SJPHKI Asioita on lähdettävä ratkaisemaan siitä (talous, lainsäädäntö, kv -asiat), missä ne ovat sillä hetkellä (puhdasta pöytää ei ole). Omalla kuvalla ja nimellä esiinnytään tässä blogissa. Lue blogin moderointilinjaus.

Velanotto on siirrettyä verotusta

Yhdysvaltojen senaatti on hyväksynyt laajan verouudistuksen niukalla enemmistöllä, äänin 51-49. 

 Kongressin verokomitea (JCX-62-17 ) arvioi  veronalennusten kasvattavan USA:n liittovaltion alijäämää.

Viime kesäkuun listauksen mukaan (List of National Debt by Country) BKT:stä lasketun velkannan mukaan Japani on velkaantumisen  kärjessä. USA jättimäisestä liittovaltionvelasta (U.S. National Debt Clock ) huolimatta löytyy vasta sijalta 38  (Euroopan Unioni sijalla 26). Itsenäisyyttään juhlava Suomi on sijalla 58. 

Muistan vuodelta 2007  presidenttiehdokas Barack Obaman vaalipuheet. Obama  arvosteli voimakkaasti edeltäjänsä  George W. Bushin  politiikkaa ja liittovaltion velan kasvattamista. Mutta kuinka kävikään, Obaman kaudella liittovaltion  velka kaksinkertaistui  (Historical Debt Outstanding ).

 

****

Suomessa euron vastustajat on jopa ylistävin sanoin kehuneet oman keskuspankin  (The Fed ) asemaa USA:ssa ja uskotelleet, että kyllä Suomen Pankkikin olisi valtiolle lainannut (= setelipaino olisi kokoajan käynnissä).

Velanotto on siirrettyä verotusta sanoi aikoinaan valtiovarainministeri Ahti Pekkala ja niinhän se on.

Muuten olen sitä mieltä, että Suomelle on ollut hyväksi liittyminen euroalueeseen. Suomen vienti polki  pitkän aikajakson (n. 10 vuotta)  jumissa. No se ei välttämättä ollut euron vika. Suomella ei ollut Ruotsin tapaan myyväksi meneviä tuotteita   kaupattavaksi ja, eikä ulkomaiset ostajat olleet Suomen vientituotteista kiinnostuneita. Siinä ei markkakaan olisi auttanut. Nyt näyttää monella alalla myönteistä kehitystä ja uusi nuorempi sukupolvi on vientikaupassa ohjaksissa.

****

List of countries by credit rating .

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Muutamien maitten kohdalta lista voi näyttää liiankin hyvältä. Sellaisiakin maita on, jotka ovat sen verran huonossa hapessa etteivät saa velkaa.

Finanssikriisillä on viimeisen 10 vuoden aikana ollut se suurin vaikutus valtioitten velkaantumiseen. Esim. USA ja monet Euroopan valtiot. Valtion velka USA:ssa hyppäsi juuri välillä 2008...2010. Viimeiset viisi-kuusi vuotta on velka siellä kasvanut tasaisesti. Mutta myös työttömyys on laskenut tasaisesti ja puolittunut samaan aikaan kuten myös mm. Iso- Britanniassa. EU-alueella työttömyyden väheneminen on alkanut vasta viimeisen kolmen vuoden aikana.

Se on merkille pantavaa, että kun talous on saatu tasaiselle kasvu-uralle, työttömyys alle 5%:n, niin kansat valitsevat "Trumpin ja Brexitin". Toki avoimessa markkinataloudessa elinkeinoelämä jauhaa varsin pitkään samaan suuntaan. Mutta valintojen vaikutukset näkyvät sitten pidemmällä aikavälillä riippuen millä tavoin elinkeinoelämään vaikuttavat varmuudet/epävarmuudet kehittyvät. Se nyt näyttää siltä, että Iso-Britanniassa velkaantuminen alkaa kiihtyä ja ei se USA:ssakaan näillä näkymin ainakaan laske (verolinjaukset). Koronnostoilla pyritään hillitsemään. Kauppatase USA:ssa ei ole juurikaan miinusmerkkisestä muuttunut. Merkkejä jopa päinvastoisesta viimeisellä neljänneksellä. Trumpin suurin uho kohdistui juuri tuohon. Sillä lienee ollut suurin vaikutus, että diilimies on presidentti. No - sotatarvikksieden ja kaluston vienti on kovassa kasvussa.Silläkin kauppatasetta saa hieman tasapainotettua.

Mitä Trump ja Brexit merkitsevät maittensa menestykselle? Ensi vuosi tulee näyttämään suuntaa. Lähtötilanne muutosvaiheessa molemmissa maissa oli varsin hyvä. Tuleeko hyvästä parempi? Eppäillä soppii.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Lähivuosien mielenkiinto kohdistuu Kiinan velan hallintaan/ohjaukseen ja mitä tapahtuu muille velkaantuneille maille.

http://www.telegraph.co.uk/business/2017/08/15/chi...

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Näin on. Kiinastahan on viime vuosina siirtynyt/siirretty varsin paljon tuotantoa takaisin erityisesti USA:n, mutta myös Eurooppaan. Logistiikka maksaa ja toimitusajat ovat pitkät. Laatu vaihtelee. Palkkojen nopean nousun myötä pitkään jatkunut hintavakaus on menneen talven lumia (olen päässyt seuraamaan tilannetta 10 vuotta parin yrityksen kautta konkreettisesti). Kiina ei ole lähimainkaan niin omavarainen kuin USA (noin 70%) ja EU (yli 60%). Taitaa heillä olla edelleen 40%:n tasoa. Lainarahalla on tuskallista omavaraisuutta nostaa. Kulutuskysyntää pitäisi saada. Kiina on todellakin merkittävä uhka (enää ei mahdollisuus kuten 5...15 vuotta sitten) maailman taloudelle. Nouseeko talouskysymykset välillä USA/Kiina osaksi myös turvallisuuspolitiikkaa. Sillä voitaisiin ratkaista jopa Pohjois-Korean kriisi. Kiinahan sen pystyy - käytännössä ainoana maana ratkaisemaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset