*

SJPHKI Asioita on lähdettävä ratkaisemaan siitä (talous, lainsäädäntö, kv -asiat), missä ne ovat sillä hetkellä (puhdasta pöytää ei ole). Omalla kuvalla ja nimellä esiinnytään tässä blogissa. Lue blogin moderointilinjaus.

Miksi perustuslakivaliokunta ei puuttunut maakuntalakiesitykseen ?

 

Maakuntien lukumäärän  runsautta  on ihmetelty  siitä alkaen, kun marraskuussa 2015 pääministeri Juha Sipilän uhkauksen ilmapiirissä hallitus sopi sote- ja maakuntauudistuksen jatkovalmistelusta.

Lukuisten asiantuntijoiden mukaan sote -palvelujen järjestämisen kannalta esitetyt 18 maakuntaa ovat liian erikokoisia. Uudenmaan väkiluku  on yli 1,6 miljoonaa ja pienimmän Keski-Pohjanmaan väkiluku n. 69 000.

Tämän aamun HS:ssä alue- ja väestötutkija, valtiotieteen tohtori Timo Aro  ja tohtorikoulutettava Timo Widbom ovat tehneet  aluerakenteen optimoinnin suhteessa väestön sijaintiin ja saavutettavuuteen.

HS:n uutisen mukaan em. tutkijat  toteavat, että  Suomen alueen ihanteellinen  malli olisi jakautuminen  joko 7 maakuntaan  tai 12 maakuntaan silloin,  kun jako perustuu pelkästään väestön saavutettavuuteen.  Timo Aro toteaa HS:n haastattelussa, että nykyisten 18 maakunnat rajat on piirretty hallinnon eikä ihmisten tarpeiden pohjalta. Aro toteaa edelleen,  ettei isoja uudistuksia pitäisi  tehdä tämän ajan tarpeisiin, vaan tulevaisuuden tarpeisiin.

 Ihmetellä täytyy, miksi perustuslakivaliokunta ei puuttunut maakuntalakiesitykseen  ja nähnyt siinä hallinnollista eriarvoisuutta  perusoikeuksien kannalta katsottuna. Eilen Lasse Lehtonen ansiokkaassa  blogissaan näki  sote- ja maakuntalakiesityksessä paljon puutteita myös kilpailuoikeudellisesti ja kunnallisen itsehallinnon kannalta katsottuna.

Toivottavasti sote- ja maakuntalakiesitystä muutetaan eduskuntakäsittelyssä.  Pääministeri Sipilän yksin 05.07.2017 tiedottama uusi aikataulu saa kokoajan vastatuulta niin maakuntalakiesityksen  sisällön kuin maakuntavaalien ajankohdan suhteen.

Ja lopuksi. Eikö pääministeri Juha Sipilä tule ottaa kaikki puolueet mukaan sote- ja maakuntauudistuksen loppuvaiheen jatkovalmisteluun.   Silloin voi hyvällä omalla tunnolla  pitää erilaisia puheita paikasta riippumatta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (31 kommenttia)

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Mitäs jos ratkaistaisiin tuo kokopulma toisesta päästä, eli pilkottaisiin Uusimaa
(sarkasmia).

Minulle raahelaisena ja sinulle helsinkiläisenä keskipohjalaisten oikeus omaan maakuntaansa ei paljoa merkitse. Vaan mitä se sitten merkitsee kokkolalaisille? Hallinnoidaanko heitä Oulusta, Vaasasta, Seinäjoelta vaiko sittenkin Kokkolasta? Saavatko he maakunnan ja soten palvelut Oulusta, Vaasasta, Seinäjoelta vaiko sittenkin Kokkolasta?

On pikkuisen vaikea nähdä tuossa mitään ongelmaa perustuslain suhteen...

Mikähän muuten mahtaa nykyään olla manner-Suomen pienin kunta? Hailuoto voisi olla yksi ehdokas, 1000 asukasta. Suurin, no, se on Helsinki. Paljonkos teitä nykyään onkaan, 650 000? Onpas tuossakin kummasti kokoeroa. Kuitenkin kummankin on nykysäännösten perusteella hoidettava sotepalvelut asiakkailleen. Miksei sitten Keski-Pohjanmaa ja Uusimaa siihen kykenisi, jopa nykytilaa paremmin.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Kyllä toki perustuslaki sanoo (119 § 4 mom.), että itsehallinnosta kuntia suuremmilla hallintoalueilla säädetään lailla.

Mutta jotenkin tuntuu, että perusoikeusfundamentalismi perustuslakivaliokunnan asiantuntijoissa ja mediassa rajoittui vain kysymykseen voidaanko tuottaa sote -palveluja vain yhtiömuodossa.

http://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:peru...

Pertti Väänänen

Sotemaakuntia tulisi olla korkeintaan viisi tai mieluummin yksi.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Kyllä viisi on ihan hyvvä määrä, josta jo maaliskuussa 2014 kerran puolueet sopivat.

Tuohon olisi kai tarvittu vain sote -alueen vaalit ja se olisi mennyt läpi perustuslakivaliokunnassa.

https://yle.fi/uutiset/3-7151335

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Viimeinen läänijako oli ilmeisesti jonkinlainen savolaisten vitsi. Länsi-Suomen läänin eli tamperelaisten pääkaupunki oli Turku; Etelä-Suomen läänin eli helsinkiläisten pääkaupunki oli Hämeenlinna.

Timo Aron laskelmat vaikuttavat sinänsä päteviltä:

https://www.slideshare.net/TimoAro/nykyiset-ja-uud...

Kulttuuri ei kuitenkaan ole matematiikkaa. On suoraan sanoen tärähtänyt ajatus, että Jyväskylä kuuluisi johonkin Kuopion alueeseen ja Lahti johonkin Kouvolan alueeseen.

Itse asun polkupyörämatkan päässä Tampereen yliopistollisesta sairaalasta, eikä asiassa ole henkilökohtaista panosta, mutta vaikka kuinka mielelläni näkisin sotealueiden määrän vähennettävän korkeintaan tusinaksi, yllä mainitut ongelmat eivät katoa.

Pertti Väänänen

Sote-maakuntia ei tulisi sekoittaa lääneihin eikä varsinaisiin maakuntia. Käytännössä Sote-maakunta (tai -alue) koostuisi useasta nykyisestä maakunnasta.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Niin... Koko sotku johtuu juuri siitä, että kepu haluaa liittää maakuntahimmelin soteuudistukseen.

Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #7

Tämä on juuri yksi suurimmista ongelmista. 18 Sote-maakunnalle ei riitä yksinkertaisesti väestöpohjaa.

Ruotsissa on noin kaksikertaa enemmän väestöä kuin Suomessa ja siellä on ainoastaan 20 Landstiget aluetta. Käytännössä ainoastaan Tukholman Landstinget on omarahoitteinen. Muut saavat valtion tukea tavalla taikka toisella. Suomen 18 Sote-maakuntaa on todella verovarojen tuhlausta.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

Minua taas kismittää tuo lisääntyvä kalliiksi tulevien poliitikkojen määrä. Vähentäähän niitä pitäisi.

Poliitikot mielellään käyttävät termiä ”nukkuvat äänestäjät” ja syyllistävät heidät.
Ei ole äänestäjän vika, jos yksikään ehdokkaista ei herätä vähääkään luottamusta.

Miksi äänestää sellaista johon ei luota edes äänen vertaa ?

Myös äänestämättömyys on kannanotto ja sen tulisi näkyä tuloksissa. Jos esimerkiksi eduskuntavaaleissa äänestysprosentti olisi 50, paikoista tulisi täyttää vain puolet eli äänestysprosentin suhteessa. Nykyinen tilanne on järjetön. Jos äänestysprosentti putoaisi lähelle nollaa valintaan riittäisi, että äänestää itse itseään. Sitten olisi muka valtuutettu hoitamaan yhteisiä asioita. Ei tietenkään ole.

Jos nuo äänettömät äänetkin hyväksyttäisiin mielipiteeksi, äänestysprosentti olisi aina täydet 100. Mittavien säästöjen lisäksi vaikkapa vain 100 edustajan toimien seuraaminen olisi helpompaa kuin 200 joukkoon piiloutuvan. Myös putoamisen vaara kasvaisi ja silläkin saattaisi olla veronmaksajien kannalta hyvä vaikutus.

Nykyinen määrä 200 ei ole mikään tae edes demokratialle, koska vain puolueen kellokkaan mielipiteellä on ryhmäkurin takia merkitystä. Sen mukaan kaikki ainakin eduskunnassa äänestävät. Kumileimasimet ovat turhakkeita.
Lisäksi vielä EU:n sanelu.

Sillä mitä poliitikot puhuvat ei ole merkitystä, koska poliitikot saavat vapaasti valehdella ilman seurauksia. Edellisissä kuntavaaleissa Ukissa kaksi jostain puolueesta valittua loikkasi heti tulosjulkistusta seuraavana päivänä toiseen puolueeseen. Eivät voi siis syyttää edes linjaerimielisyyttä, vaan teko oli harkittu petos, mikä ilmeisesti jäi täysin ilman seuraamuksia. Edes Oikeusministeriö ei kiinnostunut tapauksesta, vaan vähätteli temppua vastauksellaan ”Poliittinen vastuu toteutuu sitten seuraavissa vaaleissa”.
Mahtoiko toteutua. Kukaan ei ole Uudestakaupungista vastannut kysymykseeni.

Äsken PS hajosi, kun parikymmentä heistä petti äänestäjänsä.

Ei taida poliittinen vastuu toteutua, koska kaikilla on aina kannattajansa. Yhä edelleen jopa Hitlerillä, Stalinilla ja muilla hirviöillä on kannatusta ja loikkarit taitavat olla sankareita vastaanottavassa puolueessa.

Eduskunnassa tarvitsemme kansan edustajia emmekä ”kansan”edustajia eli kumileimasimia.

Toteuttaisi myös monen kaipaamaa julkisen sektorin leikkausta. Politiikkahan on ehdottomasti kallein osa julkista sektoria poliitikkoineen, heidän avustajineen ja poliittisine virkamiehineen.

Heikkoa tuossa esityksessäni on, että kirjoitan äänestysprosentista, vaikka pitäisi laskea hyväksyttyjen äänien osuus.
Myös kirkkovenettä äänestäneet nostavat äänestysprosenttia. Toistaiseksi kai kuitenkin kirkkovenettä äänestäneiden osuus on varsin pieni, joten jatketaan äänestysprosentilla.

"Pakolaisten" holtitonta tuloa suomalaisten elätettäväksi vastustetaan ja hyvä niin. Ongelma ei ratkea sillä, että saamme niskoillemme tolkuttoman määrän uusia poliittisia elimiä ja kalliiksi tulevia poliitikkoja.
Jo nyt "kansan"edustajan tulot vastaavat yli 700.000 euron vuosipalkkaa.
Ei kestä huoltosuhde.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Timo Aron ja Timo Widbomin kartasta näkyy selvästi, miten epätasapainoisesti Suomen väestö on jakaantunut. Oulun ja Lapin lääneissä asuu ihmisiä yhteensä vähemmän kuin Helsingissä yksinään.

Olivat maakunten rajat mitkä tahansa, ne eivät lyhennä harvaan asuttujen seutujen välimatkoja. Saa sitä hurkastella miten tahansa, mutta samoilla toimilla ei näiden erilaisten alueiden onmgelmia ratkaista.

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Tarkistin, ei pidä ihan paikkaansa.
Helsinki 639 222 asukasta
Lappi, Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa yhteensä 665 830 asukasta.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Olisi pitänyt tarkistaa, Helsingin kaupungin pinta-ala on vain murto-osa Oulun ja Lapin läänien yhteen lasketusta pinta-alasta.

Helsingin pinta-ala on 715,48 km², josta 214,21 km² on maata, 0,91 km² sisävesialueita ja loput 500,36 km² merivesialueita

Oulun läänin pinta-ala ilman merialueita, 61 602,08 km². Lapin läänin pinta-ala on 100 369,18 km², josta maata 92 663,74.

Tuolla yhteensä 161 971 neliökilometrin alueella asuun vain 26 600 ihmistä enemmän kuin Helsingissä. Merkittävimmät kaupungit ovat Oulu ja Rovaniemi. Muu alue on käytännössä harvaan asuttua maaseutua.

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas Vastaus kommenttiin #30

Ehkä kannattaisi puhua nykyisellään mieluummin Oulun ja Lapin vaalipiireistä. Läänit kun ovat muinaishistoriaa...

Kieltämättä väestö on vahvasti keskittynyt. Pohjois-Pohjanmaa haukkaa väkiluvusta 411000, joista jokseenkin puolet Oulun kaupungissa (muutaman kuntaliitoksen avittamana). Siihen vielä muutama väkirikas naapurikunta (Kempele 17 000, Liminka 10 000, Muhos 9000) niin eipä sitä tänne muualle hirmuisesti jää.

Lienee kuitenkin parempi antaa kainuulaisten ja lappilaisten hallita itse itseään kuin keskittää kaikki Ouluun. Köyhiä pirulaisia ovat, mutta sitä vartenhan verotusta tasataan. KAIKKI ovat oikeutettuja hyvinvointiyhteiskunnan palveluihin asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Vastaus kysymykseen: koska maakuntauudistuksessa ei ole niin vakavia perustuslakiongelmia kuin yhtiöittämispakossa ja ns. "vapaassa" kilpailussa.

Maakuntauudistus on poliittisesti mätä samoin kuin kokoomuksen sotemallikin, mutta perustuslaki ei ole poliittinen kysymys.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Peruslaki ei kiellä tuottamasta palveluja yhtiömuodossa.

Perustuslain tulkinta on ajautumassa poliittiseksi kysymykseksi nykyisen perustuslakivaliokunnan toiminnan myötä.

Valtiosääntötuomioistuimen tarve nousee puntariin.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Ilmeistä on kuitenkin se, että valtiosääntöistuin ei ajaisi kokoomuslaista politiikkaa sen enempää kuin perustuslakivaliokuntakaan, sillä sellianen tulkitsee perustuslakia eikä hallitusohjelmaa ja varsinkaan puolueiden tavoitteita.

Käsittämätöntä (joskaan ei epätavallista) diibadaabaa on perustuslain kirjaimen ja hengen näkeminen poliittisena pelinä silloin, kun se ei miellytä. Perustuslaki kun on olemassa juuri siksi, etteivät poliittiset suhdanteet maan vakautta horjuttaisi.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen Vastaus kommenttiin #14

Perustuslaki ja sen tulkinta ei ole hallitusohjelmaa tai yhtä puoluetta varten. Oliko uutinen.

Jonkunlainen korrektius pitäisi täälläkin säilyttää kommenteissakin.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson Vastaus kommenttiin #15

Mutta asioiden kääntäminen päinvastaiseksi ei ole sekään korrektia. Sellaiseen en suostu, vaikka kuinka vaadittaisiin.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen Vastaus kommenttiin #21

Kuka täällä on arvoisan kommentoijjan mielipiteen muuttanut päinvastaiseksi ellei kommentoijja itse ?

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Tuo "ajautuminen poliittiseksi kysymykseksi" johtuu kyllä poliitikoista itsestään, ei tosin ainoastaan pääministeri Sipilän hallituksen toimista.
https://lakimiesuutiset.fi/huono-laki-hiertaa-kuin...
https://perustuslakiblogi.wordpress.com/2017/07/06...

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen Vastaus kommenttiin #16

"
Tämä ei tietenkään tarkoita, ettei perustuslakivaliokunnan tai sen kuulemien asiantuntijoiden tulkintoihin saisi kohdistaa voimakastakin arvostelua. Lakien perustuslainmukaisuuden valvonnassa on viimekädessä kysymys demokraattisesti valitun lainsäätäjän vallan rajoista ja on tietysti aivan olennaista, että tähän liittyvä vallan käyttö alistetaan kaikissa vaiheissaan kriittiselle keskustelulle."
------
Minusta samojen "naamojen" oleminen asiantuntijoina kaikissa
lainsäätämisen vaiheissa (komiteat- ja työryhmät ml) ei ole aikaan saanut tarpeeksi esteellisyyskeskustelua.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #18

Jos lainsäädäntö koskee terveyttä, kuullaan terveyden asiantuntijoita; jos liikennettä, kuullaan liikenteen asiantuntijoita; ja niin edelleen.

Ärsyyntyminen "samoista naamoista" on puhtaasti poliittista. Jos lainsäädäntöön liittyy perustuslakikysymyksiä, kuullaan valtiosääntöoikeuden akateemisia asiantuntijoita. Kuinka paljon kukaan voi kuvitella sellaisia viiden ja puolen miljoonan asukkaan maassa olevan?

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen Vastaus kommenttiin #19

Ei se 1:1 mene noin. Kukaan ei voi olla asiantuntija omassa asiassaan.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #20

Tuon nyt luulisi naurattavan jo itseäsikin.

Kansan valitsemat edustajat päättävät, kuultuaan asiantuntijoita. Jos kyseessä on terveys- ja perustuslakiasia, kuullaan terveyden ja perustuslain tuntijoita.

Ehkä olisi hyvä korvata perustuslakivaliokunta -tuomioistuimella. Siihenhän tulisi pelkästään niitä valtiosääntöproffia.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen Vastaus kommenttiin #22

Kyllä kuulee monen lain kohdalla monia asiantuntijoita, alan toimijoita, talouden asiantuntijoita jne.

P.s. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sihteeristössä aikoinaan työskennnelleenä yllätyin jo silloin, että eduskunnan työskentelytavat ovat mainettaan parempia.

-----

Julkisuudessa on esitetty näkemyksiä, että valtiosääntöasiantuntijoiden kohdalla alkaa olla sama piiri, jota aina kuullaan.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #24

Kuten itse blogitekstiinkin kuuluvasta linkistä voidaan havaita, perustuslakivaliokunta todellakin on kuullut asiantuntijoita monipuolisesti.
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/P...

Ja lausunnosta löytyy myös vastaus blogistin kysymykseen:
"2.3 Maakuntien itsehallinto

Perustuslain säännökset ja perustuslakivaliokunnan käytäntö

Voimaanpanolakiehdotuksen 5 §:n perusteella muodostettaisiin 18 itsehallinnolliseksi tarkoitettua maakuntaa pääsääntöisesti nykyisen maakuntajaon perusteella. Esitystä on tältä osin arvioitava perustuslain 121 §:n 4 momentin sekä kansanvaltaisuutta koskevan perustuslakisääntelyn kannalta. Säädettäessä itsehallinnosta kuntia suuremmilla alueilla tulee varmistaa perusoikeuksien toteutuminen ja noudattaa itsehallinnon periaatteita samoin kuin muitakin perustuslain säännöksiä.
- - -
Perustuslaissa säänneltyjen itsehallinnon muotojen epäyhtenäisyyden vuoksi lainsäätäjällä voidaan katsoa olevan harkintavaltaa sen suhteen, millaiseksi maakunnallinen itsehallinto muodostuu. Perustuslain 121 §:n 4 momentista taikka sen esitöistä ei ole luettavissa tarkkoja reunaehtoja näiden hallintoalueiden suuruudestakaan.

Perustuslain 2 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään julkisen vallan kansanvaltaisesta perustasta. Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Perustuslain lähtökohtana on, että kaikella julkisen vallan käytöllä on oltava demokraattinen perusta. Perustuslain esitöiden mukaan kansanvallan toteuttamisessa olennainen merkitys on erityisesti kunnallisella itsehallinnolla (HE 1/1998 vp, s. 74/I). Perustuslakivaliokunta on käytännössään katsonut perustuslain 2 §:ssä ilmaistun kansanvaltaisuusperiaatteen tarkoittavan kunnallisen itsehallinnon osalta ylimmän kunnallisen päätöksentekojärjestelmän demokraattisuutta (ks. PeVL 63/2014 vp, s. 3/II, PeVL 24/2008 vp, s. 2/I ja PeVL 23/2001 vp, s. 2/I). Perustuslain 2 §:n säännöksillä kansanvaltaisuudesta on läheinen yhteys perustuslain 14 §:n 4 momenttiin, jonka mukaan julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon. Perustuslakivaliokunta katsoo, että edellä todetut kansanvaltaisuuteen liittyvät lähtökohdat muodostavat ydinsisällön niille vaatimuksille, joita perustuslaki asettaa maakuntaitsehallinnolle.

Perustuslakivaliokunta on arvioinut aikaisemmin kuntaa suuremmalla hallintoalueella toimeenpantavaa itsehallintojärjestelmää sekä perustuslain 121 §:n 4 momentin että 1 momentin kannalta Kainuun hallintokokeilusta antamissaan lausunnoissa (PeVL 22/2006 vp ja PeVL 65/2002 vp). Kainuun maakunnalle siirtyi valtaosa terveydenhuollon tehtävistä ja osa sosiaalihuollon alaan kuuluvista tehtävistä. Maakunta huolehti lisäksi lukiokoulutuksen ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestämisestä. Näin laaja tehtävien siirtäminen vaikutti perustuslakivaliokunnan mukaan merkittävällä tavalla kokeilualueen kuntien hallintoon ja kiistatta kavensi niiden asukkaiden valitsemien toimielinten päätösvaltaa. Sääntely oli lähtökohtaisesti varsin ongelmallinen kunnallisen itsehallinnon keskeisten periaatteiden kannalta. Tehtävien siirron taustalla oli kuitenkin Kainuun poikkeuksellisen vaikea taloudellinen ja sosiaalinen tilanne, joka jatkuessaan olisi uhannut kokeilualueen kuntien mahdollisuuksia tuottaa riittäviä kunnallisia peruspalveluja. Sääntelyn tarkoituksena oli turvata maakunnan asukkaille yhdenvertaiset mahdollisuudet saada näitä palveluja. Valiokunnan mielestä sääntelylle oli perusoikeusjärjestelmään pohjautuvia painavia perusteita ja lakiehdotus voitiin käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä (PeVL 22/2006 vp ja PeVL 65/2002 vp). Kunnalliseen itsehallintoon sisältyvän kansanvaltaisuusperiaatteen kannalta valiokunta piti tärkeänä, että Kainuun maakunnan päätösvalta osoitettiin maakunnan asukkaiden välittömillä vaaleilla valitsemalle toimielimelle. Maakunnan hallintojärjestelmän kansanvaltaisuus lievensi tehtävien siirrosta johtunutta kuntien asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien kaventumista kokeilualueen kunnissa. Kunnallista itsehallintoa korvasi maakunnalle siirtyvien tehtävien osalta maakunnallinen itsehallinto, jonka valiokunta tosin totesi olevan kunnan asukkaan näkökulmasta jonkin verran etäisempi."
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/P...

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen Vastaus kommenttiin #25

Kyllä, kyllä. Kysymyskin olikin siitä, että ovatko ehdotut 18 maakuntaa
toiminnallisesti keskenään tasaveroiset ja takaavaatko ne kansalaisille koko maassa yhdenvertaiset palvelut.

----
Mainitsen blogissa:

Lukuisten asiantuntijoiden mukaan sote -palvelujen järjestämisen kannalta esitetyt 18 maakuntaa ovat liian erikokoisia.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #26

Lausunnossa on kappale "Maakuntien rahoitus ja verotusoikeus", joka alkaa näin:
"Maakuntien rahoitus perustuu valtion rahoitukseen. Maakuntien rahoituksesta annetulla lailla (rahoituslaki) on tarkoitus säätää valtion yleiskatteellisesta rahoituksesta maakunnille, jotka päättäisivät itse itsehallintonsa mukaisesti ja lain nojalla rahoituksen käytöstä ja kohdentamisesta toimivaltansa rajoissa. Hallituksen tavoitteena on luoda rahoitusjärjestelmä, jolla turvataan maakuntien kyky niille lain mukaan kuuluvien tehtävien hoitamiseen. Maakuntien väliset erot palvelutarpeissa ja järjestämisen olosuhteissa huomioitaisiin valtion rahoituksessa ja näin varmistettaisiin kunkin maakunnan riittävät edellytykset järjestää palveluja asukkailleen. - - -"
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/P...

Tarkempaa perustelua seuraa usean kappaleen verran.

Erikokoisuushan on selvä asia, mutta jo lausutuin "eväin" määrä ei ole
perustuslaillinen kysymys.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen Vastaus kommenttiin #27

Kyllä, kyllä, mutta moni asiantuntija pitää laissa ehdotettua 18 maakuntaa liian suurena määränä. Pidän varmana, että laissa mainittujen maakuntien määrä vähenee -toivottavasti jo eduskuntakäsittelyssä perustuslakiasiana,
kunhan valinnanvapauslakiesitys saadaan aikanaan käsittelyyn.

Periaatteessa toisella hallituspohjalla näin kävisikin.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #28

Jatkokertomuksen seuraavaa jaksoa odotellessa...

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Esteellisyystilanteet kasvaa uuden hallintotason perustamisen myötä

http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235764-este...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset