Ruotsin vaali- ja hallitusasetelmat kuukausi ennen vaaleja ratkaisemattomat
Ruotsin valtiopäivävaalit ovat runsaan kuukauden kuluttua 09.09.2018 (Riksdagsval 2018 ).
Vaali- ja hallitusasetelmat kuukausi ennen vaaleja tuntuvat muodostuvan ratkaisemattomiksi – ainakin blokkiryhmien välillä – mielipidetiedustelun perusteella (Opinonsundersökningar).
Jos noista mielipidemittauksista kunkin puolueen keskiarvoa muodostaa, niin vaalien suurin voittaja ( Val 2014) edellisiin vaaleihin verrattuna olisi Ruotsidemokraatit. Ruotsidemokraatien kannatus voi vahvistua jopa 8-12 %-yksikköä.
Vaalien suurimmat menetykset olisi kokemassa Sosialidemokraatit, joiden kannatus voi heikentyä jopa 6-10 %-yksikköä. Myös Ruotsin Maltillinen kokoomus olisi menettämässä kannatustaan 2-5 %-yksikköä. Ympäristöpuolue vihreille ennusteet lupaavat myös tappiota.
****
Ruotsin 4 %:n äänikynnysrajan kanssa joutuvat taistelemaan Ympäristöpuolue vihreät ja Kristillisdemokraatit sekä mahdollisesti jopa Liberaalit. Tällä hetkellä ennusteiden mukaan heikoin tilanne olisi Kristillisdemokraateilla.
****
Ruotsissa vähemmistohallitus on ollut enemmän sääntö kuin poikkeus vuoden 1974 hallitusreformin jälkeen. Maltillisen kokoomuksen Fredrik Reinfeldt toimi vv. 2006-2014 eli kaksi vaalikautta enemmistöhallituksen pääministerinä.
Nykyisen Sosialidemokraattisen pääministeri Stefan Löfvenin jatkaminen edelleen vähemmistöhallituksen pääministerinä ei ole mitenkään varmaa, jos puolue kärsii ennusteiden mukaisen suuren rökäletappion.
Jääkö Ruotsille hallitussolmun aukaisemiseksi sitten Itävallan tapainen ratkaisu. Mutta Ruotsidemokraattien johtamaan EU-vastaiseen hallitukseen eivät porvariblokin puolueet lähde. Ruotsin keskustapuolue ja Liberaalit tuskin lähtevät missään tapauksessa hallitukseen Ruotsidemokraattien kanssa. Joku aika sitten esitettiin mahdollisuus, – jos Kristillisdemokraatit ylittävät äänikynnyksen – , olisi kolmen puolueen enemmistöhallitus (Maltillinen kokoomus, Ruotsidemokraatit ja Kristillisdemokraatit) ainakin teoriassa mahdollista.
****
Paljon puhutaan nyt monissa maissa vieraan vallan vaikutusyrityksiltä länsimaiden vaaleihin. Ruotsissakaan tuskin näiltä yrityksiltä voidaan kokonaan välttyä. Vieras valta, joka polttaa näppinsä sotkeutumisessa länsimaan vaaleihin – tulee kokemaan entistä suuremmat talousboikottiseuraukset. USA:ssa maan tiedustelupalvelu pitää satavarmana Venäjän sotkeutumisesta maan vaaleihin, mutta istuva presidentti ei näytä siihen uskovan. Kuka tällaista olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut.
Ei ehkä lasketa Ruotsin vaaleihin vaikuttamisyritykseksi, jos toivon Ruotsin vihreiden putoamista eduskunnasta? Niin väliä Ruotsilla, mutta se antaisi hyvän signaalin Suomen äänestäjille.
Ilmoita asiaton viesti
Tilastopenkkiurheilijan näkökulmasta katsottuna ero eri tutkimuslaitosten luvuissa on melkoinen, etenkin Ruotsidemokraaattien luvuissa.
Ilmoita asiaton viesti
En ole kovin tarkkaan seurannut Ruotsin vaaliennusteita (toki on SD:n nousua näkynyt tilastouutisissa), mutta tuollainen heittely voisi olla vähän samaa vikaa kuin meidän PeSun 1. jytky ja siihen liittyneet epätarkkuudet ennusteissa. Ennusteiden tekijöillä ei ollut riittävästi historiallisia kiinnekohtia, että korjauskertoimet olisivat aivan osuneet.
Ilmoita asiaton viesti