SJPHKI Asioita on lähdettävä ratkaisemaan siitä (talous, lainsäädäntö, kv -asiat), missä ne ovat sillä hetkellä (puhdasta pöytää ei ole). Omalla kuvalla ja nimellä esiinnytään tässä blogissa. Lue blogin moderointilinjaus.

Hallituksella on perustuslain antama oikeutus tiedonantoon

Suomen perustuslain  44 §:n 1 momentin mukaan valtioneuvosto voi antaa eduskunnalle tiedonannon tai selonteon valtakunnan hallintoa tai kansainvälisiä suhteita koskevasta asiasta.

Eli pääministeri Juha Sipilän hallituksella on perustuslain antama oikeutus tähän tänään annettuun  tiedonantoon .

Toinen asia, miksi olen vahvasti tiedonannon puolesta sanotaan tässä perustuslain 2 §:n 1 momentissa:  Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.

Perustuslakivaliokunta tulee tutkimaan  tiedonannon tarkoittaman myöhemmin annettavan lakiesityksen. Siihen en tässä ota kantaa. Muistutan kuitenkin, että Suomessa on monia lakitasoisia säännöksiä, joissa laki koskee tietyn kokoisia yrityksiä (mm. YT-laki, tasa-arvolaki/tasa-arvosuunnitelma).

****

P.s. Että pysytään asiassa SDP ja SAK

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (32 kommenttia)

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Hallitus vetoaa perustuslakiin: julkisen vallan edistettävä työllisyyttä

https://www.verkkouutiset.fi/hallitus-vetoaa-perus...

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Hallituksen tänään julkaisema tiedoanto päättyy lauseeseen, että "Edellä esitetyn pohjalta hallitus jatkaa pienten yritysten työllistämiskynnyksen madaltamista koskevan hallituksen esityksen valmistelua, jos eduskunta antaa luottamuksen hallitukselle tässä asiassa".

Eikö olisi reilua sanoa etukäteen, että jos luottamusta ei tule, mitä sitten tapahtuu? Kaatuuko hallitus? Vedetäänkö "potkulakiesitys" pois? Tuoko hallitus ehkä parannetun version "potkulaista" myöhemmin? Vai miten on tarkoitus toimia?

Jos hallitus katsoo oikeudekseen kysyä luottamusta lakiesitykseen, jota ei vielä edes ole - niin eikö vastavuoroisesti kansanedustajilla olisi oikeus nyt tietää, mitä sitten tapahtuu, jos luottamusta ei tule?

Hallituksen tulee kertoa nyt selvästi eri skenaariot jatkosta, kun se näin itsevaltaisesti aloittaa luoda uusia politiikanteon välineitä Suomeen.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatiet...

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

- -"Tiedonantokeskustelussa voidaan esittää hallitukselle epäluottamuslausetta. Tiedonannon käsittely päättyykin yleensä äänestykseen hallituksen luottamuksesta. Ennen äänestystä tiedonanto voi käydä myös eduskunnan valiokuntien käsiteltävänä." - -

https://www.eduskunta.fi/FI/hallituksenvalvonta/Si...

---

Huomaa erityisesti edellä olevasta "käsittely päättyykin yleensä äänestykseen hallituksen luottamuksesta". Siis päättyykö se myös nyt äänestykseen? Sitä ei annettu tiedoksianto kerro.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Tuo perustuslain 44 §:n 2 momentin teksti on selvä:

Tiedonannon käsittelyn päätteeksi toimitetaan äänestys valtioneuvoston tai ministerin nauttimasta luottamuksesta, jos keskustelun aikana on tehty ehdotus epäluottamuslauseen antamisesta valtioneuvostolle tai ministerille. Selonteon käsittelyssä ei voida tehdä päätöstä valtioneuvoston tai sen jäsenen nauttimasta luottamuksesta."

--> eiköhän epäluottamusta esitetä ilman hallituksen eri pyyntöä ! :D

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Perustuslain 44 §:n 1 momentin teksti ei välttämättä olekaan niin selvä:

44 §
Valtioneuvoston tiedonanto ja selonteko

Valtioneuvosto voi antaa eduskunnalle tiedonannon tai selonteon valtakunnan hallintoa tai kansainvälisiä suhteita koskevasta asiasta.

---

Nyt annettu tiedonanto ei koske valtakunnan hallintoa eikä kansainvälisiä suhteita, vaan se koskee hallituksen työllisyyspolitiikkaa. Miksi edes tulisi hyväksyä tällaista hallituksen tiedonantoa...?

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen Vastaus kommenttiin #9

Onko arvoisa kommentoija lomaviikolla, kun menee ilman paluulippua bittiavaruuteen perustuslain moninainen tulkinta.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Hallituksella on täysi okeius, kuten myös ay-liikkeellä lakko-oikeus.

Kumpikaan ei sulje kumpaakaan pois.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

En ole kuullut yhdenkään puolueen esittävän lakko-oikeuden rajoittamista.
Voimassa olevat TES:sit sitten sitoo sopijapuolia, kun on kysymys laittomista lakoista.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Voimassa olevien TES:ten työrauhavelvoite koskee vain niissä sovittuja asioita, ei mitään muuta. ei esimerkiksi nyt p.o. asioita.

Lisäksi olisi toivottavaa tunnistaa ero lakon ja työseisauksen välillä. Nyt on kyse muiden työtaistelutoimenpiteiden, kuten ylityö- ja vuoronvaihtokieltojen, lisäksi määräajaksi asetetuista työseisauksista. Lakkohan jatkuu toistaiseksi, yleensä siihen asti kunnes päätetään se erikseen lopettaa.

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

- -"Epäluottamuslauseiden ohessa voidaan ehdottaa myös luottamuslauseeksi muotoiltuja perustelulausumia.

Jos eduskunta hyväksyy epäluottamusta osoittavan perustelulausuman, valtioneuvostolle tai kohteena olevalle yksittäiselle ministerille syntyy välittömästi eroamisvelvollisuus. Eroamispyynnön esittää koko hallituksen puolesta pääministeri tasavallan presidentille. Presidentti on oikeudellisesti velvollinen myöntämään eron. Uuden hallituksen nimittämiseen saakka epäluottamuslauseen kohteeksi joutunut valtioneuvosto kuitenkin jatkaa ns. toimitusministeristönä työtään uuden hallituksen nimittämiseen saakka." - -

http://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:ep%C...

---

Toimitusministeristökö meillä seuraavaksi säätää sote- ja makulait?...

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Tärkeämpää kuin muodollinen oikeus, joka toki on olemassa, on tiedonantomenettelyn järkevyys. Sillä haetaan sekä evästeitä, että hyväksyntä (tai hylkääminen) hallituksen linjalle.

Nämä äänekkäiden vastalauseiden esittäjät ovat sikäli johdonmukaisia, että he pitävät hirveänä, jos hallitus tuo eduskuntaa etukäteisiä linjauksia (kuten se nyt tekee), jos se tuo asiat eduskuntaan vasta valimmina lakiesityksinä, jos se saattaa kiistanalaiset asiat eduskunnan käsiteltäväksi nopeasti (kuten se nyt tekee) tai jos se valmistelee asioita pitkään, hitaasti ja hartaasti. Jos hallitus keksii jonkun muun tavan valmistella asioita, he tulevat pitämään myös sitä hirveänä.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Hallitus toi jo vuonna 2015 tiedonantona hallitusohjelmansa eduskunnalle.

https://valtioneuvosto.fi/documents/10184/1427398/...

Sen jälkeen on annettu täydentäviä tiedonantoja monissa asioissa, joten tämä SDP-SAK älämölö on tietoista hallituksen saavutusten sumuttamista.

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Jaakko, en vastusta vaan kyseenalaistan useassa kohdin tätä menossa olevaa tiedonantoprosessia - ja samalla tuon tiedoksi eri näkökulmia asiaan:

Perustuslain 44 §:n 1 momentin teksti ei välttämättä ole selvä:

44 §
Valtioneuvoston tiedonanto ja selonteko

Valtioneuvosto voi antaa eduskunnalle tiedonannon tai selonteon valtakunnan hallintoa tai kansainvälisiä suhteita koskevasta asiasta.

---

Nyt annettu tiedonanto ei koske valtakunnan hallintoa eikä kansainvälisiä suhteita, vaan se koskee hallituksen työllisyyspolitiikkaa. Miksi edes tulisi hyväksyä tällaista hallituksen tiedonantoa...?

Käyttäjän RaimoELaaksonen kuva
Raimo E. Laaksonen

"Edellä esitetyn pohjalta hallitus jatkaa pienten yritysten työllistämiskynnyksen madaltamista koskevan hallituksen esityksen valmistelua, jos eduskunta antaa luottamuksen hallitukselle tässä asiassa".

Eikö pitäisi rehellisesti lukea "irtisanomiskynnyksen madaltamista"?

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Totta, potkulaistahan on kyse koska irtisanomisia on tarkoitus helpottaa. Työllistämisen kanssa sille ei liene tarkoitus ollakaan mitään tekemistä sillä J.Sipilä kuuluu sunnuntaisella YLEn keskinäisen kyhnytyksen tunnilla sanoneen, ettei kukaan palkkaa ketään irtisanoakseen hänet. Joten tuskin sittenkään vaikka sitä kuinka helpotettaisi.

Käyttäjän mattivtvirtanen kuva
Matti Virtanen

Kyllä pitäisi.
Sehän on tässä tapauksessa se mikä v a r m a s t i seuraisi.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

Hallituksen toiminta on hienosti kehittynyt poliittisesta teatterista poliittiseen sirkukseen, ehtiiköhän kansa nähdä ennen vaaleja vielä poliitisen huvipuiston?

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Ehtii kyllä, sotesta taitaa tulla se huvipuisto.

Tuleekohan siitäkin tiedonanto ja kysytään, että haluatteko, että me vielä tehdään sote.

Sitten Sipilä ja Orpo voivat ilolla todeta, että eduskunta antoi luvan, joten tehdään vaan, jos osataan.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Eikös teatterinäytelmässä ole myös pääosan esittäjällä vastanäyttelijöitä. Ilman sitä ei syntyisi teatteria.. :D, Missä roolissa on sitten osallisena
myös eduskunnan vihervasemmisto - tragedia, komedia ja farssinäytelmässäkö ?

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Ei missään, eiväthän ne asioista päätä.

Kyllä tässä on menossa harvinaisen lapsellinen monologi.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen Vastaus kommenttiin #20

Puhu vain omasta puolestasi. Kiitos !

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Pietikäinen on oikeassa, että hallituksella on oikeutensa tiedoksiantoihin. Mutta ei kaikkea mihin on oikeus, kannata tehdä. Järkeäkin kannattaa käyttää ja katsoa missä tilanteessa milloinkin on. Silloin voisi esimerkiksi huomata, että tiedonannon jälkeen äänestetään eduskunnan luottamuksesta hallitukselle eikä sitä vastaan ole käynnistetty yhtään työtaistelutoimenpidettä, ainakaan vielä, joten Sipilän toivomus niiden loppumisesta äänestykseen on huti.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Suomen julkinen talous on alijäämäinen ja alijäämä uhkaa kasvaa 2020-luvulla, -eikä vähiten , jos vihervasemmistolla on enemmistö eduskunnassa. Halllituksen saavuttaman 72 %:n työllisyysaste ei riitä nykyisen kokousen julkisen talouden ylläpitämiseen. Että se järjen käytöstä.

https://findikaattori.fi/fi/44

P.s. Maailmalla on merkit, että velan korko nousee ja sen kautta korkomenot.
Voi tulla miljardiluokan lisämenot.

Euron käyttöaikana Suomi on saanut kymmenien miljardien säästöt korkomenoissa. Valtiovelan korkomenot olivat tilinpäätöksen mukaan vuonna 2002 n. 3,6 mrd euroa ja seuraavana vuonna 2003 vuonna n. 4,7 mrd euroa ja nyt n. 1,3-1,5 mrd:n seutuvilla.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Pietikäinen kirjoittaa olevansa huolestunut alijäämäisen julkisen talouden selviämisestä nykyisellä työllisyysasteella. Kuinka irtisanomisten helpottaminen siinä auttaa kun pääministerikään ei luota kenenkään palkkaavan ketään hänet myöhemmin irtisanoakseen?

Sen sijaan jos Pietikäinen ihan aikuisten oikeasti olisi huolissaan työllisyysasteesta niin niin hän messuaisi ja saarnaisi Eteläranta-10:ssä ihmisten töihin palkkaamisen puolesta.

Toisaalta Pietikäisen on turha spekuloida miten kävisi jos hänen vihervasemmistoksi nimittelemänsä suuntaukset olisivat hallitusvallassa joskus tulevaisuudessa. Ainakin kahdesta syytä: a) hän ei itse liene niitä joita sellaisiksi nimittää joten hänellä ei ole mitään sananvaltaa eikä syvällisempää tietoa miten nuo ihmiset mahdollisesti saamaansa hallitusvaltaa käyttäisivät ja millaisissa olosuhteissa sekä b) me emme kukaan tiedä miten tulevaisuudessa tulee käymään ja kuka tekemään mitä. Meillä on siis tässä asiassa vain Pietikäisen (kok.) tarkoitushakuinen älämölö poliittisiksi vastustajikseen kokemiaan ja ehkä myös muuten inhokkejaan vastaan.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen Vastaus kommenttiin #29

Vuoden kuluttua on vaalien jälkeinen hallitus antanut eduskunnalle vuoden 2020 valtion budjettiesityksen. Ennustan, että 1) SDP joutuu syömään lähes kaikki vaalilupaukset 2) uuden hallituksen on valittava yhtä aikaa a) lisävelanotto b) ja/tai menojen karsiminen c) verotuksen kiristäminen.

Että arvoisan kommentoijjan toivoisin ihan aikuisen oikeesti olevan tietoinen, mitä on edessä. Kun talouskasvu hiipuu tämän vuoden jälkeen, työllisyysasteen nostaminen eri keinoin (mm. nykyisen hallituksen keinoin) on edessä jo saavutetun 72 %:n yläpuolelle.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Tiedonannossa sanotaan näin:

"Kuten nykyisinkin, myös jatkossa irtisanomisen perusteena tulisi olla asiallinen ja painava syy."

Jotta irtisanomisessa jokin muuttuisi, niin silloinhan jomman kumman on muututtava, joko asiallisuudesta hieman tingitään tai sitten painavasta syystä hieman tingitään suunnitellusti pienissä yhtiöissä. Kun sanotaan, että jatkossakin madaltuneet asialliset ja painavat syyt ovat kuten nykyisinkin silti asiallisia ja painavia, niin silloinhan madalletaan kauttaaltaan noita syitä. Mikä estää sitten jatkossa käyttämästä lainsäädännössä matalampia asiallisia ja painavia syitä kaikessa uudessa tulkinnassa?

Käyttäjän MattiKouri kuva
Matti Kouri

S-J!

Tottakai hallituksella on oikeus antaa eduskunnalle tiedonanto. Ei sanaakaan sitä vastaan. Voivat ilman muuta demokratiassa laatia lakeja ja panna ne toimeksi. Kannattaa vain miettiä aina, mikä on viisasta ja kansalaisten kannalta parasta.

Mutta minullakin on kansalaisena perustuslaillinen oikeus vaikuttaa yhteiskunnassa. Käsittääkseni edustat oikealla olevaa poliittista liikettä, joten kuvittelen sinun samalla edustavan näkemystä, että vaaleissa on mahdollisuus vaikuttaa valtiolliseen politiikkaan kerran neljässä (4) vuodessa. Ja se on sitten siinä.

Minä olen kuitenkin eri mieltä. Nin kuin jo edellä totesin, minulla on perustuslakiin perustuva oikeus kansalaisena esittää mielipiteitäni ja pyrkiä vaikuttamaan tehtäviin päätöksiin.

Kun tiedän, että yksin saisin seistä Senaatintorilla maailman tappiin saakka saamatta ääntäni kuuluviin, olenkin päättänyt olla mukana erilaisissa laillisissa järjestöissä.

Näistä yksi on ay-liike, joka jäsentensä joukkovoimalla ajaa asioitamme. Useimmiten (lue pääasiassa aina) sopimalla niistä osapuolten kesken, mutta tarpeen vaatiessa - kuten nyt - painostamalla niitä osapuolia, jotka pyrkivät vähentämään kansalaisten oikeuksia. Toivottavasti kovin usein ei tarvitsisi ryhtyä tällaisiin toimiin, vaan voitaisiin edetä sopimusteitse.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Arvoisalla kommentoijalla ovat vastakkain kaksi eri asiaa.

1) yhdistymisvapautta (puoluejäsenyys, ay-jäsenyyys, urheiluseuran jäsenyys jne) ei tietääkseni mikään puolue kiellä tai vastusta.

2) SAK vastustaahallituksen perustuslailliosta oikutta antaa eduskunnalle lakiesitystä. Lait päättää Suomessa eduskunta ei SAK.

Käyttäjän MattiKouri kuva
Matti Kouri

Edelleenkin S-J meillä on erilainen näkemys asiasta. KOKO ay-kenttä käyttää tällä hetkellä laillisisa oikeuksiaan kertoakseen hallitukselle, että sen ei kannattaisi viedä palkansaajien asemaa heikentäviä esityksiä eduskuntaan.

Jos hallitus kuitenkin niin tekee, on sillä siihen demokratiassa täysi oikeus. Ja sitten eduskunnalla on kiistatta demokratiassa oikeus myös tehdä hallituksen esittämää lainsäädäntöä. Tämä aivan selvä!

Senkin jälkeen ay-liikkeellä on kuitenkin oikeus käyttää lain sallimia keinoja pyrkiä korjaamaan tilannetta palkansaajien eduksi. Jos sitten jatkossa hallitus ja eduskunta yhdessä päättävät sellaisesta lainsäädännöstä, jolla palkansaajien lakko- ja mielenosoitusoikeudet viedään, on se kokonaan eri laulun väärtti.

Toivottavasti vain ei siihen saakka mennä, koska se tarkoittaisi kai jatkossa kovin epästabiilia yhteiskuntaa, jossa ei kenelläkään olisi kovin hyvä olla!

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Niin kolmikannan kuin minkä tahansa valmistelun heikoin lenkki on poliitikot.
Seuraavassa hieman mallia toimivasta kokoonpanosta.

www.tagesspiegel.de/wirtschaft/die-mitglieder-der-...

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Tässä alla myös mielenkiintoista luettavaa, liipaten samaan asiakokonaisuuteen:

"Lähetettyjen työntekijöiden direktiivin uudistamisesta löytyi sopu"

https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/lahetet...

- -"Lähetettyihin työntekijöihin sovellettavien työehtojen alaa laajennetaan vaatimalla samojen palkkaussääntöjen soveltamista lähetettyihin työntekijöihin kuin työntekomaan työntekijöihin. Tähän pyritään muuttamalla vähimmäispalkan käsite korvaus-käsitteeksi. Laajennus ei aiheuta muutoksia Suomessa, vaan lähetetyn työntekijän työehdot määräytyvät jatkossakin lain ja yleissitovien työsopimusten mukaan. Jatkossa jäsenmaat voivat kuitenkin niin halutessaan soveltaa myös muita kuin yleissitovia työehtosopimuksia lähetettyihin työntekijöihin." - -

---

Jos hallituksen aie "potkulaista" menee läpi, aiotaanko alle 10 henkeä työllistävien yritysten kohdalla sitä soveltaa lähetettyihin työntekijöihin?

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Tuo työntekomaan sopimusten ja säännösten noudattaminen on ollut tähän asti likipitäen "kuollut kirjain" koska viranomaisilla ei kuulemma ole resursseja valvoa eikä liitoilla juurikaan mahdollisuuksia. Jatkossa ilmeisesti vielä heikommin.

Sitä paitsi tuollaiset direktiivit eivät poista n.s. "virolaista pankkiautomaattia" jossa palkka toki maksetaan täysimääräisenä työntekijän suomalaiselle tilille mutta käydään "yhdessä" pomon kanssa nostamassa sieltä lähimmällä pankkiautomaatilla ja jaetaan uudelleen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset