SJPHKI Asioita on lähdettävä ratkaisemaan siitä (talous, lainsäädäntö, kv -asiat), missä ne ovat sillä hetkellä (puhdasta pöytää ei ole). Omalla kuvalla ja nimellä esiinnytään tässä blogissa. Lue blogin moderointilinjaus.

Antti Rinteen hallitusohjelmasuunnitelmat johtavat valtion suurvelanoton tielle

 

Kuluvan vuoden valtion I-lisätalousarviossa  tuloarvion momentille 15.03.01  Nettolainanotto ja velanhallinta”  on merkitty  n. 1,9 mrd:n lainanottovaltuus.

Uusi hallitus antanee syksyn lisätalousarvion, jossa em. lainanottovaltuutta kasvatettaneen (arvio n. 0,5-1  mrd.

Valtion budjetin nykyiset menot kasvavat lisää  n. 0,5 mrd vuosittain ilman eri päätöksiä.

Hallitusohjelmassa ollaan menoja lisäämässä  ainakin 1 mrd:lla. (HS:n tieto). Mutta Antti Rinne puhuu vieläkin suuremmasta menojen kasvusta ja, ettei menoja karsita.

Sitten inhorealistisesti arvioimaan, paljonko  velanottotarve on jatkossa vuosittain. Talouskasvuoletus  n. 1 % , joka taso ei kata yhtään lisämenojen rahoitusta.  Ja jos talouskasvu menee maailmanpolitiikan seurauksena miinuksen puolelle, alla olevat luvut ovat alakantissa.

****

Otin valtiovarainministeriön  tästä (julkisen talouden suunnitelma vuosille 2020-2023)  julkaisusta pohjaluvuksi 1,5 mrd:n alijäämäluvun (s. 39)  ja päättelen   velanottotarpeen  lähivuosiksi (jos Rinteen hallitusohjelman julkisuudessa olleet suunnitelmat pitävät paikkansa) näin:

v. 2020 ainakin   3-3,5 mrd

v. 2021  ainakin 3,5-4 mrd

v. 2022  ainakin 4-4,5 mrd

v. 2023  ainakin 4,5-5 mrd

Valtion budjetti ei ole vuonna 2023 likimainkaan tasapainossa (mm. keskustan kynnyskysymys).

****

./. paljonko veronkorotuksilla voidaan em. arviota velanotosta  vähentää, ettei työllisyys heikkene ja sitä kautta alijäämä kasva vielä lisää ? (Verotsunamilla vauhditetaan talouden taantumista). Julkisuudessa olleet verotuskaavailut  ovat suuri riski työllisyydelle ja taloudelle.

Sitten ovat erikseen nämä   tulevaisuusinvestoinnit (koulutus, tutkimus, tuotekehittely, liikenne, energia ym) ja niiden rahoitus valtion omaisuuden myynnillä ja/tai osaksi  velanotolla. Niiden tuloa tuottavat vaikutukset ei juuri ehdi vaikuttamaan tällä vaalikaudella.

Em laskelmaan ei sisälly hävittäjähankinnan ensivaiheen rahoituserät, joita alkanee tulla vaiheittain maksuun jo vaalikauden lopussa.

Itse jäädyttäisin valtion budjetin menot koko vaalikaudelle enintään nykytasolle ja kohdentaisin menoja budjetin sisällä uudelleen. Sekään ei tosin riitä velanoton kasvua hillitsemään riittävästi. Myös verovähennysviidakkoa  (arvovalinta --> työmarkkinamaksujen verovähennys)  ja yritystukia pitää tarkastella kriittisesti.

Antti Rinteen hallitusohjelma  suuntaa valtion budjetin ja sitä kautta myös koko julkisen  talouden vastuuttomalle velanoton tielle.

→ Suomen kansan ei äänestänyt tällaisen muutoksen puolesta

Kysymys kuuluu: Voiko vt.pääministeri, keskustan pj  Juha Sipilä olla tuhoamassa johtamansa hallituksen saavutukset talouskasvussa, työllisyysasteen nousussa ja valtion budjetin velanoton hillitsemisessä.

****

Helmikuussa  julkistetussa valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuorossa tulevan vaalikauden hallinto- ja talouspolitiikan lähtökohdista on todettu   jo varoittavat madonluvut sivulla 27:

1. “Julkinen talous on aiempaa heikommassa kunnossa kohtaamaan ikäviä yllätyksiä

2. “Julkisen talouden kestävyysongelmaa ei ole ratkaistu.”

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Mitä muutakaan on odotettavissa, kun kapteeni romantica-risteilylle lähdettäessä kuuluttaa:

"Meitähän ei kamreerit komentele!"

Kiihtyvä laskusuhdanne ja epävarmat eurotalouden repaleet kruunaavat lopun.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Perustuslaki 62 §
Tiedonanto hallitusohjelmasta

Valtioneuvoston on viivytyksettä annettava ohjelmansa tiedonantona eduskunnalle. Samoin on meneteltävä valtioneuvoston kokoonpanon merkittävästi muuttuessa.

------
Jos hallitus muodostetaan velanottoon perustuvaan hallitusohjelmaan,
miten keskusta kehtaa sitä puolustaa (vrt. puolueen kynnyskysymykset).

https://www.eduskunta.fi/FI/tiedotteet/Documents/k...

"1. Hyvän talous- ja työllisyyskehityksen jatkaminen siten, että sitoudutaan 75 %:n työllisyysasteeseen ja siihen, että julkinen talous (ml. kuntatalous) on tasapainossa vuonna 2023"

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

YLE: Neuvottelulähteet kuvaavat Säätytalolla käytössä ollutta työskentelytapaa sekavaksi ja vaikeaselkoiseksi. Johtajuus puuttuu.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset