SJPHKI Asioita on lähdettävä ratkaisemaan siitä (talous, lainsäädäntö, kv -asiat), missä ne ovat sillä hetkellä (puhdasta pöytää ei ole). Omalla kuvalla ja nimellä esiinnytään tässä blogissa. Lue blogin moderointilinjaus.

Vaalien jälkeisellä hallituksella edessä joko lisävelanotto tai sopeutustoimet

Valtiovarainministeriö  on hetki sitten julkistanut tuoreen  taloudellisen katsauksen .

Katsauksen mukaan Suomen talouskasvu hidastuu selvästi nousukauden jälkeen. Suomen talous katsauksen mukaan talous kasvaa 1,7 % tänä vuonna, 1,4 % ensi vuonna ja 1,2 % vuonna 2021

Muillakin  ennustelaitoksilla on sama näkemys Suomen talouskasvun   taittumisesta.

Valtiovarainministeriön mukaan julkisen talouden sektoreista valtionhallinto ja paikallishallinto ovat kuitenkin edelleen alijäämäisiä. Julkinen talous alkaa jälleen heikentyä 2020-luvun alkuvuosina, kun sopeutustoimet päättyvät ja talouskasvu hidastuu.

Olen varma, että vaalien jälkeisellä  hallituksella hallituspohjasta riippumatta   on edessä joko lisävelanotto tai sopeutustoimet heti vuoden 2020 valtion budjettia kootessaan.

Suomen valtion budjetissa  I lisätalousarvion  jälkeen on  n. 1,9 mrd:n  lainanottovaltuus. Alijäämä repeää helposti 3-5 mrd:n tasolle, jos tehtyjä säästöpäätöksiä aletaan purkamaan tai opposition vaalilupauksia lunastamaan menojen kasvattamalla. Talouspolitiikan jatkuvuuden ja  luottamuksen säilyttämiselle on tuhoisaa, jos vaalien jälkeinen  hallitus valitsee Italian tien:  menojen ja velanoton kasvattamisen.

Helmikuussa  julkistetussa valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuorossa tulevan vaalikauden hallinto- ja talouspolitiikan lähtökohdista on todettu   jo varoittavat madonluvut sivulla 27:

  1. “Julkinen talous on aiempaa heikommassa kunnossa kohtaamaan ikäviä yllätyksiä

  2. “Julkisen talouden kestävyysongelmaa ei ole ratkaistu.”

Julkisten menojen ja veroasteiden kv-vertailussa Suomi on jo valmiiksi kärjessä.

----

MTV:n pääministeritentissä alettiin jo enemmän kääntää keskustelua talousasioihin. Toivottavasti ennen vaaleja talousasioita puidaan pohjia myöten, sillä niin tyhjän päällä ovat ovat  eräiden puolueiden vaalilupaukset monien miljardien menojen lisäyksistä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (71 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

“Julkinen talous on aiempaa heikommassa kunnossa kohtaamaan ikäviä yllätyksiä"

“Julkisen talouden kestävyysongelmaa ei ole ratkaistu.”

Kun kuuntelee ex-hallituspuolue sinisten puheenjohtajaa, ovat asiat minusta ristiriitaisia. SJP:n teksti ja ST puheet eivät ainakaan tue toisiaan.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Uskallan väittää, että SJP on enemmän perillä asioista kuin tämä "ST -taho".

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Joskus on paikallaan tarkastella asioita ulkoa käsin.

Eilen Financial Times kirjoitti ei imartelevan artikkelin vanhentuvasta Suomesta ja viime viikolla Standard & Poor's ihmetteli maan menoa ja poliittista kyvyttömyyttä rakenne muutoksiin, jotka ovat jääneet kokonaan tekemättä.

8 miljardin euron kestävyysvaje ei ihmettelemällä häviä, eikä varsinkaan, jos pääministerinä on ay-lakkojyrä Antti Rinne miljardien eurojen lisämenoin vaalilupauksineen.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Ollaan menossa piirun verran kivikauteen päin.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto
Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Olen samaa mieltä Pietikäisen kanssa. Vaalien jälkeen alkaa tiukka menokuri. Siksi olisi toivottavaa, että Kokoomus päätyisi oppositioon seuraavan vaalikauden ajaksi.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Arvoisalla kommentoijjalla on pitkän tähtäyksen ennuste kokoomuksen tukevasta menestyksestä.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Kannattaa myös huomata, että esimerkiksi kokoomuksen esittämä veronalennuspolitiikka kasvattaa julkista vajetta. Jostain syystä tämä pieni yksityiskohta jää vain usein unohoon.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Tuota- ei ihan noin.

Onhan tässä esimerkkejä paljon, jolloin eräiden verojen alennukset ovatkin lisänneet verotuottoja: case yhteisövero, case autovero, case tuloverotus etc..

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Osassa toki tapahtuukin noin, mutta osassa tuo lisäys on näennäinen. Tutustu mm autoveron tuottokäyrään. Luo jännän ilmiön. Jos veroja lasketaan, pysähtyy kauppa ennen laskua muutamaksi kuukaudeksi ja veron alentamisen jälkeen kauppa ottaa menetyksen takaisin kysyntäpiikkinä joka luo illuusion kulutuksen kasvusta veron ansiosta. Osassa veronalennuksia taas ei ole osoitettavissa mitään merkittävää kulutuksen piristymistä vaan veronalennus jää pelkästään loveksi valtion tuloihin.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen Vastaus kommenttiin #8

Juurihan Antti Rinnekin tunnusti, että yhteisöveron alennus johti Suomen yhteisöverokertymän kasvuun. Kokoomuksen ajamat veronalennukset ovat pääsääntöisesti sellaisia, jotka lisäävät taloudellista aktiviteettia.

Käsittääkseni taloustieteilijät ovat aika yksimielisiä siitä, että verotuksen kiristäminen aina hidastaa talouskasvua tavalla tai toisella.

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen Vastaus kommenttiin #10

Tuohan on loistava innovaatio. Alennetaan yhteisöverokanta nollaan prosenttiin niin yhteisövero tuottaa eniten!

Käyttäjän TapioLehtimki kuva
Tapio Lehtimäki Vastaus kommenttiin #12

Virossahan näin on tehty eikä valtio silti jää verotuloitta. Verot saadaan kyllä kerättyä siinä vaiheessa, kun yritykset jakavat voittonsa joko palkkoina tai osinkoina.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio Vastaus kommenttiin #12

Rauno Lintunen

Pitää paikkansa. Vientiyritysten veto alkaa olla sitä luokkaa, että tarvitaan heti 200 000 uutta työntekijää ja Suomeen tunkee tuhansia suuryrityksiä kymmennien miljardien investointeineen. Siihen tarvitaan toiset 200 000 työntekijää sen lisäksi mitä he tuovat mukanaan.

Taloudessa alkaa sellainen myrsky, että vasemmistonkin mielipiteet tekevät täyden keikauksen.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen Vastaus kommenttiin #12

Itse asiassa niin juuri kannattaisi tehdä. Suurin osa yritysten maksamista veroista tulee ihan muualta kuin yhteisöveroista.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #10

Ei se ihan noin mene. Osa veroista on luonteeltaan sellaisia, että veronkevennyksellä on varsin vähän vaikutusta talouteen ja osalla taas nuo vaikutukset ovat lyhytaikaisia.

Taloustieteessä on termi nimeltä hyvinvointitappio jonka ideana on, että verotus, mutta myös esimerkiksi yritystuet estävät täydellisen kilpailutilanteen muodostumista ja näin tehokkuuden maksimointia. Näissä ei kuitenkaan perustasolla tarkastella sitä miten vero vaikuttaa muuhun yhteiskuntaan tai miten verolla saadut tulot käytetään.

tapaus 1. Tupakkavero (tai yleensä haittaverot). Kun tarkastellaan pelkästään taloutta, ei veron positiiviset vaikutukset saa riittävää arvoa, puhumattakaan vaikkapa siitä mitä hyvää verokertymä aiheuttaa vaikkapa sairaanhoitoon sijoitettuna.

Tapaus 2. Verotulon käyttäminen taloutta piristävänä vipuna. Eli vaikkapa tuo telakkainvestointi (ja tuki) jonka seurauksena telakkateollisuutemme helmi siirtyi norjalaisomistuksesta saksalaisomistukseen. Telakka jonka kohtalo oli vaakalaudalla sai kohtalaisen pienellä julkisenlla puuttumisella uuden tulevaisuuden ja on jo nyt tuottanut satoja miljoonia talouteemme.

Tapaus 3. Korotetaan (tai vaihtoehtoisesti lasketaan) kiinteistöveroa. Yksikään kiinteistö ei sen takia jää omistamatta, ja tuskin rakentamattakaan. Kiinteistövero on luonteeltaan vero jonka vaikutukset talouteen on varsin vähäinen, mutta tämä pätee myös mm perintöveroon jota kokoomus vähän joka vaiheessa haluaa laskea.

Eli se mitä yritän sanoa, on että veron alentaminen ei ole mikään joka tilanteessa toimiva oikotie vahvempaan talouteen.

Käyttäjän TapioLehtimki kuva
Tapio Lehtimäki Vastaus kommenttiin #15

Kiinteistöveron vaikutus talouteen voi olla vähäinen, mutta yksilön kohtaloon ja hyvinvointiin sen vaikutus on sitäkin radikaalimpi. Asumiseen kohdistuvana vastikkeettomana verona se runtelee etenkin pääkaupunkiseudulla asuvien muutenkin tiukkaa taloutta kovakouraisesti.

Kiinteistövero on räikeää kommunismia ja tekee etenkin omakotiasujista valtion torppareita.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #19

Luulen, että julkisesti kustannettu syöpähoito on esimerkiksi radikaalimpi vaikutuksiltaan ja positiivinen sellainen. Ja lopeta nuo järjettömät kommunismiheitot, verotus on osa kaikkia yhteiskuntia, ei vain kommunismia. Tuollaiset heitot kääntyvät lähinnä esittäjäänsä vastaan, sillä luovat vaikutelman, ettei sinulla ole hajuakaan mistä puhut.

Käyttäjän TapioLehtimki kuva
Tapio Lehtimäki Vastaus kommenttiin #20

Olen melkoisen saletti siitä, että meistä kahdesta minulla on enemmän omakohtaista kokemusta sekä epäoikeudenmukaisesta kiinteistöverotuksesta että julkisen syöpähoidon kustannuksista.

Kun omasta tontistaan Espoossa joutuu maksamaan vuodessa liki kaksi tonnia kiinteistöveroa vuodessa, kyse on silkasta kommunismista. Varsinkin, kun tontti rintamamiestaloineen ei ole markkinahinnaltaan minkään väärti. Kiinteistön verotusarvo määräytyy kuitenkin maapohjan teoreettisen - ei todellisen - rakennusoikeuden perusteella. Todellista rakennusoikeutta esimerkin maapalalla ei ole ollut 80-luvulla vahvistetun asemakaavan jälkeen neliötäkään.

Kaavamuutoksella rakennusoikeutta saisi lisää, mutta siitä kaupunki perii maankäyttösopimusmaksun, joka on 450 € rakennusoikeusneliöltä. Jokaiselta sadalta neliöltä se tekee 45 tonnia - ja se on pulitettava kaupungille, olipa tontille ostaja tai ei. Samalla kiinteistövero räjähtää käsiin. Kenellä semmoiseen on varaa? Kaavamuutoksilla ja maakaupoilla rikastuukin Espoossa lähinnä kaupunki eikä maanomistaja.

Näin yksityishenkilön omistama maa pikkuhiljaa sosialisoidaan ja asukas pakotetaan luopumaan kodistaan pilkkahinnalla. Meidät ajetaan mailtamme kuin intiaanit reservaatteihin. Grynderi sitten käärii rahat taskuunsa voideltuaan ensin kaupungin sopivaksi katsotulla summalla tai valmistuvan asuntoyhtiön osakkeilla. Näinhän tämä tässä tasavallassa menee. Kotoaan karkotetuista eläkeläisistä on lehdissäkin ollut silloin tällöin artikkeleita.

Vuodatukseni lipsuu vähän ohi Seppo-Juhan alkuperäisen aiheen, pahoittelen sitä, mutta mitäs vähättelit kiinteistöveron vaikutuksia. Epäempaattisuutesi perusteella kyseinen vero ei ilmeisesti suuremmin sinua satuta, mutta monille muille se on kohtuuton katastrofi.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #10

Rinne ei ollutkaan sitä mieltä, pikemminkin päin vastoin.

SK: Antti Rinne selventää taas: Yhteisöveroa ei olisi pitänyt laskea

– Olen edelleen sitä mieltä, että sitä ei olisi pitänyt tehdä. Se missä olen ollut väärässä, on ollut se, mitä tuotolle tapahtuu, kun yhteisöveroa lasketaan. Olin siis väärässä, kun oletin, että verotuotto vähenee. Fakta on, että verotuotto lisääntyi, vaikka yhteisöverokantaa alennettiin, Rinne jatkaa.

Antti Rinne sanoo olettavansa, että verotuotto olisi voinut olla parempi, jos yhteisöveroa ei olisi laskettu.

https://www.verkkouutiset.fi/sk-antti-rinne-selven...

Käyttäjän TapioLehtimki kuva
Tapio Lehtimäki Vastaus kommenttiin #17

Kysypä asiaa Rinteeltä huomenna uudestaan, niin saat arvatenkin täysin toisenlaisen vastauksen. Ja sitten vielä sanotaan, ettei täydellistä satunnaisgeneraattoria ole olemassakaan.

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

Mitään lisävelanottoa tai leikkauksia ei tarvita, ja kestävyysvajekin hoituu ilman suuria ponnistuksia.

Ensimmäiseksi on luovuttava 10 miljardin hävittäjähankinnoista. Toiseksi on nostettava yhtiö- ja pääoma veroa 43 prosenttiin. On hävytönä, että samaan aikaan kun valtio ja kunnat velkaatuvat, yhtiöt jakavat tänä vuonna osinkovoittoja 20 miljardia euroa.

Kyse on politiikan suunnasta ja arvoista. Ne osoittavat oikealla, jopa äärioikalle.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

.. ja päälle arvoisalle kommentoijalla luetun kertausta:

https://www.bbc.com/bitesize/guides/zsdftyc/revisi...

(Kommunismin romahdus)

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Nopeat ja suuret veronkorotukset tosiaan ovat aika riskipitoisia, mutta Pietikäisen ja muidenkin matalaa verotasoa haaveileville olisi hyväksi pieni silmäys maailmalle. Pohjoismaat ja muutama muu Euroopan maa on perinteisesti rakentaneet yhteiskuntiamme korkean veroasteen varaan. Tämä on osoittautunut varsin toimivaksi valinnaksi sillä pohjoismaat ovat pärjäneet globaalisti varsin hyvin, paljon paremmin kuin kovin monet matalammalla veroasteella toimivat. Itse asiassa maailman huonoimmin toimivissa valtioissa on matalan verotuksen maita aika monta.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen Vastaus kommenttiin #16

.. ja arvoisan kommentoijjan on syytä silmäillä tätä kaaviota ja olemme jo pohjoismaiden ykkönen.

https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Julkis...

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen Vastaus kommenttiin #16

En usko juuri kenenkään edes uneksivan, että Suomesta koskaan tulisi 'matalan verotason' maa. Kyse on enemmänkin siitä, ettei suljeta silmiä ylikorkean verotuksen tunnetuilta haitoilta liittyen taloudelliseen toimeliaisuuteen.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

#14:
Ihmisen muisti on lyhyt ja aika kultaa ne vähätkin muistot.

Airi Pulkkinen

Antti Rinne: Pakolais- ja turvapaikkapolitiikkaan halutaan lievennystä: pakolaiskiintiöitä on kasvatettava ja perheiden yhdistämistä on helpotettava. Talouselämä 3.4.2019

Tytti Tuppurainen, SDP: Pakolaiskiintiö pitää nostaa kymmeneen tuhanteen (SK 18.11.2016). Samaan aikaan rajat ovat avoinna myös spontaanitulijoille.

SDP:n ohjelmasta: Kehitysrahoitus on saatava nostettua 0,7 %:iin bkt:sta. Tälle vuodelle tähän on budjetoitu 989 miljoonaa euroa = 0,41 % bkt:sta, siis lisää n. 600 milj.eu.

Antti Rinne totesi 9.10.2016 turvapaikanhakijoiden kuluista, että olemme maailman rikkaimpia, eikä apu ole ongelma taloudellemme, eikä myöskään raha ole pois työttömiltä tai eläkeläisiltä.

Käyttäjän TapioLehtimki kuva
Tapio Lehtimäki

Kirjoittamasi perusteella Antti Rinne pitäisi määrätä pikaisesti mielentilatutkimukseen.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Jenni Tamminen/US kokosi hyvin Antti R:n kommentinkommentikommentin aiheuttamia reaktioita:
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/276553-hammastys-...

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Ehkä Rinteen eestaas kommentointi johtuu tästä:

Hallituksen valtiovarainministerinä toimi tuolloin sdp:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen. Oikeistolaiseksi ratkaisuksi haukuttu yhteisöveron lasku oli yksi Rinteen keskeisistä lyömäaseista hänen haastaessaan Urpilaisen ja lopulta syrjäyttäessä tämän sdp:n puheenjohtajan pallilta keväällä 2014.

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/275644-antti-rinn...

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm

Kunhan ei samaan aikaan pyritä alentaamaan veroja.

USA:ssahan on "hauska" tilanne: Veronalennusten takia (ainakin osittain) alijäämä on räjähtänyt. Mikä on republikaanien lääke tähän? Noh tietenkin, että vähennetään tukia köyhimmille!

Kiintoisaa, että nämä republikaanit eivät koskaan voisi ajatella, että lääke voisi olla joko verojen nostaminen tai puolustusmenojen leikkaus. Molemmat ovat siinä maassa todellisia vaihtoehtoja.

Toivon mukaan Suomessa ei koskaan sorruta tuollaiseen.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Kokoomuksen pitkäaikainen tavoitehan on saada verot isoista tuloista mahdollisimman alas, ja kilpailuttaa kaikki julkisen toimijan tehtävät yksityisille.

Sillä, miten yksityinen sitten asiat hoitaa ei ole niin väliä, sillä saadaanhan me pojat hyvät osingot.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Tehdään näin:
1) Suuryritysten järjestelmällisen veronkierron estäminen, tuo 1-2 mrd.

2) Suuryrityksille annettu miljardien tuki suunnataan pienyrityksille ja yksinkertaistaan pienyritysten hallinto- ja veroasioita => työllisyys nousee kohisten ja tämä teko tuottaa valtiolle läjäpäin rahaa.

3) Pankeille ei anneta rahoitustukia ja valtiolle takaisin (monopoli) oikeus luoda rahaa. Tuo n. 3 miljardia.

4) Pääomaverotus nostetaan EUn keskiarvoon. Antaa n. 4-5 mrd

Siinä se on - ja Suomi pelastuu!! Toki muitakin ideoita on.

Henry

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Konkreettisia ehdotuksia on aina hyvä olla, mutta

1) -> Suuryritykset siirtävät toimintojaan pois Suomesta -> verotulot alenevat

2) Kts. kohta 1). Toki turhaa byrokratiaa on syytä karsia.

3) Pankit luovat sen rahan suurelta osin juuri omalle kotivaltiolleen lainaamalla tälle rahaa (EKP:n luvalla) -> valtiot velkaantuvat

4) Suomen pääomaverotus on kansainvälisesti verrattuna jo nyt korkeaa. Sen edelleen nostaminen ei todellakaan kannusta yrityksiä / ihmisiä investoimaan rahojaan Suomeen -> investoinnit Suomeen vähenevät, työllisyys laskee ja verotulot alenevat.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Ruotsi poisti demareiden myötävaikutuksella perintöveron ja miten sitten kävikään ? Veron poistamisen jälkeen talous on mennyt aivan kiistatta parempaan suuntaan ja talouden toimeliaisuus investointeineen kasvanut aivan uudelle tasolle.

Korkea verorasite tappaa talouden liikkeen ja investointien määrän, mistä juurikin Suomi on aivan oiva esimerkki. Kireän verotuksen lisäksi jäykät työmarkkinat ovat täällä talouden toimeliaisuuden suurena jarruna.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm

Perintöveron poistamisen vaikutus talouteen - onko sinulla siitä tutkimustuloksia? Itse asiassa en usko sen vaikuttaneen paljoakaan. Voit tietenkin osoittaa minun olevan väärässä, mutta siihen kyllä tarvitaan jotain muuta kuin mutua.

Toinen asia on se, että Ruotsissahan ei ole esimerkiksi asunnon myyntivoiton verottomuutta kahden vuoden jälkeen Suomen tapaan ja uskon tämän liittyvän juuri siihen, ettei ole perintöverotusta. Sama koskee tietenkin kaikkea muuta eli luultavasti Suomessakin pitäisi sitten muuttaa luovutusvoittojen verotusta. Jos et ole mitenkään maksanut saamastasi omaisuudesta, kaikki sen myynnistä saatu on kai verollista tuottoa? Ja ainakin Suomessa luovutusvoittojen verotus on yleensä selkeästi kovempi kuin perintöjen.

Yhtä asiaa olen kylläkin tässä yhteydessä ihmetellyt: miten suhtaudutaan "puhtaan rahan" perimiseen?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Suomessa niin kovin harvoille tulee asunnoista mitään myyntivoittoja.

Ruotsin talouskasvulukemat perintöveron poiston jälkeen ovat täysin julkisia ja helposti netistä googlattavissa vaikkapa Amecon sivuilta.

Ruotsin talous on kasvanut reaalisesti kiintein hinnoin perintöveron poistamisen jälkeen v. 2005 n. 30 %. Suomen talous on kasvanut tuossa samassa ajassa vain n. 13 %.

Suomihan ei voi enää ottaa julkista velkaa velan määrän ollen nyt 60 % tuntumassa BKT:n nähden. Näin on aiemmin sovittu ja sopimuksista kaiketi tulisi pitää myös kiinni.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #37

Ensimmäinen kappale: Ei kasvukeskuksissa ja siellähän asuntokauppoja tehdään eniten. Ajattele, miten se vaikuttaa, kun sinun pitää maksaa veroa voitosta, mutta myös uuden asunnon hinta on noussut. Laina taitaa olla monessa tapauksessa ainoa vaihtoehto.

Toinen kappale: Tuo ei tue mitenkään väitettäsi - tiedät sen itsekin. Eikö talouskasvun takana voi olla muita paljon tärkeämpiä syitä?

Kolmas kappale: Tiedät tuon olevan tyhjää puhetta enkä edes tiedä, mitä sillä on tekemistä kommenttini kanssa.

Kiintoisaa, ettet ottanut mitenkään kantaa perintöveron luopumisen seurauksiin eli kaikki luovutusvoitot verollisiksi. Jos esimerkiksi perit osakkeita, joudut maksamaan 30 % myyntisummasta, sillä sinulla ei ole ollut hankintakustannuksia. Näin ei olisi ollut, jos olisit maksanut pienemmän perintöveron. Mitä mieltä olet siitä?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #38

Millä tavoin perintöveron poisto on ollut huono ratkaisu Ruotsille ?

Jos nyt perustelisit asian turhan läpänheiton sijaan ?

Asuntojen hinnat eivät ole mikään yksikkö tai mitta. Asuntojen hinnat voivat laskea myös kasvukeskuksissa.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #39

Lauri, et ole mitenkään perustellut sen olevan hyvä asia. Minähän vain sanoin, etten usko sen vaikuttaneen paljoakaan.

Pata kattilaa soimaa - sinä vaadit perusteluja, mutta odotat sinun saavan sanoa mitä tahansa perustelematta sitä.

Lue uudestaan, mitä olen kirjoittanut asunnoista ja niiden myynnistä. Minusta tuntuu, ettet ole ymmärtänyt kirjoittamaani.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #42

Ymmärsin toki, mutta ymmärrätkö sinä.

Siis vielä kerran, miten perintöveron poisto on vaikuttanut ikävästi Ruotsin talouteen ?

Siihen vain vastaus ja se on siinä ?

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #43

Ensimmäisestä kommentistani:

"Perintöveron poistamisen vaikutus talouteen - onko sinulla siitä tutkimustuloksia? Itse asiassa en usko sen vaikuttaneen paljoakaan. Voit tietenkin osoittaa minun olevan väärässä, mutta siihen kyllä tarvitaan jotain muuta kuin mutua."

Kerro vielä, olenko sanonut perintöveron poiston vaikuttaneen ikävästi Ruotsin talouteen?

Voinet pyytää anteeksi. Tietenkin on kyse väärinymmärryksestä sinun osaltasi, sillä uskoit minun jotenkin hyökkäävän sinua kohtaan.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #44

Et varmaan ymmärtänyt, että jo aiemmin mainitsin hyvän tutkimustuloksen talouskasvun muodossa.

Jaarittele vaan Johan joutavia miten itse haluat.

Perintöveron nostin esille syystä, että veron alennukset ja jopa poistot voivakin olla yksittäisen maan taloudelle ja sen toimeliaisuudelle myös hyväksi. Tästä hienona esimerkkinä on Ruotsin perintöveron poisto.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #45

Mainitsit ainoastaan, että Ruotsin talous on kasvanut hyvin sen jälkeen(kin) eli se ei ole tutkimus perintöveron vaikutuksista. Miksi yritätät valjastaa jotain toista sen perusteeksi? Vai uskotko todellakin, että talouskasvun tärkein syy on perintöveron poisto?

On sinun niin vaikea myöntää ymmärtäneesi väärin ja pyytää sitä anteeksi.

Kiitoksia keskustelusta - tämä riittää minulle, sillä tällä hetkellä kyse ei ole mistään muusta kuin jaarittelusta.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #46

Ottaako noin koville, että perintöveron poistopäätös oli varsin onnistunut ratkaisu Ruotsissa ?

Vanha raha palasi maahan ja uuttakin tulee kaiken aikaa.
Kyse on kuitenkin lopulta verokilpailusta. Suomalainen onneton kansankapitalismi on kateellinen Ruotsin toimintatavoille ja kärsii rahoituksen puutteesta investoinneille.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio Vastaus kommenttiin #38

Johan Lindholm

Kyllä perityllä osakkeella on hankinta-arvo ja se ei ole nolla.

Kun myy perintönä saatua omaisuutta, omaisuuden hankintahinnaksi katsotaan omaisuudelle perintöverotuksessa vahvistettu arvo. Tällöin osakkeiden luovutusvoitoksi saadaan myyntihinta vähennettynä perintöverotuksessa osakkeille vahvistetulla arvolla. Myyntikulut voidaan myös vähentää.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #40

Ilkka, olet aivan oikeassa - kun kyse on Suomesta.

Ruotsissa ei kuitenkaan ole perintöverotusta. Ymmärtääkseni siellä hankintahinta on silloin pyöreä nolla eli ei ole vähennystä, kun vaikkapa osakkeet myydään. Asunnoilla ei muutenkaan ole Ruotsissa mitään kahden vuoden järjestelmää Suomen tapaan.

Käyttäjän JuhaHammarberg kuva
Juha Hammarberg Vastaus kommenttiin #41

Koska varsinaista perintöveroa ei ruotsissa ole lasketaan omaisuuden hankintahinnaksi perinnönjättäjän maksama kauppahinta. Kun perikunta myy omaisuuden maksetaan vero hintojen erotuksesta.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #52

Kiitoksia Juha tiedoista! Erittäin hyvä tietää - olen ihmetellyt tätä hieman.

Eli jos ymmärrän sinua oikein, ei ole myöskään mitään kustannusolettamaa tai vastaavaa joissakin tapauksissa kuten Suomessa, vaan se on yksinkertaisesti aina aikanaan maksettu hinta.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #52

Tämähän on siitä mielenkiintoinen malli, että myytäessä omaisuus esimerkiksi asunnon muodossa voi myyntivoitosta muodostua varsin suuri. Esimerkiksi Lauttasaaressa Helsingissä kolmessatoista vuodessa asuntojen hinnat ovat kaksinkertaistuneet. Myös keskimääräinen neliöhinta koko Helsingissä on lähes kaksinkertaistunut välillä 2005-2018.

Kuvitellaan ettö perintö tulee äidiltä/isältä, joka on ostanut asunnon 13 vuotta sitten ja sen nykyhinta on tasan miljoona. Hankintahinta oli siis aikanaan 500 000. Aika voisi olla pidempi ja ero vieläkin suurempi.

Ruotsissa myyntitilanteessa siis verotetaan kauppahinnan ja myyntihinna erotus. Tässä se olisi siis 500 tuhatta. Jos tuosta verotettaisiin myyntivoitto, niin päästäisiin noin 168 800 euron veroon.

Jos miljoonan arvoiseksi arvioitu asunto perintöverotetaan nykymallilla, niin siitä menee veroa 149 700 mikäli esim lapsi perii. Suorassa myynnissä myyntivoittoa ei synny, koska verrataan arvioon perintöverotuksessa.

Tässä 13 vuoden tapauksessa ja heti myytäessä päästäisiin siin aika lähelle toisiaan. Itse asiassa myyntivoiton Ruotsin mukaisella mallilla, kun ei ole mitään 2 vuoden vapautusta, niin tulisi pataan 19 100 euroa.

Tällä en ota kantaa mallin valintaan, mutta haluan osoittaa kuinka eri malleissa on eri puolensa. Jos tuo asunto olisi hankittu jo 1990-luvulla, niin luvut muuttuisivat merkittävästi lisää myyntivoittomallin vastaiseksi.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #60

Niko, kiitoksia siitä, että olet ymmärtänyt asian. Tämähän ei Ruotsissa edes koske vain perittyjä asuntoja, vaan siellä ei ole samaa mallia kuin Suomessa eli asunnon myyntivoitto on aina verollista. Luultavasti Suomessakin silloin mentäisiin samantapaiseen järjestelmään. Häviäjiä olisivat etenkin keskiluokkaiset kansalaiset.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska Vastaus kommenttiin #37

Harjoitettua politiikkaa tulee arvioida ensisijaisesti sillä saavutettuja tuloksia arvioimalla.

Ja arvioinnin lisäksi syytä käyttää myös vertailua, juuri siten kuin esitit.

Toki kokonaisuus huomioiden; Ruotsiin nähden meillä on fundamentaalinen ero:

Euro ja Kruunu.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #61

Kukaanhan ei ole kiistänyt sitä, etteikö Ruotsin talous olisi kasvanut paremmin kuin Suomen.

Toisaalta kukaan ei ole onnistunut esittämään mitää tutkimusta tai selkeää osoitusta, että sen syynä olisi nimenomaisesti tehty perintöveron poisto.

Ei voida vain ottaa kahta asiaa ja väittää niillä olevan syyseuraussuhde ilman, että se se osoitetaan ja todistetaan.

Siinä mielessä Kiisken asioiden vertailu ei kerro oikeastaan yhtään mitään.

Ei olla pystytty osoittamaan mitään sen tueksi, että tämä olisi se nimenomainen ja merkittävä syy Ruotsin paremmalle menestykselle. Ei siitä haittaakaan toki ole ollut, sehän lienee selvä.

Johan Lindholmin kritiikki väittämästä on täysin paikallaan vaikka asiaaa koitetaan vääntää toiseen suuntaan aika erikoisella tavalla.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #64

"vaikka asiaaa koitetaan vääntää toiseen suuntaan aika erikoisella tavalla."

Olen selkeästi erittäin huono esittämään asiani - pyydän anteeksi sitä.

Oikeastaan ainoa pointtini on koko ajan ollut se, että perintöveron poisto ei ole vain perintöveron poisto. Sen seurauksena luultavasti tehdään myös muita asioita, esim. kaikki asuntojen myyntivoitot aina verollisiksi ja ei mitään kustannusolettamuksia.

Taidan vain olla saatanan huono ilmaisemaan asiani...

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #65

Ei sinun tarvitse mitään pyytää anteeksi. Minä ilmaisin itseäni kaksiselitteiselle tavalla huomaamattani todetessani:
"Johan Lindholmin kritiikki väittämästä on täysin paikallaan vaikka asiaaa koitetaan vääntää toiseen suuntaan aika erikoisella tavalla."

Sen tarkoitus oli sanoa, että sinä olit nimenomaan oikeassa kritiikissäsi tähän väitteeseen siitä, että perintöveron poistolla olisi merkittävä vaikutus Ruotsin parempaan talouskasvuun.

En sillä siis suinkaan tarkoittanut, että kritiikki sinua kohtaan olisi ollut paikallaan...

Et sinä ole saatanan huono ilmaisija, varsin hyvin tarkoitus selviää ellei tahallaan koita vääntää sitä joksikin muuksi kuten LK ketjussa teki.

Ja olet oikeassa, kirsikanpoiminta kokonaisuudesta ei toimi. Ruotsissa on toisaalta erilainen myyntivoittoverotus asunnoista, joka on merkittävä perinnön kohde. Asiaa olisi tarkasteltava laajemmin, jotta voitaisiin verrata maiden malleja kunnolla. Ja todennäköisesti perintöveron poisto Suomessa tarkoittaisi, että sitä kompensoitaisiin esim myyntivoiton käsittelyllä samaan tapaa kuin Ruotsissa, jolloin tulos voisi olla sellainen kuin tuossa laskelmassani esitin.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #66

Kaistakorpi taas hortoilee omissa sfääreissään. Kukaan ei ole väittänyt, että perintöveron poistaminen olisi Ruotsin talouskasvun perisyy, vaan että ei siitä sen suurempaa haittaakaan ole ollut taludelle, joka on kasvanut viime vuosin yli 2 x reippaammin, mitä Suomessa.

Luovutusvoittoverotus on tässä jo sitten tätsin oma asiansa, jota arvonnousuna tulisikin verottaa - vaikkapa Lauttasaaressakin.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #69

Kukaan ei ole väittänyt? Suora sitaatti komentistasi, jolla aloitit tämän keskustelun:
"Ruotsi poisti demareiden myötävaikutuksella perintöveron ja miten sitten kävikään ? Veron poistamisen jälkeen talous on mennyt aivan kiistatta parempaan suuntaan ja talouden toimeliaisuus investointeineen kasvanut aivan uudelle tasolle."

Kyllä tuossa aika selkeästi luot kuvaa siitä, että perintöveron poisto olisi ollut merkittävä tekijä talouskasvulle.

Joten se sfääreissä hortoilemisesta.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #70

Eikö näin ole todellisuudessa käynyt Kaistakorpi ? Talous on kasvanut kaksi kertaa nopeammin, kuin mitä sisarmaassa Suomessa ja investointien taso ja luottamus niihin ovat olleet jo kolminkertaisia volyymeiltään Suomeen verraten, jos ydinvoimala ja Äänekosken sellukattila jätetään laskuista pois, sillä ydinvoimaa ei Ruotsissa rakenneta ja kehitysmaasellunkeittoa ei siellä pitkälti arvosteta.

Perintöveron poistosta ei ole ollut ainakaan näkyviä haittavaikutuksia Ruotsin julkista taloutta tarkastellen.

Ruotsin talous on kehittynyt hyvin ja pitkäjännitteisesti sitten vuoden 1986, jollon Ruotsi oli Euroopan sairas sosialistimies.

Kumpa voisi sanoa samaa Suomesta.

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Vasemmistossa tyhmyys tiivistyy, vai miten analysoisit seuraavaa; Nokia (tosiasiassa ulkolaisessa omistuksessa noin 85%9 maksoi työtekijöilleen miljoonaoptiot. Noista miljoonista Suomen valtio rokotti 60%, etteivät liikaa rikastuisi. Voi sitä bolsevikin vinkunaa....

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Perintö ja lahjaveron poistoa vaatinut kansalaisaloitez sai tarvittavat yli 50000 allekirjoittajaa mutta ajankohtaisista syistä se ei edennyt eduskunnassa.
Ruotsi,Norja ja Viro on luopuneet perintöverosta ja onkin hyvä aika myös meilä Suomessa tehdä näin. Tämä kyllä tuo perheyrityksiin toimeliaisuutta lisää ja olisi hyvä yksi keino työllisyys asteen nousuun. Perintö ja lahjaveron poisto suojaa yksityisomaisuuden ryöstöä valtion molokin kitaan.

Käyttäjän JuhaHammarberg kuva
Juha Hammarberg

Perintöveron poisto olisi niille hyvä jotka pitävät perimänsä omaisuuden. Tällöin hyötyjinä ovat isojen omaisuuksien perijät. Puhutaan miljoonista eikä tuhansista heidän kohdallaan. Ne perinnönsaajat jotka ovat tilanteessa jossa he joutuvat myymään perimänsä omaisuuden kohtuullisen nopeasti tilanne on toinen koska he maksaisivat kuitenkin myyntivoitosta veron joka tällä hetkellä on 30 - 34 % ja joka taas on huomattavasti enemmän kuin nykyinen perintövero keskimäärin. Kaikki veronpoistot eivät tee autuaiksi.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Perinnönsaajat joutuvat kylläkin varsin usein realisoimaan perinnön maksaakseen perintöverot.

Perintöverot voivat tulla maksettaviksi jopa 3 ja 5 vuotiaille lapsille ulosottouhkailujen seuratessa vaatimusta lasten maksukyvyn ollen ymmärrettävästi olematon. Tällöin joku joutuu väkisinkin lainaamaan tai antamaan rahaa vekaroille veron maksamiseksi.

Mikä on muuten tuo myyntivoiton 30 - 34 %.

Käyttäjän TapioLehtimki kuva
Tapio Lehtimäki

Jos perintöveroa ei olisi, perilliset eivät joutuisi välttämättä realisoimaan asuntovarallisuutta kovinkaan nopeasti. Ja jos perillisiä on vähän, he voisivat vuorollaan käyttää perintöasuntoa vakituisena asuntonaan kahden vuoden ajan ja vapautuisivat näin myös mainitusta 30-34% luovutusvoittoverosta.

Kysymysten kysymys onkin, miksi asuntokauppaa ylipäätään kuormitetaan myyntivoiton verolla? Asuntojen hintojen nousu on pitkälti inflaation aiheuttama harha. Jopa kasvukeskuksissa, jossa asuntojen hinnat nousevat muunkin kuin inflaation vuoksi, on kyse nollasummapelistä. Mikäli asunnonvaihtaja myy asuntonsa muutaman vuoden takaista hankintahintaa kalliimmalla, hän menettää nousun tuoman edun ostaessaan samalta alueelta juuri myymäänsä luukkua vastaavan asunnon.

Käyttäjän JuhaHammarberg kuva
Juha Hammarberg Vastaus kommenttiin #53

Omaisuuden omistaa perikunta eikä sen osakkaat voi saada verovapautta kahden vuoden asumissäännön perusteella. Eri asia jos koko omaisuus jaetaan ja perinnönsaaja saa nimiinsä esim. asunhuoneiston jossa hän asuu kaksi vuotta. Tämän jälkeen hänen ei tarvitse maksaa mitään veroja asunnosta.

Käyttäjän TapioLehtimki kuva
Tapio Lehtimäki Vastaus kommenttiin #56

Ei mene ihan noin. Perikunnan osakkaat voivat saada verovapauden. Lainaan tähän Veronmaksajien Keskusliiton verojuristi Tuomo Lindholmia:

"Jakamattomaan kuolinpesään kuuluvan asunnon myynnistä saatavaa voittoa pidetään verovapaana oman asunnon luovutusvoittona vain niiden perillisten osuutta vastaavalta osalta, jotka ovat perittävän kuoleman jälkeen käyttäneet asuntoa vakituisena asuntonaan yhtäjaksoisesti vähintään kahden vuoden ajan.

Jos kuolinpesä on jaettu ja siitä on laadittu jakokirja ennen myyntiä, luovutusvoitosta verotetaan osakkaita. Oman asunnon luovutusvoiton verovapaus ratkaistaan tällöin kunkin osakkaan osalta erikseen sen mukaan, kuinka kauan hän on käyttänyt perintönä saamaansa asuntoa omana tai perheensä vakituisena asuntona."

Omana lisähavaintonani mainittakoon vielä se, että asunnon käyttäjällä pitää olla käytössään vähintään 50% asunnon pinta-alasta, jotta verottaja hyväksyisi asunnon olleen verovapauteen oikeuttavassa käytössä. Toisin sanoen kaksi perillistä voi asua samanaikaisesti asunnossa - tai vaihtoehtoisesti yksi perillinen ja alivuokralainen.

Käyttäjän JuhaHammarberg kuva
Juha Hammarberg Vastaus kommenttiin #59

Hmm..hyvä jos näin on että jakamattoman kuolinpesän osakas joka on asunut kuolinpesän asunnossa vähintään kaksi vuotta saisi verovapauden myytävän asunnon osalta..bueno. Ottaisin kuitenkin verottajalta ennakkopäätöksen kaiken varalta ennen kuin laittaisin asunnon lihoiksi.

Käyttäjän TapioLehtimki kuva
Tapio Lehtimäki Vastaus kommenttiin #63

Ennakkopäätöksen pyytäminen onkin viisas veto.

Verottajalla voi nimittäin olla hyvin erilainen näkemys siitä, onko perinnönsaaja todella pitänyt perikunnan asuntoa vakituisena asuntonaan - ja onko hän hallinnut riittävän suurta osaa asunnosta. Mikäli perinnönsaajan nimissä on samalla paikkakunnalla toinenkin asunto, verottajan vakuuttaminen asiasta on vaikeaa.

Muuttoilmoitus pitää ehdottomasti tehdä ja kannattaa myös ilmoittaa isännöitsijälle muutosta, jotta asumisesta syntyisi jonkinlainen dokumentaatio verottajalle näytettäväksi.

Käyttäjän JuhaHammarberg kuva
Juha Hammarberg

Perintövero lasketaan perinnönsaajalle omaisuuden määrän mukaan...luonnolliset henkilöt joutuisivat maksamaan 100.000,00 euron perinnöstä ( I veroluokka) 8.700,00 euroa veroa joten kyllä pullat olisivat ihan hyvin vielä uunissa.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Minusta koko nykyisen julkishallinnon ja - talouden rahoituksen turvaaminen on paljon suurempi haaste, mitä halutaan asiasta kertoa. Eilen VM:n edustajien toimesta sanottiin, ettei työllisyysasteen 75 %:n tason saavuttaminen onnistu nykytoimilla. Mutta hyvät ihmiset, pystätäänkö säilyttämään edes nyt saavutettu 72-73 %:n työllisyysasteen taso , jos esim. pkt-yrityksen edelltykset lisätyöllistää jopa vaikeutuvat lisäverouhkauksilla.

Olen täällä monta kertaa toistanut, että seuraava vaalien jälkeinen hallitus joutuu ensi töikseen päivittämään pääministeri Juha Sipilän hallituksen tämän kaavion ja jatkamaan nykyisen hallituksen sopeutus- ja säästötoimia.

https://valtioneuvosto.fi/documents/10184/1407704/...

Puoluekannatusmittausten perusteella puoluekenttä näyttää pisrstoutuvan ja tekevän puolueiden yhteistyön entistä vaikeammaksi. Siellä on monenlaista uutta yrittäjää eduskuntaan. Oletteko panneet merkille, että niin meillä kuin muissakin maissa - näiden uusien liikkeiden päätöksenteko keskittyy niiden liikkeiden keulahahmoille ja loput ovat vain "työmuurahaisia" palvelemaaan "suurta johtajaa".

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset