USA tuki sitä, mutta muut NATO-maat eivät. Kiovan vallankaappaushallinto on sittemmin syksystä 2014 lähtien yrittänyt saada jäsenhakemuksen toimintasuunnitelmaa (MAP) aikaiseksi - Euroopan NATO-maiden keskuudessa sitä vastustetaan.

    Janukovitsh kieltäytyi aiheellisesti kitsaasta ensimmäisestä EUAA:sta, missä siirtymäajan korvauksiin oli varattu vain 650 miljoonaa Euroa (en tarkistanut tarkkaa lukemaa). Hän haki paremman kilpailevan suunnitelman Moskovalta, missä vaiheessa torjutuksi tullut läntinen kosija ryhtyi väkivaltaiseksi. Oman käsinpoimitun kaappaushallintonsa Kiovassa valtaan nostettuaan Länsi sai allekirjoitukset EUAA:n mikä sisältää reilut 11 miljardia Euroa siirtymäajan korvauksiin. Suuri osa rahasta on kai nyt jo poltettu (8 miljardia rahana/lainojen anteeksiantona). En viitsinyt kauniina kevätkesän iltana kaivaa tarkkoja lukemia esiin, koska suuruusluokka riittää tällä kertaa vallan mainiosti.

    Ukrainan länsimieliset hallinnot ovat kuin ovatkin siis yrittäneet ujuttaa maata myös NATO:on - mutta kansan syvissä riveissä, etenkään teollistuneessa ja venäjänkielisessä itäisessä Ukrainassa, NATO-jäsenyydellä ei ole kannatusta. Sen tai EU:nkaan kannatus tavallisen kansan parissa tuskin on lisääntynyt Kiovan aloitettua brutaalin ATO-rangaistusretken, sitten häviönsä jälkeen toisen, ja uudelleen hävittyään Kiova kai suunnittelee liikehdinnästä päätellen par`aikaa kolmatta.

    Suomen täytyy järjestää kansanäänestys, koska NATO:lla on yhtä olematon kannatus meillä kuin se oli Ukrainassa (sen ollessa vielä eheä valtio). Tuskinpa haluaisimme esimerkiksi Itä-Helsingin muuttuvan raunioiksi, kun se joutuu Kokoomuksen amerikkalaisgaiffareiden rangaistusretken kohteeksi?

    Käyttäjän ilkkavarsio kuva
    Ilkka Varsio Vastaus kommenttiin #24

    Timo-Pekka Mustakallio

    Minä kirjoitin Ukrainan NATO jäsenyydestä en Ukrainan yhteistyöstä NATO :n kanssa.

    Vuodesta 1991, Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, Ukraina on ollut tiiviissä keskusteluissa lännen ja lännen sotilasliittoutumien ja YK:n alaisten rauhanpuolustusoperaatioiden kanssa.

    Ukraina ei jättänyt NATO hakemusta Bukarestin kokouksessa vuonna 2008. Ukraina toivoi saavansa hyväksynnän toimenpiteiden edistämiseksi NATO jäsenyyden hakemuksen edellytyksistä.

    Edellytyksiä jäsenhakemukselle ei löytynyt ja esim. USA ja useat EU:n NATO maat epäröivät voimakkaasti mitään edellytyksiä edes löytyvän.

    Siis edes Ukrainan tarkoitusta aloittaa jäsenhakemuksen valmistelu NATO jäseneksi ei hyväksytty.

    http://www.brookings.edu/research/opinions/2008/05...

    Sen jälkeen NATO jäsenyyttä on Ukrainassa pyöritelty kuten Suomessa. Vuonna 2010 Ukrainan parlamentti päätti luopua NATO jäsenyyden tavoittelusta. Siis neljä vuotta ennen Maidanin tapahtumia.

    Muuta yhteistyötä on jatkettu asianmukaisesti ja itsenäisen valtion omilla päätöksillä, vaikka niihin on yritetty ja yritetään tälläkin hetkellä vaikutta toisen valtion ylläpitämällä hyökkäyssodalla.

    On ilmeistä ja ajan myötä todennäköistä, että Ukraina on tulevaisuudessa NATO:n sekä EU:n jäsen. Se vaatii tietysti sen, että Ukraina täyttää molempiin liittoumiin edellytetyt ehdot. Muita esteitä itsenäisellä valtiolla ei voi kansainvälisen oikeuden perusteella olla.

    Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
    Keijo Lindgren Vastaus kommenttiin #13

    Ukrainalaiset kyllä tietää ettei Natohakemusta hyväksyisi USA eikä europpa koska tulisi valmis ristiriita Venäjän ja Naton välille.

    Käyttäjän kainiemelainen kuva
    Kai Niemeläinen

    Suomalaiset eivät ole valinneet vallitsevaa ulkopoliittista linjaa. Emme ole kansanäänestyksessä päättäneet puoluettomuudesta tai sotilaallisesta liittoutumattomuudestakaan. Nämä on meille sovittu puolueiden johdon tekemillä yhteisillä sopimuksilla, konsensuksella.

    Suomen kansa ei äänestänyt välirauhan aikaan liittoutumisesta Saksan kanssa.

    Poliittisilla päättäjillämme tulee olla edelleen uskallusta ja rohkeutta käyttää valtaa, jonka vaaleissa heille annamme. Kansanäänestyksen vaatiminen on poliittista pelkuruutta mitä suurimmassa määrin. Antaisimme ulkovallalle mahdollisuuden käydä maassamme Nato-vastaista kampanjaa, uhkailla ja provosoida. Venäjä ei jättäisi tilaisuutta hyödyntämättä.

    Ulko- ja turvallisuuspoliittisesti viisainta on annetun turvallisuuspoliittisen selvityksen mukaisesti seurata, mitä länsinaapurimme tekee. Lisäksi ulkopoliittinen liikkumavara on otettava huomioon.

    Olen näillä perusteilla Wilskmanin kanssa samaa mieltä, että kansanäänestyksen vaatiminen on poliittista pelkuruutta. Päättäjien tulee tehdä Nato-päätökset ja kantaa päätöksistään poliittinen vastuu.

    EDIT:
    Ehdotan kansanäänestyksen sijaan seuraavaa: Presidentin ja puolueiden kesken sovitaan, että seuraavat eduskuntavaalimme ovat "Nato-vaalit". Äänestäjät valitsevat eduskunnan, antavat edustajille mandaatin selvittää, liitytäänkö Natoon vai ei. Eduskunnalle annetaan erillinen velvollisuus ottaa asioista selvää ja tutkia, onko jäsenyys Suomen edun mukaista.
    Näin päätöksen tekijöiksi valikoituu joukko luotettavia kansalaisia, joille voidaan antaa kaikki tarvittava tieto päätöksen tekemiseen. Ehdokkaiden ja puolueiden ei tarvitse vaalikampanjassaan ottaa jäsenyyteen voimakasta kantaa. Ehdokkaat lupaavat ottaa asiasta selvää ja tehdä selvitysten pohjalta maamme kannalta parhaan päätöksen.

    Käyttäjän Granu kuva
    Arto Granlund

    En kannata kansanäänestyksiä, mutta Nato:n kohdalla olisin siihen valmis. Kriisitilanteessa Suomen puolustukseen pitäisi osallistua kaikki suomalaiset, mutta jos ja kun liityttäisiin Nato:n se saattaisi edellyttää, että mahdollisesti suomalaisia nuorukaisia lähetettäisiin sotiin Suomen rajojen ulkopuolelle osana Nato-joukkoa ja tälläiseen toimintaan mielestäni tarvitaan mandaatti Suomen kansalta.

    Käyttäjän kainiemelainen kuva
    Kai Niemeläinen

    Tuokin on totta.

    Miten, Arto, järjestäisit äänestyksen, ettei Venäjälle anneta mahdollisuutta sotkea äänestystä provosoinnilla, kampanjoimalla jne.?

    Eikö olisi hyvä, että kansanäänestys järjestetään (jos ylipäätään järjestetään) sen jälkeen, kun valtiojohto on jäsenyyden hakemisen takana?

    Käyttäjän TomiSolakivi kuva
    Tomi Solakivi

    Miten, Niemeläinen, onko kenties niin että ainoastaan yhdestä suunnasta harrastetaan provosointia ja kampanjointia? Vai oletko jostain erityisestä syystä huolissasi ainoastaan tietyn suunnan kampanjoinnista?

    "Eikö olisi hyvä, että kansanäänestys järjestetään (jos ylipäätään järjestetään) sen jälkeen, kun valtiojohto on jäsenyyden hakemisen takana?"

    No tuohan on se kaikkein paras tapa päätyä haluttuun lopputulokseen.

    Käyttäjän kainiemelainen kuva
    Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #18

    Tottakai kampanjointia Naton puolestakin tulee olemaan. Uskon sen pysyvän suomalaisissa käsissä. Naton vastaisesta kampanjoinnista olen toki huolissani. Kampanjan keinoina voivat olla provokaatiot, uhkailu, pakolaisvirrat, informaatiosodankäynti yleisemminkin.

    Jos Venäjän rooli pysyy pelkästään taloudellisen avun antamisessa Väyryselle ja kumppaneille, en ole siitä huolissani.

    Käyttäjän TomiSolakivi kuva
    Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #26

    "Tottakai kampanjointia Naton puolestakin tulee olemaan. Uskon sen pysyvän suomalaisissa käsissä."

    Minä taas uskon maahisiin ja joulupukkiin. Sitä minä taas en usko hetkeäkään, ettei useampi suurvalta yrittäisi ihan samalla tavalla vaikuttaa omiin etuihinsa liittyviin päätöksiin. Erona on ainoastaan se, että siinä missä Neuvost... Venäjän hyödylliset idiootit ovat olleet Suomessa naurunalaisia jo pitkään, erään toisen suurvallan kritiikittömät ihailijat saavat edelleen uskoa joulupukkiinsa, ja yrittää pakottaa vielä muutkin uskomaan.

    Lienee turha toivoa, että jossain vaiheessa Suomessa olisi vallalla ajatusmalli, jonka mukaan ei koko ajan tarvitse kumartaa johonkin suuntaan.

    Käyttäjän Granu kuva
    Arto Granlund

    Uskoisin, että mikäli Venäjä puuttuisi provosimalla tai kampanjoimalla Suomen liittymisen estämiseksi Nato:n se kääntyisi itseään vastaan ja toimisikin liittymisen puolesta. Tuosta valtiojohdon roolista olen samaa mieltä, kansan selän taakse meneminen tälläisessä kysymyksessä olisi poliittista pelkuruutta enkä usko, että näin tapahtuisi.

    Käyttäjän kainiemelainen kuva
    Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #19

    Itse soisin, että päätösvalta asiassa pysyisi kokonaan suomalaisissa käsissä.

    Venäjän tai ylipäätään minkä tahansa ulkovallan käymä kampanjointi kansallisesti merkittävässä asiassa häiritsee, kääntyipä kampanjointi kampanjoivaa vastaan tai toimiiko se kampanjoivan etujen mukaisesti. Pidän ajatusta kansanäänestyksestä ylipäätään tarpeettomana riskinottona.

    Käyttäjän tapiomakelainen kuva
    Tapio Mäkeläinen

    Mistä tämä hokema " omat pojat laitetaan amerikkalaisten/ naton sotiin.." On lähtenyt ? Meidän miehiä on ollut joka ikisessä sodassa mitä nähty on. Pakolla tai vapaaehtoisesti. Jälkimmäiseen kuuluvat SS-miehet ja myöhemmin YK sekä muut ukot. Meillä on kavereita Afganistanissa, lähi-idässä ja jopa Tsadissa. Kukaan ei ole ollut varusmies.

    Wallinin kommentit ovat kestämättömiä latauksia. Jokainen lukemaan pystyvä voi selvittää miten alkoivat talvi- ja jatkosota ja täysin venäläisten lisärangaistuksena pakottaman Lapin sota. Saksalaiset olisivat lähteneet itsekin mutta venäläisten vaatimusten takia tuhoutui Lappi ja suomalaisia kuoli ja haavoittui täysin turhaan.
    Lähisukulaisiani oli kaikissa noissa sodissa ja miehet kertoivat että jokainen hengissä 39-40 säilynyt tiesi että sota jatkuu . Miehiä ei kotiutettu välirauhan aikana ja kas kummaa, he toivoi aikaa parempaa ja sota syttyikin.. Venäläiset halusivat nuijia suomalaiset maan rakoon ja lähes onnistuivatkin mutta kesken jäi.
    Meillä oli vastassa toiseksi eniten omia kansalaisiaan tappanut psykopaatti ja jotkut luulevat että meillä olisi ilman vastaan panemista ollut vaihtoehto II. Virolaisten suurin purkamaton trauma on se, että miksi he eivät taistelleet. Ei varmaan ole vaikea päätellä miksi he ja muut venäläisten kymmeniä vuosia alistamat maat liittyivät Natoon ensitöikseen kun punaliput laskettiin. Kannattaa lukea diplomaatti George Kennanin nk Pitkä Sähke jossa hän ensimmäisenä sodan jälkeisenä diplomaattina Moskovassa kuvaa venäläisten mielenmaisemaa. Pätee yhä.

    Käyttäjän Luntatupaan kuva
    Pertti Väänänen

    Tämä kansanäänestysvouhotus on seurausta Kokoomuksen nykyisen johdon ulkopoliittisista pölhöilyistä.

    Käyttäjän SJPHKI kuva
    Seppo-Juha Pietikäinen

    Taitaa olla päinvastoin, kun seuraa esim. vihreitten puheenjohtajan puheita. Ruotsissa vihreitten kannatus on laskenut äänikynnysrajan tuntumaan.

    P.s. Osmo Soininvaara: Kokoomuksen kannatuksen pitäisi olla Suomessa 30 prosenttia
    http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/soininvaara_ko...

    Käyttäjän hietanenkaija kuva
    Kaija Hietanen

    Kyllä Ukraina haluaa edelleen Nato:on tai Nato haluaa Ukrainaan, varmaankin kumminkin päin. Nato:n entisestä pääsihteeristä Anders Fogh Rasmussenista tulee Ukrainan presidentti Porosenkon neuvonantaja.

    http://ekstrabladet.dk/nyheder/politik/anders-fogh...

    Käyttäjän HenriJrvi kuva
    Henri Järvi

    Suomalainen demokratia on vitsi jossa käydään näytelmä nimeltä vaalit kerran neljässä vuodessa. Kansanäänestyksestä ei kannattaisi tässäkään yhteydessä puhua mitään, sillä jos sellainen nyt jossain asiassa jostain yllättävästä syystä päätettäisiinkin järjestää ei poliittinen eliitti tulisi jättämään mitään sattuman varaan vaan masinoisi oman kantansa niin vahvasti että tulos olisi selvä. Sehän nähtiin EU kansanäänestyksessä.

    Kuka taas kantaa vastuun. Viime sodassa vastuun kantoivat rintamalla taisteluissa henkisesti ja ruumiillisesti vaurioituneet sotilaat ja heidän leskensä ja orponsa, sillä välillä kun sotilaspoliittinen eliitti kilisteli maljojaan ja eli Suursuomi harhassaan.

    Käyttäjän HenriJrvi kuva
    Henri Järvi

    Vastuunkantaminen

    Vastuun kantaminen ei käsittääkseni ole sitä että hyväpalkkaisesta virasta siirrytään toiseen hyväpalkkaiseen virkaan. Vastuun kantaminen tarkoittaa minusta sanan mukaisesti sitä että vastuu on kirjaimellisesti kannettava. Sen täytyy tuntua painona kehossa. Hyväpalkkaisesta virasta toiseen siirtyminen ei minusta tunnu painona missään. Ei edes hyvälle eläkkeelle siirtyminen.

    Eli kun ns päättäjät väittävät kantavansa vastuun niin missä se näkyy? Minä näen sen vain sanahelinää en muuna.

    Toimituksen poiminnat

    Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset