SJPHKI Asioita on lähdettävä ratkaisemaan siitä (talous, lainsäädäntö, kv -asiat), missä ne ovat sillä hetkellä (puhdasta pöytää ei ole). Omalla kuvalla ja nimellä esiinnytään tässä blogissa. Lue blogin moderointilinjaus.

Miten tässä näin kävi --> kilpailukykysopimus meneekin pakkaselle

Kilpailukykysopimus tulee kalliiksi ja vaikutukset taitavat  mennä pakkasen puolelle. Noin  toteaa eilisessä raportissaan viiden talousprofessorin muodostama  talouspolitiikan arviointineuvosto

Professorityöryhmän mukaan työllisyys kasvaa tilapäisesti kilpailukykysopimuksella vain noin 16 000:lla. Valtiontalouteen tulee noin 0,5 mrd:n lovi. Kiky -sopimuksen solmisen yhteydessä sopijaosapuolet arvioivat työllisyysvaikutukseksi 35-40 000.

Eihän tässä näin pitänyt käydä.  Hallitusohjelmassa  ( s. 14) yhteiskuntasopimus, jota myöhemmin alettiin nimittää kilpailukykysopimukseksi (kiky) mainitaan yhdeksi hallituksen tärkeimmäksi hankkeeksi. Sopimuksen tavoitteena oli vahvistaa julkisen talouden tasapainoa, mutta taitaa käydäkkin päinvastoin (IS  uutisoi 24.01.2017 Kiky-sopimus )

"Yhteiskuntasopimuksen ja tehtyjen palkkaratkaisujen nettovaikutuksen täytyy vahvistaa julkisen talouden tasapainoa määrällä, joka on vähintään puoli prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon vuoden 2019 tasolla näihin kytketyt veronkevennykset huomioiden."

*****

Jos pääministeri Sipilän hallitus  aikoo  toteuttaa omat tavoitteensa julkisen talouden tasapainottamisesta, siihen tarvitaan vielä jopa noin 2,4 miljardin lisäsopeutukset tai -toimet uutisoi valtiollinen YLE eilen. Professorityöryhmän kiky -sopimuksen arviointi on pääministeri Sipilälle enemmän kuin "lunta tupaan", suorastaan suuret lumikinokset hallitusoven edessä.

*****

Valtiovarainministeri Petteri Orpo  ja pääministeri Juha Sipilä ovat antaneet erilaiset lausunnot  ensi huhtikuun kehysriihessä tarvittavista toimenpiteistä. Mielenkiintoista on seurata etenkin pääministerin lähikuukausien kannanottoja, kun näyttää tällä hetkellä 3-0 johtavan valtiovarainministerin näkemys.

*****

Jos kiky -sopimus kääntyykin negatiiviseksi talousvaikutukseltaan, alkaa olla "vitsit vähissä". Eikä tässä kannata lainkaan hehkuttaa vihervasemmisto-opposition. Heidän ehdotuksillaan valtion budjetin alijäämä repeäisi  vieläkin  pahemmaksi.  Suomi  on jo kansainvälisessä vertailussa kärjessä näissä: julkiset menot ja veroaste

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (60 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Kiky nauratti alusta saakka, mutta nyt alkaa itkettää. Miten helvetin paljon aikaa uhrattiin tälle tyhmyydelle.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Ja ketkä kaikki olivat loppujen lopuksi sopimusta puuhaamassa, ettei vain koko kolmikanta.

Tässä kehutaan sopimusta historialliseksi
http://www.juhasipila.fi/blogi/2016/06/03/10526

Käyttäjän pasikayhko kuva
Pasi Käyhkö

Johan KIKY:n järjellisyys yhdistettynä verotusratkaisuun mietitytti monia.
Nyt ei homma mennyt ihan "putkeen".

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Kikyn kolmikanta=EK,porvarit,EU.

Kun Saksa ja Ruotsi jo keväällä nosti palkkoja,oli meillä jo kilpailuetu.
Leikkauksilla uhkailulla Sipilä pakotti SAK hyväksymään Kikyn.

Jo -15 Media hehkutti :Vienti vetää jo.

Vientiyritysten salainen kärki on vahvassa vedossa
20.8.2015
kauppalehti

Mutta saatiinpa tulonsiirrot palkansaajilta/työnantajille
Sosiaaliturva ja työttömien työttömyyskorvaukset alas ja 0 eurolla töihin
kuten EU on sovittu.

Ja miten tuo eroaa E.Ahon toimista? Ei mitenkään ,
Naftaliinista kaivettu resepti:
Työnantajille tuposta 3 Mrd
Pääomille/kansan sosiaaliturvasta 30 mrd
Johonkin "hävisi " 60 mrd
Tilallisille eläkkeiden nosto
Osittainen varallisuusveronpoisto (rikkailta ja metsänomistajilta)
Lähde
Eduskunta VM-92/Yle-arkisto

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Vuoden päästä tiedetään paljonko konkursseja ja veroturskaa tuotti Bernerin toteutumaton liikenneuudistus selvitys.

Varmaan suunnilleen saman verran kuin Soinin kateusvero moottoripyörän ja veneen omistajille.

Toivotaan kovasti, että jäädään alle sadan miljoonan verotappioon per moka tältä vuodelta. Ei luultavasti riitä.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

Minulla ei ole mitään yrittämistä ja yrityksiä vastaan, päinvastoin. Itsekin olen toiminut puolet työurasta yrittäjänä. Sitä kuitenkin on pakko ihmetellä, että kuinka hiivatin huonosti yritysmaailmassa menee? Yhteisöveroa on alennettu, kelamaksu on poistettu, kiky tuo tuloja jne.

http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/art-200000...

Miten tämä työllisyys saadaan nousuun? Leikkaamalla?

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Suomen talouden perustaa nakertaa ylisuuri julkinen talous ja kireä verotus.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

Nekin, mutta myös eräs muu asia, joka on aika jo myöntää.
Sixten Korkman sanoo sen ääneen kirjassaan Väärää talouspolitiikkaa, josta alla lainaus.

"Rahaliitto oli uljas hyppy tuntemattomaan, joka on toistaiseksi epäonnistunut surkeasti. Nykytilanteessa rahaliittoa ei pidä koossa sitä koskeva innostus vaan pelko siitä hallitsemattomasta taloudellisesta ja poliittisesta katastrofista, johon hankkeen peruuttaminen herkästi johtaisi.

Rahaliitto havainnollistaa dramaattisella tavalla niitä vaaroja, joihin toiveajatteluun perustuva talousoppi voi ajautua. Toiveajattelua oli kuvitelma siitä, että palkat ja hinnat sopeutuvat kilpailukykyä ja työllisyyttä turvaavasti. Toiveajatteluun perustui silmien sulkeminen sille vaaralle, että pankit ja jopa valtiot voivat rahaliiton oloissa ajautua maksukyvyttömyyden ja vararikon partaalle."

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen Vastaus kommenttiin #8

Korkmannilla VM:n kansantalousosaston ylijohtajana 1990-luvulla taisi olla silloin hiukan eri näkemys.
------

”Jos Suomi nyt irtautuisi eurosta, se olisi juristien paratiisi ja meidän kaikkien muiden helvetti”, Korkman sanoi MTV3:n haastattelussa vuonna 2015.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala Vastaus kommenttiin #11

On tuolloin saattanut olla, mutta tuo kirja on ilmestynyt ensimmäisen kerran 2015, joten aika tuoretta tietoa.

Tuota sitaatein merkittyä viestiä on myös tuossa omassa lainauksessani, joten ei siinä mitään ristiriitaa ole. Kun saapas on syvällä paskassa, niin sen irrottaminen on vaikeaa ilman käsien sotkeutumista.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Kikyllä siis huononnettiin valtiontalouden tilaa, perumisella koko kiky sitä taas parannettaisiin. Milläs ne hölmölässä sitä valoa pirttiin kantoivatkaan?

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Kiky -sopimus rajoitti ja rajoittaa hallituksen talouspolitiikkaa ja edessä olevia tarvittavia päätöksiä.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

En usko, että kiky rajoittaa haitallisten elinkeinotukien poistamista, mutta poliittista tahtoa puuttuu. Ei ole haluja aloittaa edes kaikkein haitallisimmastakaan eli tuulivoiman tukemisesta ja siihen liittyen syöttötariffin poistamisesta.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Kovasti hallitus kuitenkin hehkutti kikyn syntymistä, joten tuskin se tahallaan itseään karsinaan ajoi. Talousopit vain pettivät - taas kerran.

Käyttäjän JonneNkki kuva
Jonne Näkki

Niin! Kenelle tämä tuli yllätyksenä.

KiKy-sopimushan on ns. sisäistä devalvaatiota ja sisäinen devalvaatio aiheuttaa aina BKT:n jonkinasteista pienentymistä. Juuri siksi sisäinen devalvaatio on huono keino talouden ohjaamiseen.

Tätä viestiä on tälläkin palstalla kerrottu jo aika monesti.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Devalvaatio, olkoon sisäinen tai ulkoinen on aina huono ratkaisu. Markka-aikaisilla devalvaatioilla ei koskaan pureudettu syihin miksi kilpailukyky on menetetty vaan valittiin helpoin tie, devalvaatio ja samalla kierre kilpailukyvyn menettämiseen sen kuin syveni entisestään. Palkansaajan on myös hyvä muistaa, että Devalvaatio on tulonsiirtoa palkansaajalta pääoman hyväksi.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala
Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Ilmeisesti sitten kaikki on päin peetä :)

Tämä haukkuminen on melko helppoa, on sitten kyseessä mikä puolue tahansa. Olisi mukava kuulla ''viisaitten'' vaihtoehtoja.

Pitääkö leikata lisää, keneltä leikataan, korotetaanko veroja.

Moottoripyöriä ja veneitä siis ei missään nimessä saa verottaa, mistään ei saa leikata, eikä verorasitus saa kasvaa.

Melko mahdoton yhtälö, mutta kaipa viisaat täällä sitten kertovat kuinka edetään. :)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

- Melko mahdoton yhtälö, mutta kaipa viisaat täällä sitten kertovat kuinka edetään. :)

Viisaudesta en osaa sanoa, mutta jospa elettäisiin suu säkkiä myöten, koska jossain vaiheessa sekin vaihtoehto vetävän käteen aina tulee.

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

Harvoin asiat ovat niin huonosti, ettei niitä voisi huonommaksi pistää :)

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Koska muutosvastarinta on niin kovaa Suomessa, kiky jäi todelliseen tarpeeseen nähden 4-5 kertaa liian pieneksi (eli tiedossa oli jo viime vuonna, että tarvitaan noin 4-5 saman suuruista kikyä, jotta kilpailukyky elpyy), ja työmarkkinajäykkyys on edelleen lähellä kuolonkankeutta.

Kun eurossakin vielä roikutaan, ei muuta voi odottaa. Työttöminä ja "toimenpiteiden kohteina" on edelleen yli 400.000 ihmistä (MOL:n eli työvoimaministeriön tietojen mukaan).
Toivotaan silti parasta, vaikka aika hupenee tiimalasissa.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Tätäkö odotetaan:

-velkaantumisen kasvamista omaan valuuttaan palaamisen seurauksena ja ulkomaan valuuttamääräisen velan arvon kasvaessa suhteessa kelluvaan omaan valuuttaan

-korkojen nousua kaikilla velallisilla, julkinen sekotri, avoin sektori, kotitaloudet

-kilpailukyvyn laskua (ei oma markka nykyisessä maailmantaloudessa kilpailukykyä enää lisää)

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

Niin, poliitikot ovat uittaneet meidät paskarakoon tuon euron kautta. Kansahan ei ole tuosta eurosta päätöstä tehnyt. Nyt irtautuminen ei ole helppoa ja sehän tätä korttitaloa pystyssä pitääkin. Kyllä omalla valuutalla edelleen kilpailukykyä saataisiin.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #18

SJP tarkoittanee, että korkomme nousisivat Ruotsin tasolle ja halvat vientihintamme eivät saisi huonolaatuisia tuotteitamme enää uudelleen kaupaksi maailmanmarkkinoilla.
Niin sen täytyy olla. Siispä lisää velkaantumista, leikkauksia, pitkäaikaistyöttömyyttä ja sisäistä devalvaatiota, kun on kerran alkuun päästy. Kyllä kansa tottuu vähitellen, sillä vaikka tekee kipeää, ei haittaa. Liittovaltio pelastaa koko Europan ja Suomen siinä samalla...

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen Vastaus kommenttiin #22

Valtion budjetin korkomenojen historiaan kannattaa tustustua
http://www.valtionvelka.fi/fi-FI/Tilastot/Riskienh...

Sieltä voi pian kaatua monen miljardin lisälasku vuositasolla, jos
nykyistä velkaantumisvauhtia ei saada hallintaan. Ja mistä sitten karsitaan.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala Vastaus kommenttiin #24

Voitko ottaa vielä tilaston, joka on vaikka 20 vuotta tuosta taaksepäin.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen Vastaus kommenttiin #18

Ei pidä syyttää euroa, kun varsinainen syy on heikko taloudenhoito. Euro on vain väline, jonka nimissä sitä on harjoitettu.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala Vastaus kommenttiin #35

Rahapolitiikka vaikuttaa aika paljon finanssipolitiikan hoitoon, vai mitä? Oletan, että tarkoitat taloudenhoidolla juuri tuota finanssipolitiikkaa.

Käyttäjän JonneNkki kuva
Jonne Näkki Vastaus kommenttiin #41

Yleensä euron puolustelijat eivät edes ymmärrä mitä rahapolitiikka tai finanssipolitiikka on.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #41

Rahapolitiikka on meille euromaana ulkoapäin annettu toimintaympäristö, joten siitä on turha puhua. Finanssipolitiikka ja taloudenpito ylipäätään tulee sopeuttaa saman rahapolitiikan mukaisesti kuin vallitsee kaikissa euromaissa. Niin niistä jokainen joutuu tekemään. Kreikka tosin yritti huijata, mutta valheella on tunnetusti useinmiten lyhyet jäljet.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala Vastaus kommenttiin #48

Tämähän on juuri se ongelma mistä euron kohdalla puhutaan. Hyvin erilaisille ja erilaisessa tilanteessa oleville maille sovelletaan samaa rahapolitiikkaa. Se ei "auta" maita mitenkään selvittämään ongelmiaan, koska tarpeet ovat erilaisia. Sisäinen devalvaatio on huono vaihtoehto, kuten aikaisemmassa kommentissani oleva linkki kertoo. Kannattaa muuten lukea se.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #50

Yhteinen rahapolitiikka pakottaa alueita yhteiseen kustannustasoon tai sitten voimakkaaseen työnjakoon eri alueiden kanssa, jolloin kaikesta mahdollisesta omavaraisuustavoitteesta tulee luopua.

Myös Helsingillä ja Kainuulla on yhteinen "rahapolitiikka", vaikka toimintaympäristö ja elinkeinorakenne poikkeavat toisistaan huomattavasti. Näin on ollut aina eikä kukaan ole kyseenalaistanut etteikö niin pitäisi olla. Analogia eri euromaiden tilanteeseen tulee olemaan vielä osuvampi siinä vaiheessa, kun maakuntahallinto alkaa vaikuttaa myös alueelliseen finanssipolitiikkaan. Nythän sellaista vaikutusta ei ole kuin kuntaverojen ja osin kehitysaluetukien kautta.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala Vastaus kommenttiin #57

Tämä on se seuraava iso ongelma. Nuo mainitsemasi Helsinki ja Kainuu sisältyvät Suomen budjettiin ja siten Suomen finanssipolitiikkaan. Liettualla on oma budjettinsa ja finanssipolitiikkansa, kuten Italialla ja Espanjalla esimerkiksi. Toiveesi tarkoittaa sitä, että menemme yhteisen finanssipolitiikan piiriin, eli muodostamme liittovaltion ja tulonsiirrot osavaltioiden kesken. Kuinkahan paljon Suomi nettoaisi tuossa pelisssä.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #18

Hallitus ajaa yritysten etua – eikä enää edes peittele sitä

Hallitus ei enää itsekään usko kikyn tervehdyttävän taloutta. Kyseessä on avoimesti vain tulonsiirto työntekijöiltä yrityksille
IS 25.1

Joillain ei Kikyt vaikuta eikä 4 vuoden nollalinja.

Nordea korottamassa johtajensa palkkioita 33%.

Nuohan maksaa osakkeenomistajat. Mutta tulosta on tehty myös Kikyn vaikutuksesta.
( Pankin Työntekijöiden palkoista)

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

On hyvää pitää mielessä mitä pres. Niinistö edellislauantain ykkösaamussa totesi "90-luvun alun devalvoituneen markan maksumieheksi joutuivat velalliset" Näin kävisi jälleen ja pääosin asuntovelalliset lapsiperheet olisi se taho, heidätkö haluamme ajaa umpikujaan, kiitos ei.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

Rahapolitiikalla ajettiin tilanne sellaiseksi (korot), että "markalla" otettiin ulkomaan velkaa. Markkavelat eivät muuttuneet.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Moni tervekkin yritys kaatui 1990- luvulla valuuttalainohin ei markkalainoihin.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala Vastaus kommenttiin #23

No sitähän minä tuossa sanoin.

Käyttäjän JonneNkki kuva
Jonne Näkki

Niinistö yrittää myös selitellä omaa virhettään 90-luvulla. Niinistöhän oli Lipposen ohella toinen pääpukari joka jyräsi Suomen euroon.

Jos 90-luvulla vientiteollisuuden kilpailukyky ja Suomen talous olisi pitänyt palauttaa pelkällä sisäisellä devalvaatiolla, eli palkkojen ja muiden etuuksien leikkauksella, olisi tämä maksumiehiksi joutuneet asuntovelalliset yms. Ei olisi ollut helppoa maksella astuntovelkaa jos palkoista olisi leikattu 20%. Ja vielä siten että korkotaso olisi pysynyt korkeana pitkälle 90-luvulle. Korkotasohan lähti tippumaan välittömästi kun markka oli laskettu kellumaan syksyllä 1992. Suomen pankilla kun ei ollut enää tarvetta pitää peruskorkoa korkealla.

90-luvun laman aikana tehty virhe oli se, että elinkelpoisiakin yrityksiä ajettiin konkurssiin. Tässä oli itse Presidentti takana jollain tasolla. Joku kun pääsi hyötymään konkursseista ostamalla konkurssipesien omaisuuden pilkkahintaan. Ruotsissa ei tietääkseni ajettu firmoja konkurssiin vaikka lama iski Ruotsiin ja Ruotsikin devalvoi kruunun 90-luvun alussa.

Käyttäjän IiroKoppinen kuva
Iiro Koppinen

Korporaatiot jäykistivät KIKYn ja se 15 % tuottavuusvaje olisi pitänyt korjata ilman sarvia ja hampaita laskeutumalla Ruotsin ja Saksan palkkatasolle.

Käyttäjän JonneNkki kuva
Jonne Näkki

Ruotsin tai Saksan palkkataso ei riitä Suomelle. Koska Suomen teollisuuden tuotteet ovat keskimäärin halvempia, ns enemmän halpaa bulkkituotantoa ja Suomen teollisuuden kuljetuskustannukset ovat suuremmat, pitäisi Suomen keskimääräinen palkkataso olla alhaisempi kuin Saksassa tai Ruotsissa.

Mutta jos/kun palkkoja laskettaisiin reilusti, niin eläkkeitä pitäisi laskea yhtä lailla.

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

???

Saksassa on sama palkkataso kuin Suomessa ja Ruotsissa EU:n korkein.

Kari Aaltonen

Tän hallituksen toiminta on kuin Turhapuro elokuvasta,aina kun hallitus tekee jotain on miljoonat sileenä.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

"Eihän tässä näin pitänyt käydä. "

Pitipäs. Sen näki sokea Reettakin kun kikyä ajettiin käärmeenä pyssyyn. Mutta eivätpä nähneet ideologiansa vangit, ne, joilla on päätösvalta.

Pitäisiköhän päättäjienkin alkaa vähitellen ajatella itse eikä aina jättää sitä puuhaa vain alamaisille?

Käyttäjän ReinoToivanen kuva
Reino Toivanen

SPJ, kuten oli selvästi nähtävissä, Kiky ei ollut riittävän suuri. Sen olisi pitänyt olla 3-4 x suurempi.

Hallitus joutuu yrittämään uutta Kikyä keväällä. Ja se ei tule onnistumaan. Veikkaan, että hallitus kaatuu siihen.

Tosin veikkaan, ettei seuraavan hallituksen pääministeri (SDP) ei tule esittämään muuta ratkaisua kuin velalla elvyttämisen. Ja se tie on mielestäni kuljettu loppuun.

En näe muuta keinoa kuin oman valuuttaan ja Keskuspankkiin palaamisen.
Ja on turha pelotella 90- luvun valuutta- ja korkokriisillä. Ne johtuivat Suomen silloisen hallituksen tekemästä markan sitomisesta ECU-valuuttaputkeen eli "esieuroon".

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Toivottavasti Suomen johtajilla on tulevaisuudessakin sen verran talousälyä, ettei Reino Toivosen esittämiä keinoja oteta käyttöön eli omaa valuuttaa ja ns. itsenäistä keskuspankkia.

Käyttäjän ReinoToivanen kuva
Reino Toivanen

Viljo; Reino Toivosen ,pitää olla Reino Toivasen...

Suomen johtajilla voi olla paljonkin talousälyä. Mutta Suomen lähtötilanne on ajettu niin huonoksi, ettei sen nostamiseen näissä olosuhteissa ja näillä rajoitteilla ole mahdollisuutta.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Jos käyttäisi liikekirjanpidon termiä, pääministeri Sipilä on jo joutunut
poliittisen vapaan pääoman alaskirjaukseen ja nyt lähestytään jo kriittisintä alaskirjausta, varsinaisen poliittisen pääoman alaskirjausta.
Tämä kiky -sopimuksen vaikutus ei vielä ole ollut laajemassa keskustelussa, luulen sen muodostuvan vieläkin nk. Berner -kohua suuremmaksi.

Tämä Sipilän hallitusohjelman laskelman realistisuus on menettämässä
luottamuksen.
http://img.yle.fi/uutiset/hallitusneuvottelut/arti...

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Ei unohdeta tärkeintä, AY on kaiken pahan alku ja juuri muutosvastarintoineen. Lopetetaan niiden jäsenmaksujen verovähnnysoikeus per heti.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Verovähennysviidakko vaatii perkaaamista ml. ay-jäsenmaksun verovähennysoikeus.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Jos kilpailukykysopimuksen työllisyysvaikutukset jäävät arvioitua pienemmiksi, kilpailukykysopimus ja siihen liittyvien veroratkaisujen nettovaikutus heikentävät julkista taloutta."

Tuo lause löytyi kirjoituksen ensimmäisen linkin takaa ja se pitää sisällään tiedon siitä miksi arvioidaan, että julkinen talous heikkenee.

Olen asiasta eri mieltä, niin kuin usein on asian laita.

Itse työajan pidennys ei suinkaan heikennä valtiontaloutta, vaan alentaa kustannuksia yrityksille ja tukee työllisyyden positiivista kehitystä.

Jos lasketaan pelkästään kuinka paljon verotuloja menetetään veroratkaisun vuoksi, niin siinä ei oteta huomioon heijastusvaikutuksia, jotka vaikuttavat verokertymän lisääntymiseen talouden kasvun tukemisen kautta. Tässä on kyse myös ajallisesta perspektiivistä. Verotulot saattavat aleta alussa, mutta lisääntyä myöhemmin juurikin niiden heijastusvaikutusten kautta.

Kokonaisuutena ottaen kikysopimus toki oli vain kosmeettinen ele eikä pelkästään sen pohjalta tule odottaa kovin paljon muutosta puoleen eikä toiseen. Mutta jopa senkin aikaansaaminen on jo generoinut positiivisempaa virettä talouteen. Kansantalous ei ole pelkästään kamreerimaista matematiikkaa, vaan siihen liittyy sosiopsykologisia aspekteja, joiden vaikutus usein on paljon merkittävämpi.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Hallitusohjelman tavoitteet yhteiskunta-kilpailukykysopimuksesta kirjattiin ja otin siitä tuohon blogiin tekstin. Hallitusohjelman tavoite ja professorityöryhmän johtopäätökset on jäänyt vielä julkisessa keskustelussa vähemmälle, mutta nousee kyllä keskiöön kevään aikana.

Käyttäjän VeijoHukari1 kuva
Veijo Hukari

Taisitte nyt ymmärtää väärin. Ei KIKY sopimuksen säästöt ole 100 % säästöjä. Niillä on verotulojen vähentymisvaikutuksia ym.

Mikäli se olisi mennyt kokonaan pieleen, niin oikeampi menettely olisi ollut lisätä kuluja, jotta saataisiin säästöjä.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Veijo Hukari

Eiköhän rohvessöörit ole arvioineet nettovaikutusta luvattujen tulopuolen veroalennusten ja menopuolen palkanerien (mm. lomarahat, tel-maksu, työttömyysturva ym.) leikkauksen/korotusten vaikutusta eri toimialoilla avoimella että julkisella sektorilla.

https://www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi/t...

Työn verotuksen kevennykset olivat välttämättömiä sopimuksen aikaansaamiseksi.

Käyttäjän lueskelija kuva
Teuvo Valkonen

Hallitus ohjelma?
Hallitusohjelmat ovat perinteisesti jääneet osiltaan julistuksiksi.

Tämän nykyhallituksen ohjelman seuraaminen onkin vertaansa vailla.
Esityksiä (sketsejä) tuodaan estradille "putkenaan".
Vähän aikaa viihdytetään kansalaisia. Mutta kun ohjaajalla ei ole "kässärit" eikä koko meininki hallinnassa, tulee joku joka vetää esiripun eteen. Sen takana "suhmuroidaan" sitten uutta "sketsiä". Jolle sitten käy samalla tavalla.
"Katsomossa" ollaan ymmällä, ei oikein tiedetä itkäkö vai nauraa.

Käyttäjän SauliAittola kuva
Sauli Aittola

"Eihän tässä näin pitänyt käydä.  Hallitusohjelmassa  ( s. 14) yhteiskuntasopimus, jota myöhemmin alettiin nimittää kilpailukykysopimukseksi (kiky) mainitaan yhdeksi hallituksen tärkeimmäksi hankkeeksi. Sopimuksen tavoitteena oli vahvistaa julkisen talouden tasapainoa, mutta taitaa käydäkkin päinvastoin (IS  uutisoi 24.01.2017 Kiky-sopimus )"

Hallitusohjelman yhteiskuntasopimus olisi pitänyt vaan viedä loppuun koskien valtion ja kunnalliselämän palkkoja. Tämä olisi leikannut julkisia kustannuksia ja rahaa olisi jäänyt liikenneväylienkin hoitoon. Mutta kun ne kätilöt nostivat metelin. Olisipa meillä olisi oma Trump, hänellä tapahtuu.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Suomi on kansainvälisessä vertailussa kärjessä näissä: julkiset menot ja veroaste. Molempiin on puututtava.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Se on melkein vakiolause lähinnä kokoomuslaisen suusta tuo julkiset menot.

Se on täyttä peittelyä, kun ei uskalleta koskaan sanoa, että mitä sillä julkisilla menoilla ajetaan takaa. Vaalien läheisyys pelottaa tietysti nyt, mutta olisi se reilua sanoa, että ne julkiset menot kohdistuvat lähes aina sosiaalimenoihin.

Kokoomukseen nämä leikkaukset eivät juurikaan koske, koska äänestäjä- ja kannattajakunta ei ole riippuvainen sosiaalimenoista.

Sanokaa nyt sitten joskus suoraan, MISTÄ ne leikkaukset julkisiin menoihin tehdään.

Pienistä virroista tietysti aloitetaan, ja esim. yli 50000 vuodessa tienaavilta voidaan alentaa/poistaa lapsilisät, siinä on avaus sästöihin.

Laitappa tähän omia esimerkkejä, mistä niitä julkisia menoja leikataan konkreettisesti.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #59

Olen aika varma, että nyt toteutettu toimeentulotuen siirtäminen sosiaalitoimistoilta kelalle tulee säästämään paljon kustannuksia kunhan kela saa järjestelmänsä toimiviksi uusissa haasteissaan.

Vastaavalla tavalla sosiaalipuolelta tulee ennen kaikkea etsiä kustannussäästöjä byrokratiaa vähentämällä ja koneistoa rasvaamalla sekä tehostamalla jatkossakin.

Toisaalta kokeilunalaisena oleva perustulo tulisi nyt asetetulla tasollaan vielä edulisemmaksi tavaksi hoitaa sosiaaliturva kuin raskaat työmarkkinatuki- ja peruspäiväraharumbat sekä niihin liittyvät pallottelut, jotka työllistävät tuhansia virkailijoita.

Talouden toimintaympäristön parantamiseen liittyvät päätökset ovat myös omiaan vähentämään julkisia menoja työllisyyden kohotessa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset