SJPHKI Asioita on lähdettävä ratkaisemaan siitä (talous, lainsäädäntö, kv -asiat), missä ne ovat sillä hetkellä (puhdasta pöytää ei ole). Omalla kuvalla ja nimellä esiinnytään tässä blogissa. Lue blogin moderointilinjaus.

Verotus valtion ja kuntien välillä maakuntauudistuksessa testaamatta

Hallituksen esitys  (HE 15/2017)  maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi on odottamassa  jatkokäsittelyä eduskunnassa.

Ihmettelin  jo viime vuonna, ettei   tuosta  lakiesityksestä   perustuslakivaliokunta nähnyt  hallinnollista eriarvoisuutta  perusoikeuksien kannalta katsottuna.

Mutta miten toteutuu verotus. Otan lakiesityksestä tekstiä tähän:

"Kuntien käyttötalousmenot putoavat lähes puoleen nykyisestä. Vuonna 2019 tapahtuva kunnallisveron lakisääteinen alentaminen vähentää vastaavasti kuntien tuloja, mutta niiden taseiden ali- ja ylijäämät sekä velat säilyvät käytännössä ennallaan.

-   -   -   -  -

Verotusta koskevien muutosten lähtökohtana on hallituksen linjaus siitä, että kokonaisveroaste ei nouse ja työn verotus ei kiristy. Valtion verotuksen kiristäminen on mitoitettu siten, että se vastaa  kunnallisveroprosenttien alentamista arviolta 12,47 prosenttiyksikköä. Uudistuksen vaikutuksia verovelvollisten verotuksen tasoon tai kunnallisveroprosentteihin eri kunnissa vuoden 2019 jälkeen ei pystytä luotettavasti arvioimaan , koska ne ovat riippuvaisia kuntien päätöksistä. Näin ollen ei pystytä arvioimaan myöskään sitä, kasvavatko verotuksen alueelliset erot uudistuksen jälkeen ja kohdistuvatko uudistuksen vaikutukset kansalaisiin tasavertaisesti asuinpaikasta riippumatta.

-   -   -   -  -

Yksikään asiantuntija ei ole julkisuudessa kannattanut esitettyä  18 maakunnan mallia.

Verotus ja lakiesityksen vaikutukset kuntatalouteen  maakuntauudistuksessa on täysin testaamatta.  Nämä vastaukset ovat mutu -tasolla.

Ihmettelen kautta maan paikallistason päättäjien hiljaisuutta  ( Helsingin ja Tampereen pormestareita lukuunottamatta). Niinköhän kuntatalous tosiasiallisesti pystytään sopeuttamaan po. lakiesityksessä kuvatun mukaisesti ja, että verotus toteutuu hallituksen esityksessä luvatun mukaisesti.  Mutta myös tehtävien ja henkilöstön siirto kunnilta ja muilta yksiköiltä maakunnille hallitusti on - toivotaan  - toivotaan - tasolla .

Kaikki nykyiset eduskuntapuolueet sopivat maaliskuussa  2014 viiden alueen sote -mallista. Kaikki puolueet ovat enemmän tai vähemmän olleet mukana jo monta vaalikautta tässä uudistuksessa.  Miten tämä uudistus viedään hallitusti maaliin, kun toteutus siirtyy joka tapauksessa seuraavalle vaalien jälkeiselle hallitukselle.

 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän beige03 kuva
Risto Laine

"Kuntien käyttötalousmenot putoavat lähes puoleen nykyisestä. Vuonna 2019 tapahtuva kunnallisveron lakisääteinen alentaminen vähentää vastaavasti kuntien tuloja, mutta niiden taseiden ali- ja ylijäämät sekä velat säilyvät käytännössä ennallaan."

Silloin tuon logiikan mukaan pitää hakea uusia tulonlähteitä mm. investoinneilla ja houkutella yrityksiä alueelle.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Minulla on käsitys, ettei useissa kunnissa vielä kunnolla tiedosteta
oman kunnan talousarvion suurta muutosta.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Komppaan mielipidettäsi, Itseasiassa aiemmin keskiössä oli se, että kuntavero laskee tasolle 15% joka oli raja, minkä yli ei saa mennä.

Tuo 12,47% on sama asia toisin päin käännettynä. Käytännössä se tarkoittaa, että kuntavero asettunee tasolle 15-18% plus jotain. Kunnan tilanteesta riippuen.

Ei hyvältä näytä, koska kyseessä on olennainen luku koko hanketta ajatellen. Se, että kuntien taseissa näkyvät velat ja varat edelleen näkyvät on toinen. Varallisuus perustuu pääasiassa kiinteistöihin, jolloin niiden arvo on markkinaehtoinen ja velat eivät miksikään muutu.

Pahaa pelkään, että Kokoomuksen ja Keskustan ajamat tavoitteet molemmat ovat hilseestä. Valinnanvapuden kustannuksia ei kukaan voi ennustaa, ellei palvelujen tuottajille aseteta raameja miten toimitaan esim. toisenlaisella yrityslainsäädännöllä. Toisaalta 18 maakuntaa on turha ja kustannuksia kasvattava.

Maakuntavero on toistaiseksi haudattu syvälle ja pelkkä myytti. Olen aika varma, että lähitulevaisuudessa ajatus kolmannesta verosta kunta ja valtioverotuksen rinnalle on ajankohtainen. Toisaalta voihan tuon alvin avulla paikata valtion kassaa nostaa vaikka 40%:iin......

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Toistan tuon edellä olevan kommenttini:

Minulla on käsitys, ettei useissa kunnissa vielä kunnolla tiedosteta
oman kunnan talousarvion suurta muutosta.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Mutu tunteella tässä mennään joka taholla.

Käyttäjän harrimakipetaja kuva
Harri Mäki-Petäjä

Sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä valtiovalta ottaa kunnilta pois valtaa, mutta samalla se vie kunnilta myös varat leikkaamalla kuntien veroastetta. Jokaisen kunnan tuloveroprosenttia alennetaan lain nojalla saman verran, tämän hetkisen arvion mukaan yli 12 prosenttiyksiköllä. Veronmaksajan näkökulmasta kunnan nykyinen veroprosentti jakautuu uudistuksen voimaantullessa kunnan tuloveroprosenttiin ja valtion verotuksen yhteydessä kerättävään maakunnan rahoitukseen, mutta veroaste pysyy ennallaan.

Tämä on monille kunnille valtava haaste. Vaikka tehtävät ja menotkin tietysti vähenevät, kunnille jää kuitenkin vanha velkataakka, josta selviämiseen ei ole enää entisenlaisia keinoja. Velan lisäksi kunnille jää valtava määrä vanhenevaa rakennuskantaa, jossa on remonttitarvetta ja pahimmillaan homeongelmaa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset