*

SJPHKI Asioita on lähdettävä ratkaisemaan siitä (talous, lainsäädäntö, kv -asiat), missä ne ovat sillä hetkellä (puhdasta pöytää ei ole). Omalla kuvalla ja nimellä esiinnytään tässä blogissa. Lue blogin moderointilinjaus.

Vihervasemmiston korkeakoulupolitiikan haaksirikko

Valtiovarainministeri Petteri Orpo pyysi kolmelta ekonomistilta ( Holmström, Vihriälä ja Korkman) muistion Suomen talouspolitiikan suuntaustarpeista. Ekonomistit kohdistaisivat rakenneuudistuksia yritystoimintaan ja työmarkkinoille. Ekonomistit ehdottivat myös osaaamisen tukemista korkeakoulujen  lisäpääomittamisella.

Lainaan em. muistion tekstiä:

"Budjettirajoitukset ja hallitusohjelma  huomioon ottaen realistisin vaihtoehto lienevät valtion pääomasijoitukset korkeakouluihin. Pääomasijoituksen ehtona tulisi olla valtion asettamien rakenteellisen kehittämisen tavoitteiden toteuttaminen. Tekesin rahoitusmahdollisuuksia olisi myös parannettava.

Suomi kaipaa merkittävää korkeakoulu-uudistusta. Sitä ei voi jättää pelkästään korkeakoulujen itsensä varaan. Valtion osalta kaivataan pääomasijoituksia ja yliopistojärjestelmän rakenteellisen kehityksen suuntaviivojen selkeää ja nopeaa määrittämistä. "

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen avoin kirje  vuosi sitten on täyttä asiaa.

* * * * *

Kun kuunteli juuri MTV:n  aamutv:ssä edellisen sdp-läisen opetusministerin vuodatusta kaikesta, ei voi kuin ihmetellä nyky-SDP:n politiikan haaksirikkoa ja omien tekemisten unohtamista  edellisessä hallituksessa. Sama pätee tottakai vihreitten poltetun maan oppositiopolitiikkaan.

* * * * *

Viime viikolla uutisoitiin, että hallitus valmistelee satojen miljoonien eurojen  pääomarahoitusta yliopistoille ja ammattikorkeakouluille em. ekonomistien muistion ehdotusten mukaisesti.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Eikä ongelma ole ainoastaan korkeakoulussa. Demareiden lempilapsi nuorisotakuu on tuonut mittavat ongelmat ammattikouluihin:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016101822478946_u...

Mutta ihan oikeasti pitää ihmetellä sitä, että meillä on vuosikymmenen ja ylikin yliopistoverkko nauttinut erittäin runsaista resursseista, mutta siitä huolimatta hedelmiä ei ole tullut.

Itse olen sitä mieltä, että toden totta yliopisto ja koulutusmaailmassa on suuren remontin paikka. Meillä on toista tuhatta tohtoriakin työttömänä maistereista nyt puhumattakaan. Ei sellaiseen ole varaa, koulutamme turhaan tai väärin.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Ihan mielenkiinnosta, millä perusteella Kokko väittää, että yliopistoverkko on nauttinut "erittäin runsaista resursseista"? Verrattuna mihin? Kansainvälisesti vertaillen kun Suomen yliopistolaitos toimii melkoisella purukumibudjetilla.

Toki hiukan kulunut vertaus, mutta kuitenkin: tuoreen Nobelistimme yliopisto MIT, joka on kooltaan noin Tampereen teknillisen yliopiston kokoluokkaa, pyörittää toimintaansa suurin piirtein samalla summalla, kuin kaikki Suomen yliopistot yhteensä.

Samoin, millainen Sampo yliopistolaitoksen olisi pitänyt luoda, jotta näkisit että hedelmiä on tullut?

Tohtorien tai maisterien työttömyyden vastapainoksi voit ihmetellä vaikka sitä, mikä on maisterien, tohtoreista puhumattakaan, palkkataso jossain muualla kuin Suomessa. Vai tarkoitatko että meillä ei ole varaa siihen, että suomalaisyritykset saavat maisterinsa aivan poskettoman halvalla verrattuna sellaisiin maihin, jossa koulutusmäärät ovat pienempiä?

Edit: Ja kysynpä vielä lisäksi, mitä Kokon mielestä pitäisi tehdä noille jakamansa linkin takaa löytyvässä jutussa esitellyille ongelmille? Tuupata ongelmatapaukset pois kouluista, elämän mittaiseen sossuputkeen?

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

No resursseista suomen historiassa, ei varmaan kansainvälisesti sitten. Mutta aasinsiltana vaan siihen, että kun koulutusresursseja palautetaan lamaa edeltäviin lukemiin niin ollan itkemässä ja parkumassa leikkauksista eikä katsota peliin koulutusjärjestelmän sisällä. Henkilökohtaisesti voisin vaikka tinkiä naistutkimuksesta, mutta muitankin niukan työllistymisen aloja on.

Noin muuten viestini keskeinen väite oli se, että korkeakoulujärjestelmämme on kohtuullisen tehoton mitä koulutuksen hyödyntämiseen tulee. Tästä muuten uusimmassa politiikkaradiossa kommentoi tuore nobelistemmikin, tosin keskustelu itse on vuodelta 2014
http://areena.yle.fi/1-3745691

Ja kysyit Solakivi sitä, että mitä noille ongelmatapauksille pitäisi tehdä? No ei ainakaan pakolla tuupata kouluun ja kertoa että me keksittiin tälläinen uusi 18v takainen pakkohaku, mutta nimitämme sitä koulutustakuuksi ja nyt on nuorten ongelmat ratkaistu.

EDIT:
Noista tohtoreista vielä, niiden työttömyys on kasvanut 15 vuotta putkeen. http://yle.fi/uutiset/3-8581500

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #6

Yliopistoja tulisi yhdistää, jolloin eräitä yksikköjä pitäisi lakkauttaa, ja korkeakoulujen tulisi itsekin tehostaa toimintaansa ja uudistua.
Lehdessä Kirjastotiede ja informatiikka (5/1986) todettiin 30 vuotta sitten mm. näin:

"Amerikkalaisten yliopistojen - myös ns. valtionyliopistojen - hallintoa leimaa tehokkuus. Hallinto-organisaatio toimii kuin paraskin palvelulaitos. Yliopistoja johdetaan ja yliopisto itsekin eräillä alueilla suhtautuu ympäristöönsa kuten yritys. Opetushenkilöstön ja oppilasaineksen rekrytoinnissa tämä näkyy selvästi."
"Väljästi ymmärrettynä tietynlainen 'busnessminded' -ajattelu hyväksytään myös yliopistoissa. Se on tulosvastuun eräs sovellus." (koskee myös rahoitusta)

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #6

Niinno, tyypillinen urputuksen aihehan on, että suomalaisyliopistot ovat surkeita ja tehottomia, kun eivät ole kärjessä kansainvälisissä vertailuissa, joissa kärjessä ovat tyypillisesti parhaimmillaan monikymmenkertaisilla resursseilla operoivat maailmankuulut yliopistot.

Jos taas käytät vertailukohtana vuotta 2009, niin katso toki pidemmällekin. Koulutuksen rahoituksen kehitys oli "hyvinä vuosina" todella maltillista verrattuna muihin momentteihin. Siitä huolimatta juuri koulutus on se, josta on nyt varaa säästää suhteellisesti eniten. Tulevaisuus, who cares.

Siitä olen kanssasi samaa mieltä, että koulutusjärjestelmän sisällä on varmasti tehostamisen varaa. Se on vain ihan eri asia, kohdistuvatko säästöt oikeisiin paikkoihin. Joku voisi esimerkiksi kuvitella, että jos kerran OPM on sitä mieltä että tehostamisen varaa on, niin kertoisi sitten mistä pitää tehostaa, ja ehkä jopa valvoisi että näin tehdään, sen sijaan että tyytyy nyppäämään rahat pois ja heittämään epämääräisiä "täytyy vain tulla toimeen vähemmällä" -kommentteja. Se kertoo ainoastaan siitä, että koulutusjärjestelmän tuotos ei kiinnosta pätkän vertaa, ainoastaan se, että sinne tungetaan vähemmän budjettirahaa.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #14

Yritän välttää urputusta. Asuin, opiskelin, opetin/tutkin isossa yliopistossa (UIUC) USA:ssa 1980-luvulla. Suomessa taas vuosituhannen vaihteen molemmin puolin.

Erot löytyvät vitaalisuudesta, joustavuudesta, yliopistokulttuurista, pyrkimyksestä kohti erinomaisuutta, työasenteista, valikoivuuden myönteisestä käytöstä (erinomaisuus palkitaan) ja siitä itseymmärryksestä, joka liittyy toiminta-ajatukseen ja korkeakoulun asemaan korkeakoulukentässä. Tietysti myös tiedeyhteisön koosta, haastamisesta ja kritiikistä.

USA:n yliopistojen kesken on toki suuria eroja, mutta niiden olemassaolo tunnustetaan. Hyvät tutkijat/ opettajat tuovat hyviä opiskelijoita ja helpottavat eri kanavia pitkin tulevaa rahoitusta myös yksityiseltä puolelta. Verolait ovat mm. tätä suosivia.

Olen ihmetellyt, miksi erinomaisista PISA-nuorista tulee lyhyessä ajassa yllättävän keskinkertaisia opiskelijoita ja sitten myöhemmin - Bengt Holmströmiä lainaten - ylikoulutettuja alisuoriutujia, joilta on vaadittu liian vähän ja joista ei ole osattu pitää huolta?

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Päättävän virkamiehen yksi tärkeä tehtävä lienee potkia ongelmapallot pois omalta tontilta. Että kun ongelmatapaukset työnnetään koulutukseen, niin asia on poissa päiväjärjestyksestä.

Tuore nobelistimme on puhunut perustutkimuksen tärkeydestä. Varmaan muutama Nobel tekisi hyvää Suomelle, mutta sivutuotteena koulutetaan maistereita ja tohtoreita, joiden taidoille ei välttämättä ole kysyntää elinkeinoelämässä. Siis jos ja kun eivät mahdu tutkimusryhmiin jatkamaan yliopistolla.
Juurikin huomasin erään kemiasta väitelleen jatkaneen opintojaan paikallisessa ammattikorkeakoulussa. Ehkä pääsee joskus töihinkin.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Tuo IL:n uutinen kertoo sen, että nuorisotakuu toteutettiin aivan liian myöhään. Olemme menettämässä osan nuorisomme työpanoksen jota kipeästi olisi tarvittu tulevaisuudessa.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Miten niin myöhään? Noille ongelmanuorilleko liian myöhään?

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

VM:n edellinen valtiosihteeri kirjoittaa ja muistelee kaikenlaista.
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1476676782041

Hän oli vuonna 2008 VM:n korkein virkamies, kun hallitus antoi tasapainossa olleen vuoden 2009 budjettiestyksen eduskunnalle. Vuoden 2009 tilinpäätös osoittaa, että tarvittiin n. 10 mrd:n velanotto. En muista silloin Sailaksen esittäneen leikkauslistoja. Vanhasen hallituksen syyksi on laitettava, ettei se heti aloittanut sopeutustoimia, vaan jahkaaminen on jatkunut kolmatta vaalikautta.

2009 esitys ja luvut (tulot = menot) 45 908 milj. euroa.
http://budjetti.vm.fi/indox/download.jsp?lang=fi&f...

2009 tilinpäätös (näkyy taulukossa 1) Ks. velanotto 10 264 milj. euroa.
http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2011&...

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Yksi surkeimmista asioista mitä tapahtui oli kokoomuksen käynnistämä sarisairaanhoitajakamppanja joka nosti kaikkia palkkoja 10%.

Tämän myönsi yhdeksi suurista kansantaloudellisista virheistä twitterissä tänään Juhana Vartianen (kok).

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Asian kyllä sopivat työmarkkinajärjestöt, ei kokoomus. Toisaaalta kyllä sairaanhoitajien palkat olivat pahassa kuopassa.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko Vastaus kommenttiin #10

Et voi kiistää kun muutkaan kokkarit eivät sitä kiistä, että Kataisen ja kokoomuksen puoluetoimiston lanseeraama kamppanja levisi lumipallona ja sai aikaan kaikilla aloilla sen n. 10% palkankorotukset. Toki muutkin puolueet tähän kilpalaulantaan lähtivät sitten mukaan, mutta avauksen teki kokkarit.

Juuri ennen lamaa kansantalous ei kestä 10% palkankorotuksia kautta linjan. Tässä ollaan, ei tuo ainoa syy ole, mutta niin Sailas kuin Vartiainenkin pitävät sitä traagisena virheenä.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Yliopistot eivät ole bisneslaitoksia, toisin kuin kokoomuksessa nähtävästi ajatellaan.

Nyt kokoomus ajaa yliopistojen rahoituksen alistamista sijoituspelaamiselle.

Miksei yhtähyvin anneta käteen rahaa ja sanota yliopistoille, että lototkaa ja tototkaa pojat niin saatte tupakkaa...?

Mikä sivistyksen rappio, ja kokoomus kehtaa vielä avoimesti hehkuttaa sitä. Kokoomus, joka ennen vanhaan edusti sivistysporvareita, on ajattelussaan ja toiminnassaan vajonnut sameaan pohjamutaan.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Kyllä korkeakoulutuksessa tarvitaan reippaanpuoleista uudistamista. Aivan kuten hallitus on toteuttamassa. Rahoitus on korkeakoulutukseen ja tutkimukseen lisääntynyt 2010 vuodesta vuoteen 2016 yhteensä n. 750 milj. euroa. Näin siitä huolimatta, että on tehty määrärahaleikkauksia. Yliopistoihin on tehty myös pääomittamista ainakin T:reen tekn.yliopistoon ja Aalto yliopistoon vuonna 2010 yhteensä 150 milj..
Vuoden 2010 määrärahat yhteensä korkeakolutukseen ja tutkimukseen 2 748,9 milj. euroa ja 2016 3 498,8 milj. euroa.

Käsittämätöntä on oppositosta huutelut ja arvostelut korkeakoulutuksen ja tutkimuksen rapautumisesta. Kuten edellä on Mikko Kokko kertonut, on korkeasti koulutettuja aivan liian paljon työttömänä. Ei ole mitään mieltä ylikouluttaa.

http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?maindoc=%2...

http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2016&...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset