SJPHKI Asioita on lähdettävä ratkaisemaan siitä (talous, lainsäädäntö, kv -asiat), missä ne ovat sillä hetkellä (puhdasta pöytää ei ole). Omalla kuvalla ja nimellä esiinnytään tässä blogissa. Lue blogin moderointilinjaus.

Ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muutokset taas esillä

Eduskunnassa on tänään  täysistunnossa esillä pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisen sekä EU-toimintaympäristön muutoksista. YLE TV1 lähettää asiasta suoran lähetyksen (http://areena.yle.fi/1-4147091).

Eduskunta on monessa yhteydessä käynyt viime vuosina  laaja-alaista ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua (mm. pääministeri Sipilän hallitusohjelma  - hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen seloteko  - valtioneuvoston puolustusselonteko 2017). Lisäksi vuosittaisen valtion talousarvion yhteydessä käydään myös ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua. Toki on paljon muitakin lukuisia asiayhteyksiä, missä eduskunta käy ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua ulkoasian- että puolustusvaliokunnissa

*****

Perustuslain 93 §:n mukaan  Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Eduskunta hyväksyy kuitenkin kansainväliset velvoitteet ja niiden irtisanomisen sekä päättää kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattamisesta siltä osin kuin tässä perustuslaissa säädetään. Sodasta ja rauhasta presidentti päättää eduskunnan suostumuksella.

Tuosta perustuslain kohdasta on olemassa tulkinta, että viime kädessä eduskunnan kanta ratkaisee, jos eduskunnan, TP:n ja valtioneuvoston välillä on jossakin asiassa ristiriita.

*****

Halusin tuon täällä tuoda esille, kun täälläkin blogeissa kirjoitetaan  jopa henkilöön meneviä enemmän tai vähemmän reaalimaailmaan nojautuvia kirjoituksia ulkopolitiikan johtamisesta ja mm. Suomen Nato -jäsenyydestä.

Suomen puolueista vain kokoomuksella ja RKP:lla on puoluekokouspäätökset myönteisestä Nato -jäsenyydestä. Kaksi puoluetta ei riitä Nato -jäsenyyden hakemiseen, joka näyttää monelta jäävän noteeraamatta. Suomen Nato jäsenyyden hakemiseen tarvitaan  selvä eduskunnan enemmistö ja sitä ennen tasavallan presidentin ja hallituksen esitys eduskunnalle. Kansanäänestys tälläisessä asiassa on vaikutusvallan siirtämistä  vieraalle vallalle.

*****

Kultarannassa esillä tulevaisuus politiikan ja talouden näkökulmista

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Suomen ulkopolitiikan aktiivisuudesta kertoo mm., että
Nato ja sen kumppanimaat keskustelivat tällä viikolla joukkotuhoaseista Helsingissä.

http://formin.fi/public/default.aspx?contentid=362...

http://formin.finland.fi/public/default.aspx?conte...

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

"Tuosta perustuslain kohdasta on olemassa tulkinta, että viime kädessä eduskunnan kanta ratkaisee, jos eduskunnan, TP:n ja valtioneuvoston välillä on jossakin asiassa ristiriita."

Tästä kuulin äskettäin kentän laidalla toisen tulkinnan, jonka esitti professori, kirjailija ja ulkopolitiikan keskustelija. Hän on sitä mieltä, että jos eduskunta on eri mieltä valtioneuvoston kanssa, sen keinona on viime kädessä kaataa hallitus. Eduskunta ei pystyisi yksittäisessä kysymyksessä muuttamaan valtioneuvoston ja TP:n yhteistä kantaa.

Se tuli sen verran vakuuttavasti, etten osannut siihen ihan heti mitään sanoa.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Käytännössä tuollainen tilanne tulee harvoin -jos koskaan, koska enemmistöhallitus
saa esityksilleeen eduskunnan tuen.

Se on selvä, että hallitus kaatuisi, jos sen esitys näissä asioissa kaatuisi.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Se, että länsimaissa puolustuspolitiikka on ollut Ukrainan kriisin jälkeen kovasti esillä, nostaa valmiutta jo sellaisenaan. Venäjä on tämän varmasti pannut merkille eikä herkästi lähde enää käyttämään perinteisiä aseita.

Informaatio- ja kyberhyökkäykset ovat kuuluneet Venäjän arsenaaliin jo useita vuosia. Näiden uusien sodankäyntitapojen torjumisessa on lännellä vielä paljon tehtävää. Jos tälle alueelle perustettaisiin Naton kaltainen puolustusliitto, olisi kiintoisaa nähdä, voisiko Suomi mennä jäseneksi sellaiseen puolustusliittoon, vai katsottaisiinko senkin olevan provokaatio Venäjää vastaan?

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Suomi on onneksi ollut liikkeellä.

Suomi perusti yhdeksän muun maan kanssa EU:n hybridikeskuksen Helsinkiin
http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005166890.html

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Pääministeri Juha Sipilän ilmoitus eduskunnalle ulko- ja turvallisuuspoliittisen sekä EU-toimintaympäristön muutoksista

http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publish...

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Pääministeri Sipilä: "Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka toteuttaa käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa ja ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä."

Hallitus on siis eri mieltä Suomen kansan enemmistön kanssa. Kansan mielestä Suomen ei tule ylläpitää mahdollisuutta
hakea Naton jäsenyyttä koska jäsenyyttä vastustetaan.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Alexander Stubb taitaa nousta päivän nimeksi käynnissä olevassa
keskustelussa. Hän pitää kokoomuksen ryhmäpuheenvuoroa toteamalla aluksi, että hän puhuu ensimmäistä kertaa kansanedustajana ministeerikautensa jälkeen.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

TP Sauli Niinistö saa erinomaisen palautteen ulkopolitiikan johtamisesta
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002908992.html?sh...

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Elämme mielenkiintoista aikaa. Turvallisuusympäristössä tapahtuu vuodessa enemmän kuin aiemmin 50 vuodessa.

Syksyllä Venäjä järjestää suuren sotaharjoituksen, jossa Valko-Venäjälle lähetetään yli 4000 junavaunullista sotamateriaalia.
Kysymyksessä on todella massiivinen harjoitus, että tämä määrä sotatarvikkeita tarvitaan.

Olisiko kysymys kuitenkin pitempiaikaisesta "harjoituksesta" jossa venäläiset opettavat Aleksandr Lukashenkolle kuinka maata pitää hallita.

Syksyllä tiedämme kuinka harjoitus onnistui.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

PM Sipilä torjui EU-kansanäänestyksen, eikä hän aio olla mukana sellaisessa hallituksessa, joka puuhaa Suomen EU-eroa.

Ministeri Terho käytti päinvastaisen puheenvuoron, vaikka totesi , ettei
nykyinen hallitus järjestä EU-kansanäänestystä. Ministeri Terho aikoo olla mukana sellaisissa hallituksissa, joka järjestää EU-kansanäänestyksen.

Ministeri Terhon puheenvuoron torjui heti kättelyssä P Salolainen. A Stubb
oli aiemmin kiinnittänut huomiota ministeri Terhin EU-kansanäänestysvaatimuksiin.

-->Saapa nähdä, miten PS:n puoluekokouksen jälkeen puolue
sitoutuu edes sovittuun hallitusohjelmaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset