*

SJPHKI Asioita on lähdettävä ratkaisemaan siitä (talous, lainsäädäntö, kv -asiat), missä ne ovat sillä hetkellä (puhdasta pöytää ei ole). Omalla kuvalla ja nimellä esiinnytään tässä blogissa. Lue blogin moderointilinjaus.

Tasavallan presidentin toimivalta eräillä ehdokkailla hakusessa

 

 

Eräiden presidenttiehdokkaiden  tv-tenteissä  on esiintynyt tietoista ja tietämätöntä  epätarkkuutta koskien eduskunnan ja tasavallan presidentin sekä valtioneuvoston keskinäistä toimivaltaa.

Pari esimerkkiä.

1. Otetaan ensin  eilen TV1:ssä esiintyneen ehdokkaan  vaatimus, että istuvan presidentin pitäisi tulla eduskuntaan kertomaan heti, mitä ulkomaiden johtajien tapaamisessa  keskusteltiin. Vakiintunut tapa on, että istuva tasavallan presidentti käy eduskunnassa  kolmessa eri tapahtumassa 1) presidentin virkaanastujaisissa vannomassa virkavalan/juhlallisen vakuutuksen   2-3) valtiopäivien avajaisissa ja päättäjäisissä.

Ei tule heti mieleen, milloin eduskunnan valiokuntaan olisi kutsuttu paikan päälle istuva tasavallan presidentti kuultavaksi.

Perustuslain 97 §:ssä todetaan, että eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan tulee pyynnöstään ja muutoinkin tarpeen mukaan saada valtioneuvostolta selvitys ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevista asioista. Eduskunnan suuren valiokunnan tulee vastaavasti saada selvitys muiden asioiden valmistelusta Euroopan unionissa. Puhemiesneuvosto voi päättää selvityksen ottamisesta keskusteltavaksi täysistunnossa, jolloin eduskunta ei kuitenkaan tee päätöstä asiasta.

Pääministerin tulee antaa eduskunnalle tai sen valiokunnalle tietoja Eurooppa-neuvoston kokouksessa käsiteltävistä asioista etukäteen sekä viipymättä kokouksen jälkeen. Samoin on meneteltävä valmisteltaessa muutoksia niihin sopimuksiin, joihin Euroopan unioni perustuu.

Eduskunnan asianomainen valiokunta voi edellä tarkoitettujen selvitysten tai tietojen johdosta antaa valtioneuvostolle lausunnon.

Eduskunnan ulkoasianvaliokunnan ja puolustusvaliokunnan sekä edustapuolueiden ja ryhmäpuheenjohtajien tapaamista ovat nykyinen ja edelliset presidentit sitten tehneet määräajoin joko tasavallan presidentin linnassa tai virka-asunnossa Mäntyniemessä/Tamminiemessä.

_ _  _ _ _

2. Toinen silmiinpistävä tietoinen harhautus on eräillä ehdokkailla ollut  tasavallan presidentin ja valtioneuvoston toimivallan hämärtäminen EU- asioissa.

Nykyisessä perustuslaissa ja siitä  perustuslakivaliokunnan antamassa mietinnössä  todetaan, että eduskunnan kanta ratkaisee jos syntyy jossakin asiassa ristiriita eduskunnan ja tasavallan presidentin väillä.

Eräitä ehdokkailla  on pyrkimys   presidenttinä johdattaa Suomi  eroon  EU:sta ja euroalueesta.  EU- jäsenyydellä  ja euroalueessa mukanaololla on eduskunnassa hallitus- että eräät oppositiopuolueet ml.  ylivoimainen  enemmistö.  Miten po. EU- ja eurovastaiset ehdokkaat kehtaavat puhua  itse päättävänsä Suomen EU- ja euroerosta.

Valiokunnan mietinnössä todetaan, että ”presidentin tulee tehdä kaikki merkittävät ulkopoliittiset päätökset ja toimet yhdessä valtioneuvoston kanssa ja valtioneuvoston valmistelusta. Yhteistoiminnan käytännön muodot vaihtelevat asian valmisteluvaiheesta ja merkityksestä riippuen. Laajakantoisissa asioissa tarvitaan presidentin ja koko valtioneuvoston keskusteluja. Kiireellisiä ratkaisuja vaativissa erityistilanteissa voi kuitenkin riittää presidentin yhteydenpito valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan taikka yksittäisen ministerin, lähinnä pääministerin, ulkoasiainministerin tai asian valmistelusta vastaavan muun ministerin kanssa.”

Mutta jopa  samassa tv-tentissä eräskin  ehdokas moitti nykyistä tasavallan presidenttiä toimivallan ylittämisestä EU-asioita, mutta heti perään mainittu ehdokas oli vaatimassa Suomen eroa EU:sta ja euroalueesta niinkuin se kuuluisi tasavallan presidentin toimivaltaan ohi eduskunnan ja valtioneuvoston.

Että semmoisia ehdokkaita.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Aika moni sekoittaa -- kuten arvoisa blogisti tässä myös sekoittaa -- valtaoikeudet, toimivallan ja yleisen poliittisen vallankäytön.

On selvää, että jos kansalaiset esimerkiksi valitsevat maalle presidentin, joka tavoitteenaan esittää vahvoja mielipiteitä mistä tahansa tärkeänä pitämästään asiasta, itse presidentti-instituutiolla on meillä perinteistämme johtuen edelleen niin paljon painoarvoa, että tämä mielipidevalta ennemmin tai myöhemmin ja enemmän tai vähemmän kääntyy todelliseksi poiliittiseksi vallaksi.

Se johtuu yksinkertaisesti siitä, että kansaedustajien on pakko edustaa kansaa jos mielivät pitempään vallassa pysyä.

Sellainen on demokratian olemus. Kapeakatseinen pykäliin tai käytäntöihin pitäytyminen ei tee -- eikä se saisi -- tehdä demokratiaa tyhjäksi. Presidentti-instituutio on edelleenkin valtainstituutio, ei mikään seremoniamestarin virka. Niiden, jotka joko tarkoituksella tai vastoin parempaa ymmärrystään yrittävät häivyttää presidentinvaalien poliittisen puolen, kannattaisi miettiä omia motiivejaan.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Kirjoitin faktatietoa, että se sekoittamisesta. Kommentoijja ei varmaan itse sekoita nyt sanoja valtapoikeus, toimivalta ja vallan käyttö saatikka tee eroa niistä.

Nykyistä perustuslakia muutettiin parlamentaariseen suuntaan lisäämäällä
tasavallan presidentin ja valtioneuvoston yhteistyövelvoite ja korostamalla eduskunnan asemaa ylimpänä valtiollisena elimenä.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

""Kirjoitin faktatietoa""

Mutta valta, hyvä mies, ei ole faktinen asia. Niillä käsitteillä, joilla valtasuhteita pykälissä ja käytännöissä nimitetään, ei pitkälle pötkitä. Ne ilmaisevat vain sitä miten vallitsevaa tilannetta nimitetään, ja niihin pitäydytään sitä tiukemmin mitä lujemmaksi vallitsevat valtakuviot halutaan sementoida.

Hallinnollisiin käsitteisiin käpertymisella ei ole faktisuuden kanssa mitään tekemistä. Faktat määrittyvät suhteessa todellisuuteen, ja silloin pitää kysyä kuvataanko käsitteillä todellisuutta oikein. Ja kun esimerkiksi sinä ojennat presidenttiehdokkaita, unohdat, mitä demokratia olemuksellisesti on.

Jos puhuisit perustuslaista faktisessa mielessä, kysyisit esimerkiksi muutettiinko perustuslakia parlamentaariseen vai puolueparlamentaariseen suuntaan. Edellisessä on kyse demokraattisista, "alhaalta ylöspäin" muodostuvista vallan voimaviivoista, jälkimmäisessä poliittisten toimijoiden sisäisistä, horisontaalisista voimaviivoista. Ne ovat faktisesti eri asioita.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Satuin juuri katsomaan MTV:n uutisia, Väyrynen ei näytä sisäistävän sitä että presidentin valtaoikeuksia on karsittu:

Huomenta Suomen haastattelussa Väyrynen harmitteli myös, ettei silloinen presidentti Tarja Halonen myötävaikuttanut vuoden 2011 hallituspohjaan.

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/vayry...

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Eräs ehdokas omassa tv-tentissä keskittyi vain nykyisen presidentin arvosteluun väärillä tiedoilla. Eipä ihme, että hän johti MTV-gallupissa ei-toivottavaa presidenttiä.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Kyllä Suomen yhteiskuntarauhan ylläpitäminen kuuluu myös presidentille. Mikä se sellinen presidentti olisi, joka antaisi Suomen mennä sisäiseen kaaokseen ja hoitelisi vain ulkopoliittisia suhteita?

Tällä viittaan työttömille asetettuun aktiivimalliin, ja siihen, että hallitus on päättänyt perua päätöksen valtion tukemien ARA-vuokra-asuntojen tulorajoista vain noin vuoden voimassaolon jälkeen.

Tiilikainen 17.1. uutisoinnin mukaan kertoo, että "Asukkaan ei ehkä kannata ottaa paremmin palkattua työtä vastaan asunnon menettämisen pelossa".

Pitikö nämä ARA:n tulorajat perua, jotta saadaan 1.1.2018 lain voiman saanut työttömien aktiivimalli paremmin "istumaan" hallituksen nykyiseen työllisyyspolitiikkaan?

Uutisessa kerrotaan myös, että "Ministerin mukaan yksi ongelma on se, että asunnonhakijan tulot voivat vaihdella paljon kuukausittain. Tällöin ongelma on, minkä kuun tuloja päätöksenteossa sovelletaan. Lisäksi tulorajat muodostavat ”hyvin vakavan kannustinloukkuongelman”.

Mielestäni paremmin suomalaista työllisyys- ja sosiaaliturvapolitiikkaa hoidetaan "Aidosti palkitseva aktiivimalli" -kansalaisaloitteen ihmisarvoa kunnioittavalla ja hyvinvointivaltion kantokykyä kestävästi tukevalla mallilla.

Klikkaa alla olevasta linkistä suoraan aloitteeseen

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2810

"Aidosti palkitseva aktiivimalli" -kansalaisaloite on nyt kerännyt jo 1553 allekirjoitusta reilussa viikossa - käy Sinäkin allekirjoittamassa ja palauta yhteiskuntarauha maahan. Lakkoilu, suurmielenosoitukset tai vihapuhe eivät vie Suomen taloutta ja hyvinvointia kestävällä tavalla eteenpäin.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Nykyinen tasavallan presidentti on omalla esimerkillään toiminut useissa asioissa arvoihin johdattelijana, kuten hän itse sanoi tv-tentissä.

Aktiivimallista annetaan osoittain väärää tarkoitushakuista tietoa. Hallitus on luvannut lisätä työvoimahallinnon resursseja, jos ja kun ne eivät riitä tarvittavien palvelujen tuottamiseen työnhakijoille.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Eduskunnan puhemies Maria Lohela tukee Sauli Niinistöä
https://fi-fi.facebook.com/mlohela/

"Presidentin kuuluu ennemminkin yhdistää ihmisiä kuin jakaa heitä ja tässä istuva presidentti on nähdäkseni saavuttanut jotakin hyvää."

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Olisi toivottavaa, että eduskunnan puhemies ei asemansa takia osallistuisi aktiivisesti eikä passiivisesti käynnissä olevaan vaalikampanjaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset