SJPHKI Asioita on lähdettävä ratkaisemaan siitä (talous, lainsäädäntö, kv -asiat), missä ne ovat sillä hetkellä (puhdasta pöytää ei ole). Omalla kuvalla ja nimellä esiinnytään tässä blogissa. Lue blogin moderointilinjaus.

Jääkö Britannia tulliliittoon -ainakin väliaikaisesti ?

Arvovaltainen brittilehti Independent   uutisoi  (lähteena The Sunday Times) Britannian jäävän sittenkin tulliliittoon-ainakin väliaikaisesti.  Suomessa IS  uutisoi myös samasta asiasta.

Britannian eroneuvottelut  ovat yhä kesken. Julkisuuteen on vuodettu tietoja, että 80-90 % on jo sovittu asioista. Mutta.. mitään ei ole sovittu, jos sopimusneuvottelut ovat edelleen kesken.

___

Mielenkiintoinen tilanne. Jääkö Britannia  tulliliittoon, muttei sillä ole varsinaisen jäsenmaan oikeuksia.

Julkisuuteen nousseessa (salaisessa !) sopimuksessa  olisi  Britannialle ulospääsy-lauseke, ettei ratkaisu ole pysyvä.

EU:n kirjaamossa on Britannian kirjallinen erokirje (kohteliaalla  allekirjoituksella - Yours sincerely, Theresa May).

Euroopan parlamenttivaalit  ovat ensi vuoden toukokuussa, mutta  Britanniassa ei niitä järjestetä.

***

Populistit ovat monissa EU-jäsenmaissa pystyneet aiheuttamaan  sisäpoliittisia sekavia tilanteita. Ensi vuoden EU -vaaleissa ollaan monien haasteiden edessä - eikä vähiten  ulkopuolisten tahojen EU:n hajottamisen torjunnassa.

***

Siirtyykö Britannian EU-eron toimeenpano määräämättömäksi ajaksi ?

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (24 kommenttia)

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Britannian yritysjohtajat vaativat toista EU-äänestystä

https://www.bbc.com/news/uk-politics-46086336

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Viikko sitten pohdin Brexit prosessia näin.

Brexit valokeilaan!

Paljon on ehtinyt vettä virrata Thames joessa päivän 23.6.2016 jälkeen. Tuolloin 51.9% äänestäneistä oli sitä mieltä, että Iso-Britannian on erottava EU:sta. Mainittakoon että alle kolmekymppisistä suuri enemmistä oli eroa vastaan. Ihmettelin tuolloin muutamassa blogissani, mikä kumma saa britit tekemään tällaisen päätöksen, kun talous oli saatu viimeisen 5 vuoden aikana erinomaiselle kasvu-uralle ja työttömyyskin painumaan reilusti alle 5 prosentin. Lontoo oli (on vieläkin) maailmanlaajuisesti jopa merkittävin finanssikeskus ja erityisesti EU:n näkökulmasta.

Äänestystuloksen tultua todeksi, paljastui, ettei Brexit-vaatijoilla ollut minkäänlaista suunnitelmaa, miten irtaantuminen hoidettaisiin ja mitä se vaatisi. Siinäpä sitä meni kärvistellessä maaliskuuhun 2017 saakka, ennen kuin pääministeri May sai eroanomuksen 29.3.207 aikaiseksi. Sääntöjen mukaan eroaminen tapahtuisi 30.3.2019. Nyt kun 6 kuukautta eroamiseen olisi aikaa on edelleen täysin auki, tapahtuuko Brexit seuraavasti

1. Ei sopimusta (Hard Brexit). Se tarkoittaa kaikkien EU sopimusten päättymistä ilman minkäänlaista tietoa, miten edetään.

2. Pehmeä irtaantuminen (Soft Brexit). Tällöin merkittäviltä osin nykyiset vapaakaupan ehdot ja ihmisten liikkumiseen liittyvät ehdot säilyisivät. Tässäkin vaihtoehdossa on vielä avoinna miten toimitaan Britanniassa asuvien muitten EU-kansalaisten ja toisaalta EU-maissa asuvien brittien suhteen. Suurimpana kysymyksenä on Irlannin ja Pohjois-Irlannin rajankäytäntöjen uudelleen järjestelyt.

3. Ei Brexitiä lainkaan (Exit from Brexit). Britannia neuvottelisi irtaantumissopimuksen (Article 50) peruuttamisesta.

Olen paljon seurannut sekä brittiläisen, että saksalaisen lehdistön ja uutisoinnin kautta farssiksi muuttuneen prosessin etenemistä. Viime viikolla muuten ylitettiin jo miljoonan ihmisen raja adressissa, jossa vaaditaan peruuttamaan Brexit. Saman aikaisesti on Brexit arkkitehteja Boris Johnson ja Michael Goves vaadittu tuomittavaksi äänestäjien harhaanjohtamisesta. Peli on siis muuttumassa yhä kovemmaksi.

Mitä on sitten tapahtunut Iso-Britannian taloudelliselle kasvulle aikana, jolloin rattaat maailmalla ovat pyörineet suotuisasti ja monet EU maat (Suomi ja mm. Espanja mukaanlukien) päässeet hyvälle uralle. Ehkäpä selkein mittari kansainvälisessä vertailussa on G7 kerho, johon Iso-Britannia kuuluu. Vielä vuosina 2014 ja 2015 Britannian kasvuvauhti oli G7 maista numero yksi (noin 3%:n luokkaa bruttokansantuotteella). Vuosina 2017 ja kuluvana vuonna sijoitus on…niin numero 7 (hännänhuippu runsaan 1 %:n kasvulla). Edelle ovat kivunneet Japani, Ranska ja jopa Italia. Puhumattakaan lopusta kolmesta: Kanadasta, USA:sta ja Saksasta. Itse ne löydä mitään muuta selitystä kuin Brexit-prosessin aiheuttama epävarmuus.

Merkittävistä pankeista ja finanssitaloista jo kymmenkunta toimijaa, ovat ilmoittaneet siirtävänsä EU:ta koskevat finanssipalvelut EU:n alueelle, mikäli kova Brexit toteutuu. Valmistelut ovat pitkällä ja osa jopa siirtänyt. Tässä tapauksessa on tärkeää huomioida, että Iso-Britannian merkittävin elinkeinoelämän sektori viennin näkökulmasta on palvelut, joista finanssisektori pelkästään työllistää noin 2 miljoonaa hlöä.

Miten voitaisiin sitten arvioida Suomen ja Iso-Britannian kaupalle käyvän? Iso-Britannia kuuluu niihin positiivisiin maihin, joihin vienti on vuosia ollut tuontia suurempi. Tasoltaan vienti hieman yli 4 miljardia (suuruusluokkana sama kuin Venäjä ja Kiina) tuonnin ollessa noin 3,5 miljardia. On oletettavissa, että vienti jonkin verran kovassa Brexitissä supistuu (veikkaukseni noin 10 %) – jo yksin kysynnän todennäköisen laskun vuoksi. Mutta mitä tapahtuu sitten kaupankäynnille EU:n muitten verkostojen kautta, joista Saksa ensimmäisenä. Sitä on vaikea arvioida. Sen olen huomannut lukiessani varsin uutterasti DIHK:n (Saksan kauppakamari) julkaisuja, että saksalainen teollisuus on kyllä varautunut määrätietoisesti myös kovaan Brexitiin. Heille tyypillisellä tavallaan. Tässä kannattaa muistaa kuinka nopeasti Saksan vienti toipui Venäjälle määrätyistä sanktioista. Saksahan vastasi lähes puolta koko EU:n viennistä Venäjälle. Vajaa kaksi vuotta niin Saksa oli korjannut tilanteen lisäämällä kauppaa muihin maihin. Kuten Kiinaan.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Pari viikkoa sitten oli yli puolimiljooonaa mielenosoittajaa Lontoossa EU:n puolesta.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Eikö viimeaikainen uutisointi kerro kaikkea muuta, kun kovasta brexitistä ?

Tänäänkin uutisoitiin Britannian jatkamisesta tulliunionissa, jota EU ei uhkailuissaan pitänyt hyväksyttävänä vielä aiemmin. Irlannin rajastakin huhutaan olevan ratkaisu sopimuksen pohjaksi uutisoinnin mukaan ( BBC ).

Eihän nyt hyvänen aika EU:lla ole mitään järkeä tuhota nykyisiä kauppasuhteita Britannian kanssa, jos eivät aivan patatyhmiksi heittäytyisivät brexitin toteutuessakaan.

PS. Tuo miljoona ihmistä vastaa suhteutettuna Suomeen n. 100.000 ihmistä, joka on alle 2 % väestöstä, joten vähäistä on kannatus.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Tulliunioni vaati kaikkien jäsenmaiden yksimielisen hyväksynnän.Borikselle Remain on Softia parempi.Onko kukaan huomannut kysyä valloonelta?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

The Independent ei ole niinkään arvovaltainen, vaan PRO-EU linjalla oleva venäläisomisteinen julkaisu.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Lehti on hiukan vasemmalle kallellaan. Lehden omistaja on venäläissyntyinen miljardööri Evgeni Lebedev.

Lehti uutisoi kyllä brittien muuttuneesta kannasta ja EU:ssa pysymisen puolesta
https://www.independent.co.uk/news/uk/politics/bre...

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Ja levikki samaa luokkaa, kuin mitä se on Savon Sanomilla mittasuhteet huomioiden.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen Vastaus kommenttiin #10

Lehtihän nykyään verkkolehti.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #11

Totta, mutta lukijoita on tiettävästi varsin vähän.

Käyttäjän JaakkoWilenius kuva
Jaakko Wilenius

Uuden äänestyksen järjestäminen olisi tapahduttava vasta sitten, kun eron kaikki yksityiskohdat ja niiden vaikutukset ovat selvillä. Tosin Leave-liikkeen kannattajista suurin osa on sellaisia, joille mitkään järkiperäiset argumentit eivät uppoa, vaikka heidän markkinoimansa keskeisimmät eroperustelut ovat osoitettu vääriksi. Yhteiskunnan polarisoituminen on niin voimakasta, että jakolinjat kulkevat perheiden keskellä jakaen ensisijaisesti sukupolvia. Vähän samaan tapaan, kuin Kataloniassakin.

Riitelyn lisäksi on otettava huomioon ne valtavat lisäresurssit, mitä eroprosessin läpiviemiseen on vaadittu ja edelleen vaaditaan - ei kovin produktiivista voimavarojen käyttöä.

Myönteisinä asiana voi nähdä sen, että koko prosessi todistaa muiden EU-maiden kansalaisille, miten käy, jos lähtee liian heppoisin perustein populistien matkaan. Ehkä tämä on myös vaikuttanut populistipolitiikkoihin, koska uusia eroäänestyksiä ei ole tällä hetkellä tulossa eikä niitä kovin voimakkaasti edes ajeta.

Käyttäjän hoikanpoika kuva
Ari Mikkola

Brexit äänestys on varmasti historiallinen malliesimerkki kuinka huonosti kansanäänestys antaa mitään ohjetta päättäjille.
Brexitissä äänestäneistä pyöreät 100% ei tiennyt mistä äänesti koska asia on niin iso ja mutkainen.
Sama kuin Suomessa äänestettäisiin sote ja maakuntauudistuksesta.
Itse olen käynyt puolen kymmentä ammattilaisten pitämää sote esitelmää ja silti äänestäisin lähinnä sillä tiedolla että nykysysteemi ei tule toimimaan.. Eli jos Suomessa nyt äänestettäisiin sormesta niin noin 100% äänestäjistä äänestäisi mutu pohjalta.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Brexit on EU:lle pelin paikka. Osaako se noukkia rusinat pullasta. Kysymys on CITYstä. Rahaliikenteen pankkikeskus pitää saada EU-alueelle. Kauppasuhteiden tulee toki olla mahdollisimman hyvät.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Nurmi, luuletko, että ihan oikeasti Cityn kansainväliset pankkiryhmät siirtyisivät johonkin superongelmaisen rahaliiton maahan ja EU:n voimakkaan byrokraattisen sääntelyn piiriin, jos sieltä nyt pois vihdoin brexitin myötä pääsevät ?

Käyttäjän hoikanpoika kuva
Ari Mikkola

Eikös Britannian rahalaitokset tee jo tällähetkellä siirtymistä eu alueelle. Ja rahaliikenne eu ja muun maailman välillä tulee tapahtumaan eu säännöillä kuitenkin niin miksi eu rahaliikenne tapahtuisi kolmannessa maassa..

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #14

Eihän tässä ole kyse EU: rahaliikenteestä jos rahaliikenteestä ollenkaan. Cityn rahalaitokset ovat suurin osin ultrakansainvälisiä toimijoita rahamarkkinoiden verkostossa ja palvellen suurimmalta osin EU:n ulkopuolisten alueiden asiakkaita läheisin yhteistyössä mm. Hong Kongin, Singaporen, New Yorkin, Tokion suuntiin.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Saammeko vielä tänään kommentit Saksan viimeisistä mielipidemittauksista?
Vai ehtiikö dosentti edelle?

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Mauri, en ole dosentti, mutta ilmeisesti tässä on viimeisin Saksan mileipidemittaustulos.
http://www.wahlrecht.de/umfragen/emnid.htm

Ei hälyttäviä muutoksia.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Mauri Lindgren

Kenelle arvoisa kommentoijja on suonut dosentin nimityksen ?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Tuo linkki on jo liki kaksi vuotta vanha. Olisi mukava nähdä, kuinka tilanne on todellisuudessa nyt kaksi vuotta myöhemmin ?

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Saksasta:
https://www.dw.com/en/50-london-banks-in-talks-for...
Englantilaisilta sivuilta ei ole vaikeaa löytää aiheesta lisää.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #23

Uhkakuvia on manailtu hurjasti ns. hard brexitiä ajatellen mm. pankkipiireissä, mutta sopimukseton brexit on äärimäisen epätodennäköinen tänä päivänä.

Uhkailuja on ollut pankkien työpaikkojen valumisesta Saksaan, Ranskaan ja Irlantiin, mutta kuinka paljon niitä onkin sitten todellisuudessa siirtynyt 10/ 2018 mennessä jää sattumoisin täysin epäselväksi.

Morgan Stanleykin on edelleen tiukasti Lontoossa kaikista puheista huolimatta.

FT julkaisi taannoin jutun, jossa todettiin vain muutamien satojen työpaikkojen siirtyvän Lontoosta muun EU:n alueelle nykyisen tietämyksen mukaan. Aiemmat uhkaukset tuhansien ja eräiden arvioiden mukaa jopa 30.000 työpaikan siirtymisestä ovat karkeasti liioiteltuja. Muutama sata työpaikkaa ei ole kovin suuri osa siitä yli 700.000 finanssipalveluja tarjovasta työvoimasta, joka Cityssä nykyisin päivittäin työskentelee. Pelkästään Cityssä toimii yli 500 pankkia.

London finance employment survey: banking 143.000, legal services 105.500, fund management 25.300, accounting and management consultancy 254.300, auxilary and other 105.300 and insurance 70.200 employeed professionals.

Tuokin linkkisi on jo vanha eikä tätä päivää. Vuoden aikana brexitneuvotteluissa on tapahtunut paljon. Sopimus EU:n kanssa lienee nyt liki valmis.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tulliunioni tarkoittaa yleensä muuta kuin varsinaiseen sisämarkkina-alueeseen kuuluminen. Sen kautta sovitaan tullitariffeista, yleensä nollaksi prosentiksi, mutta itse tullaus toimitetaan kuitenkin. Se ei siis tarkoita sitä, että kauppa olisi samalla tavalla vapaata kuin sisämarkkinoilla, joilla vienti yhdestä maasta toiseen hoituu samoin kuin kotimaan sisällä tapahtuvakin myynti.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset