SJPHKI Asioita on lähdettävä ratkaisemaan siitä (talous, lainsäädäntö, kv -asiat), missä ne ovat sillä hetkellä (puhdasta pöytää ei ole). Omalla kuvalla ja nimellä esiinnytään tässä blogissa. Lue blogin moderointilinjaus.

Naton kannatus kasvaa Ruotsissa ja laskee Suomessa

 

Tällä viikolla on julkaistu sekä Ruotsissa että Suomessa kyselytutkimus  Nato  –jäsenyyden kannatuksesta.

Ruotsissa  Frivärld- ajatuspajan tekemän  kyselyn mukaan  jäsenyyden hakemista kannatti 44 % vastaajista. Vuonna  2014 vastaavassa kyselyssä jäsenyyttä kannatti  oli 37 %.

Suomessa  Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan   (MTS) tänään   julkaisemassa haastattelututkimuksesta Nato –jäsenyyttä kannatti 22%, kun vastaava  kannatus viime vuonna oli 25 %.

Että sillä tavalla.

Mutta hätä ei ole tämän näköinen !

EU:n uuteen puolustusyhteistyöhön lähtee mukaan 23 jäsenmaata.

----

NATO - Member countries

NATO  Relations with Sweden

NATO Relations with Finland

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Jotakin ristiriitaa on siinä, että ollaan Naton rauhankumppani vaikka 60 prosenttia kansasta vastustaa Natoa. Omituista on myös se, että järjestetään sotaharjoitus Naton kanssa ja aiheena on avun vastaanottaminen. Avun, jota ei tule, ellemme ole jäseniä. Ei tunnu oikein loogiselta.

Puhutaan Nato-optiosta. Ovatko johtajamme ihan sekopäisiä? Kuvittelevatko he, että palovakuutus voidaan ottaa vasta kun talo on tulessa?

Mikä mahtaisi olla kansalaisten mielipide, jos Natojäsenyydestä kysyttäisiin, kannatatko jäsenyyden hakemista jos nykyinen turvallisuustilanne muuttuu huonommaksi? (toisin sanoen, uskotko Nato-optioon?)

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Villikari ihmettelee sotkemistamme NATOn sotatouhuihin n.s. rauhankumppanina(sic!).
Minäkin ihmettelen. Kyse lienee n.s. "vahvasta johtajuudesta" jossa vähät välitetään hallintoalamaisten mielipiteistä ja demokratiasta.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Eikö johtajat pitäisi vaihtaa sellaisiin, jotka noudattavat kansan tahtoa. Epäiletkö, että nämä nykyiset johtajamme vievät maamme Natoon, kansan tahdon vastaisesti.

Toisaalta kansa on ollut sitä mieltä, että hyväksyvät johtajajien päätöksen. (Nato-option?)

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #8

Totta, olen samaa mieltä, että johtajat vaihtoon. Siis nämä niinistöt, sipilät, orpot, soinit jaketäheitäonkaan. En kuitenkaan ole varma haluanko tilalle nyt eduskuntaoppositiossa kärkkyviäkään.

Kansan mielipide koostuu monissa asioista monenlaisista mielipiteistä eikä niistä ole helppo muotoilla yhtä tahtoa joka sopisi kaikkiin asioihin. Se onkin vekkuli piirre demokratiassa ja mahdollistaa nykyisen kaltaisen paradoksin, jossa on valittu edustajat jotka keskimäärin haluavat NATOon kiivaammin kuin valitsijansa keskimäärin. NATO-kantaan kun vaikuttaa NATO-kanta mutta äänestyskäyttäytymiseen vaikuttaa moni muukin asia.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Kun hieman penkaisee kyseisen ajatuspajan taustoja, ei juurikaan ihmettele miksi NATO:n kannatus kasvaa sen tutkimuksissa.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Tulkitsen asian niin, että suomalaiset eivät kannata sotilasliittoa, mutta rauhanjärjestö kelpaisi. Nato meillä halutaan esitellä liittona, mikä tuo sodan mukanaan. Tätä mielikuvaa lietsoo nato-kannattajat liioittelulla ja venäjä-trollit säestää. Osa nato-kannattajista täälläkin on trolleja pitämässä keskustelun käynnissä. Kremlin etu on edistää sellaisen kuvan syntymistä, että länsi on yhtenä joukkona Venäjää vastaan. Sellainen melikuva on hyödyllinen Venäjällä sisäisessä ja ulkoisessa tarkoituksessa myös.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

"Kremlin etu on edistää sellaisen kuvan syntymistä, että länsi on yhtenä joukkona Venäjää vastaan"

Lausumaan tulee järkeä kun sitä korjataan hieman: "länsi on yhtenä joukkona Venäjän hyökkäystä vastaan. ”

Mikä se Kremlin etu silloin olisi. Tietenkin se, ettei kannata mennä ottamaan vahvemmalta turpaan. Riski on olematon (kokemusta on) kun kurmuuttaa pieniä liittoutumattomia.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Täysin kielteisesti Nato -jäsenyyden suhtautuvat presidenttiehdokkaista v a i n vasemmistoliiton Merja Kyllönen ja keskustan Matti Vanhanen IS:n vaalikonevastausten mukaan.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005466864.html

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Näköjään SKDL:n ja Kepun akseli toimii vieläkin?

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Ruotsissa Allianssi -puolueet (Kokoomus, Keskusta, Kristilliset ja liberaalit) valmiita hakemaan Nato -jäsenyyttä.
https://www.svd.se/alliansen-nodvandigt-att-sverig...

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Iltasanomien vaalikoneessa Sauli Niinistö: ” Nykyinen hallitus avasi mahdollisuuden hakea jäsenyyttä ja mahdollisuus on jo sellaisenaan turvallisuuspolitiikassa väline.”

Tyypillistä Niinistön puhetta. Epäselväksi jää, aiotaanko tuota ”turvallisuuspolitiikanvälinettä” käyttää ja missä tilanteessa. Tästä lausumasta selviää käsite ”Nato-optio”. Optio ei tarkoitakaan jäsenyyden saamista vaan lupaa hakea jäsenyyttä ja tämän option on myöntänyt hallitus itselleen. Todella hieno optio. Kun siis Nato-optio on turvallisuuspolitiikan väline, onko niin, että sillä uhataan Venäjää: jos hyökkäätte, haemme Naton jäseneksi. Ystävällisistä ja luottamuksellisista naapuruussuhteista tällainen uhkaaminen olisi kuitenkin aika kaukana.

edit 18.10

TV-uutisissa haastateltiin juuri kansalaisia. Erään rouvan vastaus kuvastaa hyvin kansalaisten mielipidettä: "En olisi vielä tässä vaiheessa valmis liittymään Natoon".

Ei siis vielä tässä vaiheessa. Tähän sisältyy ajatus, että liitytään, jos tilanne sitä vaatii. Gallupeissa tämä tulkitaan Natovastaisuudeksi. Mielestäni vastaus ei ole ehdoton ei, vaan en osaa sanoa.

Miten kansalaiset voisivat saada tietoa siitä, milloin olisi oikea aika jättää hakemus.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Nato-suhtautuminen ei ole ollenkaan niin mustavalkoinen kuin gallupit todistavat ja media (YLE) uutisoi.

Raporttia lukiessa käy selville seuraavaa:

Lainaus raportista:

"Kysymykseen, pitäisikö Suomen pyrkiä Naton jäseneksi, vastaa myöntävästi 22 prosenttia" / "Kielteisesti Suomen Nato- jäsenyyden hakemiseen suhtautuu 62 prosenttia " / "Kantaansa ei osaa sanoa 17 prosenttia"

Vastaukset siis kertoivat jäsenyyden hakemisesta.

Yle kuitenkin uutisoi asian seuraavasti:

Otsikko: "Tutkimus: Suomalaisten Nato-myönteisyys vähentynyt",
Leipäteksti: "Myönteisesti Nato-jäsenyyteen suhtautuu 22 prosenttia haastatelluista"
Taulukon otsikko: "Suomen Nato-jäsenyys"

Tukimus puhuu jäsenyyden hakemisesta ja Yle uutisoi asian Nato-myönteisyytenä.

Raportissa kuitenkin ihan selkeästi todetaan kysyttäessä "Pitäisikö Suomen pysyä sotilaallisesti liittoutumattoman vai pyrkiä liittoutumaan sotilaallisesti? Yli puolet, 58 prosenttia (57 % v. 2016), vastaa, että Suomen tulee pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana", "Sotilaallista liittoumista kannattaa 29 prosenttia " ja "Kantaansa ei osaa sanoa 12 prosenttia "

Minä tulkitsen raportin niin, että sotilaallista liittoutumista kannattaa (Natossa) 29 prosenttia. Sotilaallisen liittoutumisen vastustajia on vain 58 prosenttia. Kantaa ei osaa sano 12 prosenttia.

Raportti kertoo aivan eri prosenttiosuudet suhtautumiseen sotilaalliseen liittoutumiseen, kuin YLE. Asian voi tarkistaa raportista sivuilta 10 ja 11.

https://interactive.sanoma.fi/arkku/files/25199029...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset