SJPHKI Asioita on lähdettävä ratkaisemaan siitä (talous, lainsäädäntö, kv -asiat), missä ne ovat sillä hetkellä (puhdasta pöytää ei ole). Omalla kuvalla ja nimellä esiinnytään tässä blogissa. Lue blogin moderointilinjaus.

Useat eri kannatusmittaajat tervetulleita

 

Uusi Suomi ja Iltalehti  uutisoivat eilen, että alkavat kuukausittain julkaista puolueiden kannatuskehitystä. Hyvä niin.  

Useat eri kannatusmittaajat ovat tervetulleita politiikan tilastopenkkiurheilijalle. On tullut  "urheiluharrastus" kerätä  talteen puolueiden kannatusmittauksia jo monen kymmenen vuoden aikana.  Myös monien muiden maiden vaalien seurannasta ja puoluekannatuskehityksistä on tullut pysyvä harrastus.  Läntisessä naapurimaassa  Ruotsissa  ja mm.  Saksassa  sekä Britanniassa on useita tutkimuslaitoksia ja mediaa  mittaamassa  puolueiden kannatuskehitystä. 

Kannatustuloksista uutisointi on sitten oma "taiteenlajinsa".  Liian usein näkee ja lukee   u-käännoksiä johtopäätösten osalta, mitä on tullut  samalta uutisoijalta kuukausi sitten todettua.

Ainoa oikea ja lopullinen gallup on sitten vaaleissa ja niiden  viralliset tulokset (Vaalien tulos- ja tietopalvelu).

    Puoluekannatusten kehitys  kuluvana vuonna

     

     

     

    Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

    1Suosittele

    Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

    NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

    Käyttäjän mattiosaisa kuva
    Matti Säisä

    Sellainen tylsähkö piirre näissä gallupeissa on että kuin papukaijat konsaan ne puoluejohtajat joiden puolueen suosio on noussut ottavat ansiota tuloksesta politiikalleen ja ne joiden kannatus laskussa kuittaavat että gallupit on gallupeita, vaaleissa vasta veri punnitaan.
    Niin tai näin ihan mukava gallupeita on seurata ja itse omassa viisaudessaan vetää johtopäätökset.

    Käyttäjän SJPHKI kuva
    Seppo-Juha Pietikäinen

    Noinhan se tahtoo mennä ja media sitten uutisoi enemmän tai vähemmän johdonmukaisesti kannatusmuutoksia.

    Käyttäjän seppokalevi kuva
    Seppo Turunen

    Uskon, että gallupeilla on paljon suurempi vaikutus poliittisten linjojen terävöittämiseen kuin puolueiten johto sihteereineen antaa ymmärtää. Viestintästrategian kehittäminen ja erityisesti sen jalkauttaminen ovat yhä tärkeämmässä roolissa välineitten/kanavien määrän lisääntyessä.

    Käyttäjän SJPHKI kuva
    Seppo-Juha Pietikäinen

    Kolmessa pohjoismaassa (Ruotsi, Norja ja Tanska) on tällä hetkellä vähemmistohallitus. Suomessa "diktaattori" U Kekkonen muodosti sen vv. 1976 Miettusen vähemmistöhallituksella sen enempää eduskuntaaa kuulematta.
    http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247734-kolm...

    Käyttäjän Luntatupaan kuva
    Pertti Väänänen

    Olisiko sitten seuraava Suomen hallitus sosialidemokraattien johtama vähemmistöhallitus? Tuohon en usko. Orpo jatkanee Rinteen johdolla valtiovarainministerinä jakaen rahaa hieman löysemmin kuin nyt.

    Käyttäjän SJPHKI kuva
    Seppo-Juha Pietikäinen Vastaus kommenttiin #8

    Käytäskö ensin eduskuntavaalit ja sitten alkaa vasta hallitustunnustelut ja -neuvottelut. Olen kokoajan täällä korostanut, ettei ennen vaaleja nimitetä pääministeriä saatikka muodosteta hallitusta.

    P.s. Ruotsissa on ensi syyskuun jälkeen nykyisenlainen pattitilanne enemmistöhallituksen muodostamiseksi.

    Käyttäjän TuomoKokko kuva
    Tuomo Kokko

    Suomalainen (sisä)politiikka on palaamassa uomiinsa perussuomalaisuuden kuihtumisen myötä. Post-kekkoslaisella kaudella on ollut tyypillistä, että kolmesta suuresta (kok, sd, kesk) yksi jää eduskuntavaalien jälkeen oppositioon. Hallitusvaihtoehdot ovat siten punamulta, sinipuna ja porvarit - mukaan takertuvilla takiaisilla höystettynä.

    Käyttäjän SJPHKI kuva
    Seppo-Juha Pietikäinen

    Tuo ei nyt Kekkosen kaudella ihan kokonaan pitänyt paikkaansa vv. 1966-1981, oli
    se ruoskaparlamentareismin aikakin.
    http://valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallituk...

    Käyttäjän TuomoKokko kuva
    Tuomo Kokko

    Nimenomaan: ei Kekkosen aikana, vaan hänen jälkeensä. Millä perusteella se ukko oikeastaan vaihtoi hallituksia ja jopa eduskuntaa parlamentaarisen demokratian oloissa? Jotenkin hän sai ne operaatiot jopa näyttämään kansan silmissä välttämättömiltä!

    Käyttäjän SJPHKI kuva
    Seppo-Juha Pietikäinen Vastaus kommenttiin #7

    Kuten tuosta #5 linkistä huomaat, ETYK-kokouksen aikaan maassa oli Kekkosen nimittämä virkamieshallitus. Runsas kuukausi ennen ETYK-kokousta Kekkonen painosti Sorsan hallituksen pyytämään eroa.

    Vuonna 1974 Kekkonen valitutti eduskunnalla itsensä presidentiksi .
    https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_presidentin_v...

    ----
    Johannes Virolaisesta kertovassa kirjassa on kuvaus, miten Kekkonen sopi Vladimirovin kanssa Virolaisen syrjäyttämisestä kepun johdosta.

    Käyttäjän LeoMirala kuva
    Leo Mirala

    Onko soppa suolaista?
    Sen toteamiseen riittää otos, yksi lusikallinen soppaa. Edellytyksenä on että soppa on hyvin sekoitettu, yksi lusikallinen riitää, kattila saa olla pieni tai suuri. Lopputulos on yhtä tarkka.

    Kun kysytään suomalaisten tai amerikkalaisten mielipidettä, riittää molemmissa saman suuruinen otos, noin tuhat henkeä, arvottuna kaikista valtakunnan henkilöistä. Eli jokaisella yhtä suuri mahdollisuus päästä otokseen.

    Mutta jos näin ei tehdä, kysytään vaikkapa espoolaisilta tai kainuulaisilta, tulos ei edusta koko maata. Samoin puhelin- tai s-postihaastatteluissa tulos ei edusta koko kansaa. Mutta koska puhelin tai s-posti on melkein kaikilla, silläkin voidaan päästä melko hyvään tulokseen jos vastaajat valitaan satunnaisesti.

    Luotettavuuden kannalta olisi olennaista tietää miten eri kannatusmittaajat valitsevat haastateltavat.

    Toimituksen poiminnat

    Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset