SJPHKI Asioita on lähdettävä ratkaisemaan siitä (talous, lainsäädäntö, kv -asiat), missä ne ovat sillä hetkellä (puhdasta pöytää ei ole). Omalla kuvalla ja nimellä esiinnytään tässä blogissa. Lue blogin moderointilinjaus.

Ensi vuoden budjetin laatijoita ei onneksi odota 10 vuoden takainen kehitys

Valtiovarainministeriö tiedottaa  keskiviikkona 09.08.2018 ministeriön ehdotuksen vuoden 2019 valtion talousarvioksi koko hallituksen budjettiriihtä varten.

Ensi vuoden budjetin laatijoita ei onneksi odota 10 vuoden takainen kehitys. Vuoden 2008 syyskuussa pääministeri Matti Vanhasen hallitus antoi eduskunnalle 45,9 mrd:n tuloista ja  menoista koostuneen tasapainossa olleen esityksensä vuoden 2009 valtion talousarvioksi.

Tuo oli muuten Suomen 200. talousarvioesitys. Ensimmäinen oli , vuotta 1810 koskeva hopearuplissa laadittu talousarvioesitys Suomen suuriruhtinaskunnalle ja  sen hyväksyi keisari Aleksanteri I.

****

Mutta palataan  10-vuoden takaiseen tilanteeseen. Syyskuussa 2008 pääministeri Vanhasen hallitus arvioi talouskasvuksi  tuossa vuoden 2009  talousarvioesityksessä 1,8 % . Kaikki kotimaiset ennustelaitokset elo-syyskuussa arviovat vuotta 2009  melko  lailla saman suuntaisesti.

****

--- > Sitten tosiasiat, miten vuonna 2009 kävi:

- valtion talousarvion pohja romahti ja velanotoksi vuonna 2009 muodostui kahden lisätalousarvion myötä yhteensä 10,5 mrd euroa

- Suomen talouskasvu ei suinkaan ollut  +1,8 %, vaan  miinusmerkkinen -8,3 %

Tuo vuoden 2009 romahduksen korjaaminen vei aikaa 10 vuotta ja valtio velkaantui yli  40 mrd lisää  entisten  velkojen päälle

****

Vuoden 2019 osalta ei toivon mukaan koeta 10-vuoden takaista  shokeeraavaa  tilannetta, mikäli huhtikuisen kehysriihen  mukaan edetään ja Suomen talouskehitys jatkuu viime ja tämän vuoden kaltaisena. Velanotto ensi vuonna vähenee  ilmeisesti 1/10 osaan siitä, mitä oli vuonna 2009. Eli velaksi eletään kokoajan.

Mutta seuraavan  hallituksen pitää varautua yllättäviin  kehitysskenaarioihin (ml. korkomenojen kasvu) niin Suomen talouden kuin maailmantalouden osalta. Suomen valtion budjetti  ei suinkaan ole alkuunkaan kestävällä pohjalla, jos työllisyys- ja talouskehitys ei jatku myönteisenä viime ja tämän vuoden malliin.

Suomessa on jo nyt  ylisuuri julkinen talous  ja  verotus on maiden vertailussa kärkitilalla.

Tämän  kaavion joutuu vaalien jälkeinen hallitus päivittämään ensi töikseen, sillä  pääministeri Sipilän hallituksen aikana kaavion tavoitteet eivät tule  vielä maaliin.

Luottamus Suomen talouteen voidaan menettää nopeasti, jos viime vuosien budjettipolitiikan linjasta poiketaan. Suomen julkisen talouden rahoitus ajautuu helposti kriisiin, jossa korjausvaihtoehdot ovat vain enemmän tai vähemmän huonoja hyvinvointiyhteiskunnan kannalta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Nuo käppyrät "ylisuuresta" julkisesta taloudesta eivät kerro oikeastaan mitään.

Julkinen talous tasaa tuloeroja, ja vähemmän julkinen eli yksityinen talous lisää niitä, joten jos nuo käppyrät jotain kertovat niin kenties joltain osin eri- tai tasa-arvosta.

Julkisessa taloudessa palveluista maksetaan veroja kukin kykynsä mukaan, yksityisesssä taas maksetaan suoraan palvelun tuottajalle, joka rokottaa joka iivarilta saman verran tulotasosta riippumatta.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Kansainvälisessä vertailussa niitä käytetään.

Jos Suomessa paisutetaan nykyisestään julkisia menoja, tietää se verotuksen kiristämistä jo ennestään kireän verotuksen Suomessa.

--> Suomi ajetaan tuolla politiikalla suuriin vaikeuksiin, jossa hyvinvointiyhteiskunnan ylläpito vaarantuu, taloudellinen toimeliaisuus hiipuu, työttömyys kasvaa jne.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Eli siis julkinen puoli perustuu riistoon ja pakottamiseen kun taas yksityinen puoli vapaaehtoisuuteen ja itsemääräämisoikeuteen.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

On katsottava asiaa laajemmin: kukaan ei "ansaitse" työllään sata, ei edes kymmenen kertaa enemmän kuin toinen. Se ylimääräinen tulo, jota korkeapalkkaiset tienaavat, on peräisin muusta, enimmäkseen muiden töistä ja/tai finanssipeleistä. Ja lisäksi puhtaat pelivoitot ja perinnot, joiden saaminen ei edellytä työntekoa.

Jos tuon ilman työtä saadun osan verotus on kireämpää kuin työstä saadun tulon, se on pelkästään oikeudenmukaista tulontasausta. Jos haluat kutsua riistoksi sitä, että ansaitsematonta tuloa verotetaan, siitä vaan.

Yksityisen puolen palvelujen hankinta on täysin kiinni tulotasosta, ja jos kutsut tulotasoa vapaaehtoisuudeksi, siitä vaan.

Minulle on sama miksi näitä kutsutaan, kun oikeisto selvästi haluaa lisätä ansaitsematonta tuloa ja vähentää työllä ansaittua. Itse olen aivan päinvastaista mieltä, kuten myös kenen tahansa oikeudentaju, vaikka varsinkin oikeistolaisilla on "kyky" jättää se kokonaan huomioimatta, jopa itseltään.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #4

Ainoa arvolataukseton tapa tutkia hintoja ja tuloja ovat markkinat. Jokainen ansaitsee sen mitä muut ovat valmiita vapaassa vaihdannassa hänestä maksamaan.

Ei ole olemassa mitään rajaa sille kuinka paljon enemmän yksi voi saada aikaan ja näin ansaita suhteessa toiseen. Yksittäinen keksintö esimerkiksi voi helposti olla tähtitieteellisen arvokas mikäli se ratkaisee riittävän monia riivaavan riittävän vakavan ongelman.

Tuloja siirretään useimmiten niille joilla ei ole osaa eikä arpaa tulojen muodostumisessa. Kuten työttömille.

Käyttäjän JarmoAhonen1 kuva
Jarmo Ahonen

Hyvin paljon on kyse siitä mitä kautta ne kustannukset ohjataan. Esimerkiksi terveydenhuollossa on tehokkaimmaksi tavaksi havaittu yhden maksajan malli (single payer model). Mutta tuo malli ikävällä tavalla kasvattaa julkista sektoria. Aika rajustikin.

Toisaalta taas ensisijaisesti yksityiseen maksukäytäntöön perustuva terveydenhoito pitää julkisen sektorin pienenä, mutta kasvattaa hillittömästi terveydenhoidon kuluja. Ja tuottaa kansantaloudellisesti huonomman lopputuloksen.

Tuon takia kuvio ei ole ollenkaan niin yksinkertainen kuin luulisi.

Blogisti varmasti tietää asian, mutta koska kyse on poliittisesta viestistä, niin valikoiva totuus on käytössä.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Laitoin taistalinkit syksyllä 2008 annetusta vuoden 2009 budjettiesityksestä, joka oli tasapainossa ilman velanottoa. Linkit ovat sitten, miten vuonna 2009 kävi.

Suomen valtion budjetti ja koko julkisen talouden rahoitus ei ole lainkaan kestävällä pohjalla ja, jos vienti vaikeutuu (kauppasota ym.) ja talouskasvu kiipuu, ollaan koko julkisen talouden rahoituksessa enemmän vai vähemmän kriisissä.

Että se valikoivasta totuudesta.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Tehokkain malli on se missä tosiaan on single payer, eli palvelun käyttäjä. Se ei kuitenkaan ole realistinen.

Yksityinen on julkista tehokkaampi tuottamaan palveluja, mutta ylihoidon riski on todellinen.

Periaatteessa hoidosta päättäminen kai olisi julkisen duuni, toteutus yksityisen ja sekä sairausetuuksien että hoidon kustannuksien korvaus yhdessä lafkassa. Vaikka eläkerahastoissa.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Kirjoittajan omalla nimellään ja kuvallaan (US-ohje) esittämät asialliset kommentit hyväksytään, muut poistetaan. Epäasialliset kirjoittajat joutuvat estolistalle.Jokaisella on sananvapaus omassa US:n hyväksymässä blogissaan, kenenkään sitä estämättä. Blogisti joka tässä minun blogissa tai jonkun muun blogissa on kirjoittanut alatyylillä henkilökohtaisuuksiin menemällä minkä tahansa puolueen ministeristä, kansanedustajasta , kunnanvaltuutetusta ym. henkilön poliittisesta kannasta riippumatta on suljettu tästä blogista.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset