Kolmessa Pohjoismaassa tällä hetkellä vähemmistöhallitus
Muutama päivä sitten julkaisi ruotsalainen Aftonbladet puoluekannatusmittauksen. Sen mukaan porvarillinen allianssi johtaa vihervasemmistoblokkia luvuin 42,5 % – 37,4 %. Kiinnostuin tuota Aftonbladetin uutista lukiessa katsomaan Ruotsin lisäksi myös Tanskan ja Norjan hallitustilannetta.
Tarkempi lukujen tarkastelu osoittaa, että Ruotsin ensi vuoden syyskuun valtiopäivävaaleissa enemmistöhallituksen muodostaminen taitaa olla melko vaikea. Ruotsin vihreitten kannatus on pudonnut alle 4 %:n äänikynnysrajan, joka pudottaa vihervasemmistoblokin yhteiskannatusta entisestään.
Mutta porvarillista allianssia ei sitäkään helpota hallituksen muodostaminen, sillä yhteenlaskettu kannatus ei riitä enemmistöhallituksen muodostamiseen. Ruotsidemokraatit ovat vaa’ankieliasemassa. Tällä hetkellä näyttää siltä, etteivät muut puolueet ole valmiita hallitusyhteistyöhön ruotsidemokraattien kanssa.
Mielenkiintoista on seurata, että nouseeko Ruotsin maltillisen kokoomuksen kannatus kuinka tasoihin tai jopa ohi sosialidemokraattien. Kokoomuksen kannatus alkoi nousta puolueen vaihdettua kesällä puheenjohtajaksi Ulf Kristerssonin. Pääministeriksi tuskin Kristersson yltää, ellei porvarillinen allianssi ole vihervasemmistoa selvästi suurempi ja/tai maltillinen kokoomus suurin puolue. Jääkö jäljelle edelleen Stefan Löfvenin jatkaminen pääministerinä vähemmistöhallituksen johdossa. No se ei ole uutta Ruotsissa, sillä maassa ovat sosialidemokraatit hallinneet monia kertoja vähemmistöhallituksen kautta.
Jos on Ruotsissa tällä hetkellä vähemmistöhallitus, niin on vaalien jälkeen ollut myös Tanskassa (Lars Løkke Rasmussenin hallitus) ja Norjassa (Erna Solbergin hallitus) vähemmistöhallitus eli kolmessa Pohjoismaassa on nyt yhtä aikaa vähemmistöhallitus. Miten tämä sopii kuvaan Pohjoismaiden vakaista oloista ?
Suomessa vähemmistöhallitus on ollut viimeksi presidentti Urho Kekkosen aikana (Suomen hallitukset 1917-) vv. 1976-1977 (Miettunen III). Kekkonen johti ja muodosti presidenttinä siihen aikaan hallituksia ohi eduskunnan. Suomessa tuskin vähemmistöhallitusta muodostetaan seuraavien eduskuntavaalien jälkeen ja hyvä niin.
Ruotsin vaalitulos kiinnostaa Nato -jäsenyyden suhteen, jos porvari -allianssi saa enemmistön.
Täällä kotimaassa Nato -keskustelu hakee vertaistaan. Kaikkein innokkaimmat Nato -kannattajat hyökkäävät kirjoituksillaan toisia maltillisia Nato kannattajia vastaan. Nämä suhteellisuuden tajun vähän menettäneet kirjoittajat unohtavat, mikä on Naton poliittinen kannatus tällä hetkellä. Yksi puolue ei riitä eduskunnassa Naton jäsenyyden riittävään kannatukseen saatikka sitten jäsenyyden hyväksymiseen Naton päättävissä elimissä.
Ilmoita asiaton viesti
Ihan vaan ”tiedoksi”, että Suomessa hallituspuolueiden kannatus on ollut luokkaa 38-39 %. Eli eikö Suomessakin ole tuossa mielessä ”vähemmistöhallitus”. Ja tuskin tilanne muuttuu niin, että uudessa hallituksessa olisivat ainakaan nykyiset hallituskumppanit. Ja kansalaisten Nato-kannatus sen kun laskee. Hyvä niin – molemmat asiat. Vaikea ymmärtää, miksi tuota Nato-jankkaamista ylipäätään nyt jatketaan.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005488961.html https://yle.fi/uutiset/3-9971134
Ilmoita asiaton viesti
Parlamentaarinen enemmistö taidetaan ratkaista eduskunnassa hallituksen takana olevien kansanedustajapaikkojen määrällä.
Ilmoita asiaton viesti