SJPHKI Asioita on lähdettävä ratkaisemaan siitä (talous, lainsäädäntö, kv -asiat), missä ne ovat sillä hetkellä (puhdasta pöytää ei ole). Omalla kuvalla ja nimellä esiinnytään tässä blogissa. Lue blogin moderointilinjaus.

Onko talouden kuntoon saattaminen näköalatonta budjettipolitiikkaa

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sanoi keskiviikkoillan a-studiossa, että hallituksen budjetti on näköalatonta budjettipolitiikkaa.

Olen eri mieltä.

Kuvakaappaus pääministerin esittelykalvosta  hallituksen budjetti-infosta.

Ks. myös   valtiovarainministeri Petteri Orpon esittelykalvot.

 

SDP:n  ja vihervasemmiston on vaikea myöntää hallituksen saavutukset.

Saavutetut talouspoliittiset tavoitteet voidaan nopeasti tuhota

Tämän  kaavion joutuu vaalien jälkeinen hallitus päivittämään ensi töikseen, vihervasemmisto-oppositio nykypuheillaan harhauttaa äänestäjiä. Suomen talous ei vielä ole kestävällä pohjalla huolimatta nykyisen hallituksen talouspolitiikan saavutuksista.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (40 kommenttia)

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Näköalattomuus kai tarkoittaa sitä, että antaudutaan kansainvälisten suhdanteiden viemäksi...

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Juha Sipilä on tietysti syyllinen tähänkin...yleinen syntipukki kun on.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Kivahan se on kun maailmalla suhdanteet kääntyivät mutta politiikan tavoitteena pitäisi olla pyrkiä vähentämään omilla toimilla riippuvuutta suhdannevuoristoradasta. Tokihan pääministeri kantaa ison vastuun.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Hallituksen merkittävin saavutus on yrityskentän luottamuksen palauttaminen poliittiseen päätöksentekoon. Pienilläkin oikeansuuntaisilla toimenpiteillä on positiivinen vaikutus ja ne edistävät yrityksien kehittämis- ja investointihalukkuutta. Kun maailman taloudessa ja Suomen kannalta keskeisillä kysyntäalueilla menee hyvin, yritys itse päättää, miten se vastaa tilanteeseen. Hyödyntääkkö markkinoitten kysyntäpiikki voittoja maksimoimalla - mahdollisimman pienillä investoinneilla (1..5 vuotta) vai ottaako pidempiaikanen kasvustrategia (10...15 vuotta) työn alle? Pidempiaikaisen kehitys-ja kasvustrategian yhtenä elementtinä (ei toki ratkaisevana) on poliittisen toimintaympäristön luotettavuus. Siihen liittyy koko maata koskeva talouspolitiikka, yrityksiin ja yrittäjiin kohdistuva verotus, logistiikan tukeminen, koulutusjärjestelmien toimivuus, työvoiman tarjontaan liittyvät tukitoimet jne. Yksimielinen käsitys näyttäisi olevan, että uudet työpaikat maakunnissa ja työssäkäyntialueilla syntyvät yrityksiin. Luottamuksen säilyttäminen ja vahvistaminen (parantamisen varaakin toki on) työtä synnyttävään "moottoriin" luulisi olevan jokaisen hallituksen prioriteettilistalla varsin korkealla. Riippumatta kokoonpanosta.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Yrityskentän luottamus voidaan myös menettää (verojen korotukset, julkisten menojen kasvattaminen velaksi, työehtosopimusten jäykkyys ym.) ja saada aikaan Suomen julkisn talouden rahoituksen kriisiyttäminen.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Luottamuksen menettäminen on paljon "helpompaa" kuin sen rakentaminen. Menettämiseen ei tarvita kuin muutama viikko. Rakentamiseen muutama vuosi. Kysymyshän on ihmisten reaktioista ja uskottavuudesta.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Suomella on vielä ongelmat ratkaistavanaan.

Menot ja elintaso eivät vastaa edelleenkään sitä, mihin tuotanto ja vienti vielä mahdollistivat elintason laadun vielä 2000-luvun alussa.

Seuraava taantuma nostaa kyllä jo viimeistään kissan pöydälle - väistämättä.

Käyttäjän mattiosaisa kuva
Matti Säisä

En herkityisi Rinteen arviosta asiassa, hän on vain linjakas, kulkee sivuille pälyilemättä valitsemaansa polkua eli kaikki, aivan kaikki mitä hallitus, tekee, suunnittelee tai aikoo on väärin ja pahasta.

Suuri osa äänestävästä kansasta uskoo krittiikittä, asiaan paneutumatta että puhuttu tai kirjoitettu sana on totta ja oikein.

Sanalasku sanoo että eivät suuret sanat suuta halkaise ja sananlaskuthan ovat empiiristen selviysten myötä syntyneitä totuuksia. Hyvä esimerkki tosi suurten sanojen tehosta on Trump, Amerikan presidentiksi asti kantoivat.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Nykyhallitusta syytetään säästöistä ja leikkauksista, mutta todellisuudessa julkinen velka on paisunut edelleen ja julkiset menot ovat kasvaneet nopesti myös v. 2015 jälkeen.

Mikähän se olisi punavihervasemmostolle Rinteen johdolla riittävästi ?

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

SDP:n eduskuntaryhmän pj Lindtman sanoi äsken TV1:ssä SDP:n ottavan vähemmän velkaa kuin hallitus.

Niin, Sitran pääoman olisitte jo syöneet miinukselle, jos lasketaan kaikki eri vuosien ehdotuksenne. Samoin Suomen Pankin voittovarojen tulouttaminen säännösten vastaisesti on äänestäjien törkeää harhauttamista. Verotuksen kiristämisessä - johon SDP:n varjobudjetti pohjautuu - on jo ennestään raskaan verotuksen maassa SDP:n politiikkaa parhaimmillaan: politiikkaa toisten varoilla.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm

Lähinnä huvittavaa tässä yhteydessä on se, että yritetään tehdä politiikkaa sellaisilla asioilla, jotka eivät ole hallituksen ansiota tai syytä.

Varmuuden vuoksi: tällä en tarkoita, että asia koskisi ainoastaan nykyistä halllitusta.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Maailman talous ja EU-kansantaloudet lähtivät ripeään kasvuun jo viimeistään v. 2010 finanssikriisin jälkeen.

Suomessa piristymistä tapahtui vasta v. 2017.

Suomen vienti ja kiinteähintainen BKT ovat edelleen kehitykseltään muihin EU: maihin verraten varsin alakuloiset huolimattatta siitä, että olemme nyt maailmantalouden kasvun huipulla.

Entäpä sitten, kun seuraava maailmantalouden taantuma iskee kintulle myös Suomessa ?

Sitten vasta aletaan säästämään ja leikkaamaan.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm

Eiköhän tässä ole huvittavaa jo se, että ensimmäisesä lauseessasi on vuosiluku väärä...

Sen jälkeen - ole sitä mieltä, mitä olet. Täällä on ihan tarpeeksi "minä kyllä tiedän, mitä on tapahtunut ja mitä pitäisi tehdä" -mielipiteitä.

PS. Kuitenkaan kukaan ei tiedä yhtään mitään siitä, mitä todellakin pitäisi tehdä - tai ehkä sinä olet tällainen uskomaton tietäjä?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #11

Lindholm, opettelisit lukemaan.

Finanssikriisiksi kutsutaan Lehman Bros. kuprusta 15.9.2008 alkanutta tapahtumasarjaa.

Maailaman talous ja EU:n talous lähtivät siis hyvään kasvuun jo viimeistään vuonna 2010 FINANSSIKRIISIN 2008 jälkeen, ainoana poikkeuksena vain Suomi, jossa kasvu-uralle päästiin syvän montun pohjalta viimein vasta v. 2017 huomattavasti muuta maailmaa myöhemmin.

Ei tarvitse olla tyhmää viisaampi, jotta näksi, että jokin on vialla varsin pahasti, jos viennistä ja teollisuudesta riippuvaisen maan alijäämät ovat edelleen miljardiluokkaa huolimatta siitä, että elämme nyt korkeasuhdanteen huipulla.

Nykyinen hallitus on lisännyt menoja ja velalla porsukttelu jatkuu edelleen, mutta joskus se sekin lopuu, olipa tässä marginaalisessa maassa vallassa hallitus mikä hyvänsä.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #14

Kiiski, ole sitä mieltä, mitä olet.

Voit pitää minua idioottina - olen pitänyt sinua sellaisena hyvin pitkän aikaa jo eli olemme täysin tasavertaisessa asemassa.

Sanonpahan vain lopuksi tämän: jokainen henkilö, joka ei välitä muusta yhteiskunnasta ollenkaan on mielestäni egoistinen paskiainen.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #15

Asiat tulisi ymmärtää todellisina, ilman tahallisen valheen kaapua.

Suomen BKT oli vielä v. 2017 vuotta 2008 alemmalla tasolla reaalihinnoin. Tämäkin huolimatta n. 120 miljardin euron julkisesta ja yksityisestä lisävelasta. Tällä hetkelläkin meidän viennistä riippuvainen talous on edelleen kovasti alijäämäinen ja kovasti velkaantuva huolimatta siitä, että mitä ilmeisimmin elämme nyt maailman talouden suhdannehuipun aikoja.

Vääristele ja valehtele minun puolestani Lindholm miten lystäät, sillä ei se todellisuutta kuitenkaan muuta puoleen ei toiseen.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #18

Kiiski vielä kerran: jokainen henkilö, joka ei välitä muusta yhteiskunnasta ollenkaan on mielestäni egoistinen paskiainen.

Sinähän et vaikuta välittävän muista, eikö?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #19

Toimiva ja välittävä yhteiskunta vaatii reaalisen rahoituspohjan ja työtä ihmisille, olipa sitten egoistinen paskiainen tai toverikommunisti kukin omalla tahollaan.

Raha ei edelleenkään kasva puussa tai tule taikasainästä - usko tai älä.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #20

Kiiski, etkö huomaa, miten kylmästi puhut kaikesta?

Et mieti sitä, miten voitaisiin saada paras mahdollinen lopputulos kaikille - puhut vain teoriasta.

Eli päätä nyt lopullisesti: haluatko mahdollsimman monelle hyvää vai mahdollisimman suurta taloudellista kasvua?

Henkilökohtaisesti uskon, että jos mahdollisimman monelle saadaan hyvää, se myös tarkoittaa suurinta talouskasvua, sillä silloin käytetään yhteiskunnan kaikkia voimavaroja niin hyvin kuin mahdollisesti.

Lienet eri mieltä?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #21

Usko sinä mihin hyvänsä minun puolestani, mutta elä hyvä mies tule ymppäämään sanoja tai näkemyksiäsi muista ihmisistä pelkästään oman mielikuvituksesi harhaisin perustein.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #22

Tuo oli jo huvittavin kommenttisi tähän mennessä... Enhän minä ole pakottanut sinulle yhtään mitään.

Sano vain suoraan - mikä on sinun yleinen tavoitteesi. Ei se ole sen vaikeampaa.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #19

Lindholm, mikä on tuo "muu yhteiskunta"? Eikö koko yhteiskunta ole yhteisvastuullinen ja riippuvainen taloudesta? Mikä osa yhteiskunnasta on sellaista, jota talouspolitiikka ei koske? Jos yhteiskunnasta löytyy osa, jolta ei saa leikata talouden sakatessa, ei tuolle "osalle" pidä antaa myöskään talouskasvusta osuuksia.

Menemättä henkilökohtaisuuksiin näen keskustelunne niin, että esitit, Lindholm, väitteen, että kansainväliset suhdanteet vaikuttavat talouskasvuumme eikä hallituksen politiikalla olisi ollut vaikutusta. Kiiski osoitti, että jos suhdanteet olisivat olleet se vaikuttava tekijä, talouskasvumme olisi alkanut 7 vuotta aiemmin.

Nyt syytät Kiiskeä itsekkääksi egoistiseksi paskiaiseksi. Siksikö, että Kiiski on väittelyssänne oikeassa? Vaiko vain siksi, että Kiiski näyttää olevan niskan päällä?

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #25

Niemeläinen - kai saan sanoa Kai? - tuo on aika erikoinen tulkinta. Minähän "aloitin" tämän keskustelun sanomalla seuraavan: "yritetään tehdä politiikkaa sellaisilla asioilla, jotka eivät ole hallituksen ansiota tai syytä. Varmuuden vuoksi: tällä en tarkoita, että asia koskisi ainoastaan nykyistä halllitusta."

Otetaan vaikkapa esim. Trump. Onko hän saanut aikaan USA:n nykyisen talouskasvun? Tuskinpa.

Minä puhuin sen jälkeen koko ajan siitä, minkä pitäisi olla talouspolitiikan päämäärä. Voi hyvin olla, että Kiisken ja minun viestit menivät täysin ristin, mutten suoraan sanottuna välitä siitä yhtään mitään. Perusteena tälle ovat hänen aikaisemmat kirjoituksensa Puheenvuorossa, sillä hänhän ei ole hirvittävän myötämielinen eri mieltä oleville.

Viimeiseksi, Kai, sinun viimeinen lauseesi on täysin väärä. En ole koskaan väittänyt Kiisken olevan egoistinen paskiainen - olen sanonut kahteen kertaan täysin saman asian eli, että "jokainen henkilö, joka ei välitä muusta yhteiskunnasta ollenkaan on mielestäni egoistinen paskiainen". Voit helposti tarkistaa tämän.

Jos Kiiski tai sinä jotenkin silloin uskotte minun väittäneen tätä Kiiskestä, silloin ehkä kannattaa käydä katsomassa itseään peiliin...

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #26

Niin, jokainen voi miettiä tahollaan, miksi kasvu Suomessa alkoi vasta v. 2017, jos maailman talous on ollut vakaassa 3 - 4 % kasvussa koko ajan jo v. 2010 lähtien ?

Suomen BKT:n ja viennin vertailu muihin Euroopan maihin on varsin surullista finanssikriisin 2008 jälkeisinä vuosina. Esimerkiksi jos Suomen vienti olisi kehittynyt samoin, kuin muissa EU-maissa keskimäärin v. 2008 jälkeen, se olisi nyt jota kuinkin 30 miljardia euroa suurempi, mitä se nyt todellisuudessa on. BKT taitaa nyt nousta nipin napin v. 2008 tasolle.

Käyttäjän pasianttila71 kuva
Pasi Anttila Vastaus kommenttiin #28

Olisikohan yhtenä syynä vientien rakenteet suomessa ja muualla esim euroopassa erilaiset? Oliskohan niin että suomi vie etupäässä investointihyödykkeitä, toisin sanoen meidän vientisektorimme on moniin muihin maihin nähden aika kapealainen.

Kyse ei voinut olla vain pilatussa hintakilpailukyvyssä koska orastavat merkit tästä alkavasta noususta oli syksyllä 2016 kun hallitus runnoi tätä kiky-sopimusta kasaan. Väitän siis että tämä talouden ja viennin nousu olisivat alkaneet myös ilman kiky-sopimusta.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #36

Kai ne investointihyödykkeetkin käyvät maailmalle kaupaksi noususuhdanteen aikana. KONE on tehnyt hissejä laakerit punaisina Suomen ulkopuolisilla tuotantolaitoksillaan, mutta ei välttämättä Suomessa.

Miksiköhän ?

Kilpailukyvystä siinä on lopulta kyse. Suomen vienti on edelleen alemmalla tasolla, kuin mitä se oli v. 2008 ( v. 2008 85,3 miljardia euroa, v. 2017 82,8 miljardia euroa kiintein hinnoin ) ainoana maana koko Euroopassa ja nähtävästi koko maailmassa.

Käyttäjän pasianttila71 kuva
Pasi Anttila Vastaus kommenttiin #39
Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren Vastaus kommenttiin #25

"Osuus talouskasvusta". Oletko kenties tutustunut Paul Krugmanin eiliseen blogiin?

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Vihervasemmiston kellokas Antti Rinteellä on ongelma säilyttää uskottavuutensa koska enemmistö kansasta ei vihervasemmistoa kannata.
Mitään oikein uskottavaa visiota hän ei ole esittänyt tulevaan paitsi ottaa lisää velkaa valtiolle.
Pekka Kuusi toi Suomeen Ruotsista plagiaattina sosialidemokraattisen pohjoismaisen hyvinvoinvointiyhteiskuntamallin. Tämä malli on nyt kestämätön ja on tullut hintoihinsa 135 miljardin valtion velalla kun ylläpidetään jopa maailman raskainta julkisen talouden yhteiskuntaa.

Käyttäjän pasianttila71 kuva
Pasi Anttila

:) enemmistö kansasta ei kannata ketään. Vai meinaatko että joku "blokki" saisi yli 50% äänistä?

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Toimikoon jonkinmoisena esimerkkinä, että Saksalta meni 17 vuotta päästä velkaantumisessa alle Maastrichtin tavoitteen (60%). Ratkaisevaa Saksan kannalta oli vuonna 2002 työmarkkinajärjestöjen kesken sovittu lähes 5 vuotta kestänyt palkkojen jäädyttäminen, jota tuettiin poliittisin toimenpitein.

Ruotsissa niinikään muuttui 2000 luvun alussa marssijärjestys niin, että vientisektorit määrittelivät yleisen katon palkkojen muutoksille.

http://www.faz.net/aktuell/wirtschaft/mehr-wirtsch...

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

2002 "jäähdytys" ei ainkaan koskenut IG-Metallia.Silloin sovittiin 7% korotuksista 22 kk ajaksi. joista 4% astui voimaan 2002 ja 3% 2003.Näin ainakin Berlin-Brandenburg ja Baden-Wuertenberg.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Saksan ansiotaso kasvoi 2000-luvun tuottavuuden kasvua hitaammin. Väistämättä siitä seuraa jotakin.

Käyttäjän pasianttila71 kuva
Pasi Anttila

Voi olla auttanut tuokin mutta kyllä euro on se mikä saksan vientiä auttaa ja pitää heidän vaihtotaseensa ennätyskorkeana. Nimenomaan heikko euro. Siksi saksalaiset ehdottomasti halusi etelä-euroopan maat euroon, heidän avulla valuutan arvo pidetään matalana.
Jos heillä olisi oma D-markka olisi talouskasvu nostanut heidän valuutan arvon korkeaksi mikä olisi heikentänyt heidän vientiään ja tasannut vaihtotaseen ylijäämää jne.

Käyttäjän HenteriVirkkula kuva
Henteri Virkkula

Työmarkkinapuolella hallituksen "saavutukset" perustuvat ainoastaan tilastojen "pölhökustaa"-tyyppiseen manipulaatioon: tosiasiallisesti työttömiä on tilastoitu "työllisiksi" ja satunnainen muutaman tunnin kuukausittainen keikkatyö "työpaikaksi". Näillä "töillä" ei turvata julkistalouden rahoitusasemaa eikä eläkejärjestelmän kestävyyttä.

Julkisyhteisöjen euromääräistä velkaa ei ole lyhennetty; sitä on otettu koko ajan lisää. Toistan: koko ajan lisää vuosikymmenten ajan.

Velka/bkt - suhteen "taittumisella" ei ole mitään todellista informatiivista arvoa, koska julkissektori ei maksa velkojaan bkt:lla vaan euroilla. Ylipäätään, bkt ei ole mikään "julkissektorin liikevaihto"! Tulee myös huomata, että havaitun "taittumisen" tilastollinen merkitsevyys on täysin kyseenalainen ja ennusteet puhdasta spekulaatiota.

Julkinen velanotto (julkisen kulutuksen ja investointien rahoittamiseksi) myös vaikuttaa bkt-arvoon (ts. bkt on funktio julkisesta velasta). Voiko joku kertoa, miten sellaista velanmaksukyvyn mittaria, jossa velka suhteutetaan sellaiseen muuttujaan, joka on funktio velan määrästä, pitäisi tulkita? [Muuttuja muotoa x/y(x).]

Julkista velkaamme ei tulla koskaan lyhentämään julkisten tulojen kasvusta seuraavilla "ylijäämillä", ainoa jäljellä oleva mahdollisuus on menojen leikkaaminen. Ja rankasti. Ja, tietenkin, tästä seuraa bkt:n lasku.

Pöydällä ovat nimenomaan nämä asiat, ei hallituksen pakotetun toiveajattelun sisällöt.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Manipulaatioihin vetoaminen on demareiden paskapuhetta. Palkkasumma kasvoi vuodessa yli 4% ja ansiotaso 1%. Työllisyyden on ollut pakko nousta merkittävästi.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Sinällään veikeää, että hallitus on mielestään onnistunut kaikissa talouspolitiikan tavoitteissaan ja Valtiontalouden tarkastusvirasto oli viime marraskuussa päinvastaista mieltä.

Valtiontalouden tarkastusviraston raportti oli karua luettavaa ja laittoi hallituksen väitteet Suomen laittamisesta kuntoon sekä rakenteellisten uudistusten tekemisestä erikoiseen valoon. Raportin mukaan julkisen talouden ja finanssipolitiikan osalta ollaan suurelta osin epäonnistuttu ja erityistä kritiikkiä annetaan epärealistisille odotuksille Soten säästöistä. Lisäksi VTV:n arvion mukaan julkisyhteisöjen rahoitusasema ei parane hallituksen tavoitteiden mukaisesti kuluvalla vaalikaudella. Kun suhdanteesta riippuva osuus putsataan pois, valtion ja kuntien rahatilanne heikkenee vuosina 2017 ja 2018.

Merkittävät rakenteellliset uudistukset jäävät tekemättä - myöskään yritystuet eivät laske.

Raportissa todetaan: "Tarkastusvirasto kiinnittää huomiota siihen, että Suomen talouden rakenteelliset ongelmat eivät ole poistuneet, vaikka talouskasvu on hieman pienentänyt julkisen talouden alijäämäisyyttä."

Hallitus vaikuttaa sujuvasti unohtaneen osan tavoitteistaan ja valinneen onnistuneet. Ulkoa tarkasteleva taho on toista mieltä. Fakta kuitenkin on, että rakenteelliset muutokset ovat jääneet tekemättä ja merkittävin eli sote- ja maakuntauudistus saattaa viedä talouden huonompaan suuntaan.

Seuraavaan taantumaan emme ole valmistautuneet ja julkinen talous kasvaa edelleen.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Blogini lopussa lukee:

Suomen talous ei vielä ole kestävällä pohjalla huolimatta nykyisen hallituksen talouspolitiikan saavutuksista.

Ja aiemmin blogissani kirjoitin:
"Seuraavalla hallituksella on edessään myös suuri talouden savotta"

http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259245-seur...

SDP + muu vihervasemmisto fuskaa miljardiluokan lisälupauksissaan.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Seuraava hallitus voikin sitten tehdä ne " rakenteelliset uudistukset". Sinänsä seuraavan on ensi keväänä mukava aloittaa talouden kasvun oloista.

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Kuten historioitsija ja filosofian tohtori Markku Kuisma hesarin "päätösluennossaan" kertoi, "tämä hallitus on itsenäisyytemme ajan huonoin". Ei kannata sekoittaa suhdannevaihteluita hallituksen poukkoilevaan ja ennenäkemättömän heikkoon lainvalmisteluun. Ilman tätä hallitusta talouden käänne olisi tullut jo paljon aiemmin. Kataisen ja Stubbin sekoiluja tämän hallituksen lisäksi joutuu tuleva hallitus paikkailemaan. Lantaoikeiston jäljiltä on aina vain raunioita.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset