SJPHKI Asioita on lähdettävä ratkaisemaan siitä (talous, lainsäädäntö, kv -asiat), missä ne ovat sillä hetkellä (puhdasta pöytää ei ole). Omalla kuvalla ja nimellä esiinnytään tässä blogissa. Lue blogin moderointilinjaus.

Onko Viro nyt Suomea vaikutusvaltaisempi ?

Eteläinen naapurimme Viro on valittu YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi.

Viron presidentti Kersti Kaljulaid puhui asiasta tiedotusvälineille. Sitä ennen  presidenttti Kaljulaid   tuuuletti näyttävästi  asiasta.

Onko Viro nyt Suomea vaikutusvaltaisempi  ? Viro on Suomen ohella EU -jäsänmaa, mutta myös Naton jäsenmaa. Suomi on Naton  partneri/kumppanimaa.

Suomen YK:n turvaneuvoston jäsenyyspyrkimys  ei onnistunut vuonna 2012. Lainasin tuossa  kylmän sodan aikaiseen tapaan uutista  via Stockholm, jonka kautta ikävät Suomea koskevat uutiset maailmalle usein levisivät. Suomi pärjäsi kehnosti  jo valintaäänestyksissä, vaikka työtä asian eteen oli tehty paljon.

Täällä on käyty vilkasta keskustelua, ja jopa ihmettelyä , että mitä tarkoittaa  pääministeri Rinteen hallituksen hallitusohjelman eräät ulkopoliittiset kirjaukset. Onko niin, että tosiasiassa Suomi on suomettanut itsensä ml. myös  innokkaimmat Naton jäsenyyttä haluavat.

****

P.s. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö isännöi jälleen Kultaranta -keskusteluja 16.–17.06. 2019 aiheena on ”Maailma murroksessa – mihin menee Eurooppa, miten pärjää Suomi?” päävieraana Saksan liittopresidentti  Frank-Walter Steinmeier.

****

United Nations  -   Security Council 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (22 kommenttia)

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler

Miksi Suomi edes haluaa turvallisuusneuvoston jäseneksi? Koko järjestö on aivan pelle demokratian irvikuva, isojen sotilasmahtien veto-oikeuksineen. Viittä isoa maata lukuunottamatta muilla mailla ei ole mitään merkitystä neuvostossa, siellä ollaan ihan täysin seinäkukkasena nyökkäämässä isojen valtioiden esityksille. Siinä mielessä Virolla ei ole mitään erityistä vaikutusvaltaa tämän kautta. Mutta tietty osoitus salonkikelpoisuudesta ja muiden kansojen keskuudessa saavutetusta suosiosta tuo toki on. On turhaa tärkeilyä ottaa mitään paineita sen osalta, että myös Suomen pitäisi päästä mukaan samaan isompia mielistelevien hännystelijöiden kerhoon.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Ion Mittler

Turvallisuusneuvosto on YK:n elimistä ainoa, jonka päätöksenteko sitoo kaikkia jäsenmaita, mikä tekee turvallisuusneuvostosta korkeimman auktoriteetin kansainvälisellä areenalla.

Turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenten veto-oikeus on järjestelmä joka suo kansojen ja ihmisten murhaamisen, sotien ylläpidon ja diktaattorien vallan. Veto-oikeus on suuri häpeätahra.

Niin. Vain viidellä turvallisuusneuvoston jäsenmaalla on veto-oikeus. Vaihtuvilla jäsenmailla sitä ei ole, mutta heillä on jokaisessa turvallisuusneuvoston äänestyksessä äänivalta joko puolesta tai vastaan. Se on merkittävä kannanotto kulloinkin kysymyksessä olevan maan politiikasta ja suhteista veto-oikeutta käyttävän maan politiikkaan.

Vaikka olen samaa mieltä kanssasi koko turvallisuusneuvoston roolista yhtenä maailman toimimattomattomista järjestelmistä, sen arvoa ei kuitenkaan kansainvälisessä diplomatiassa voi täysin mitätöidä.

Turvallisuusneuvoston äänestyksessä erottuvat rosvot, sodanlietsojat ja murhaajat maista jotka kannattavat maailmanrauhaa ja inhimillisyyttä.

Myös turvallisuusneuvoston ulkopuolella voi toteuttaa kansainvälistä diplomatiaa ja mielipiteitä joten turvallisuusneuvoston vaihtuvilla jäsenillä ei mielestäni ole vaikutusvaltaisempaa roolia kuin muillakaan YK:n jäsenvaltiolla. Kova hinku sinne kuitenkin aina on !

Muuten, Suomi on ollut turvallisuusneuvoston jäsenmaana kahdesti.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler

”Turvallisuusneuvoston äänestyksessä erottuvat rosvot, sodanlietsojat ja murhaajat maista jotka kannattavat maailmanrauhaa ja inhimillisyyttä.”

Niin, tai siis erottuisivat, jos äänestystulosta ei mitätöitäisi veto-oikeudella.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kun Suomi oli turvallisuusneuvoston jäsen 60-luvun lopulla Suomen edustaja Max Jakobson teki esityksen Namibiassa vallinneen eteläafrikkalaishallinnon purkamiseksi. Se lienee ainoa merkittävä esitys, jonka Suomi teki ja se oli taiten valittu YYA-Suomessa tarpeeksi kaukaa, jotta Suomi pystyi osoittamaan samalla aktiivisuutta ja toisaalta neutraaliutta suurvaltapoliittisessa tilanteessa.

Ennen Neuvostoliiton romahdusta Suomelle oli tarpeen pitää yllä korkeaa kansainvälistä profiilia, koska sillä oli turvallisuupoliittinen ulottuvuus, vaikka asiaa ei ääneen sanottukaan.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Olen ollut erittäin pettynyt presidentti Niinistön politiikkaan. Suomen suomettaminen on ollut suoraviivaista ja tapahtunut täsmälleen Erkki Tuomiojan viitoittamien askelmerkkien mukaan.

Niinistö on käyttänyt vaikutusvaltaansa sisäpolitiikassa tavalla, jota ei ole nähty Kekkosen-Koiviston aikoihin. Nimenomaan Suomen suhde Venäjään on antanut Niinistölle syyn puuttua jopa puolueen sisäisiin asioihin.

Niinistö on ollut ulkopoliittinen pettymys. Toivon, ettemme saa enää toista yhtä venäjämielistä presidenttiä. Muutoin myös Latvia, Liettua ja Ukraina ovat turvaneuvostossa ennen Suomea.

Käyttäjän MarkkuTurpeinen kuva
Markku Turpeinen

Olen eri mieltä Niinistöstä ja suomettumisesta. Suomen ei tarvitse mielistellä Venäjää sen enempää kuin yli1300 km yhteistä rajaa ja merkittävä kauppakumppanuus edellyttävät. Totta kai Suomi mielistelee Moskovaa enemmän kuin esim.. Färsaaret, joille Venäjä on pienempi tekijä kuin Suomelle.
Mutta Suomen ei tarvitse, osoittaakseen läntistä solidaarisuuttaan, leikkiä rakkikoiraa, joka pelkästään huomion vuoksi pitää meteliä kaikista Venäjän tekemisestä. Oli tekemisellä merkitystä Suomelle tai ei. Ja tämän presidentti Niinistö on oivaltanut.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tuosta tuli mieleeni Iltiksessä ollut pilapiirros joskus tämän vuosikymmenen alkupuolella, kun Stubb oli halveerannut Venäjää Hollantia pienemmäksi taloudeltaan ja Katainen jollain muulla tavoin samoihin aikoihin.

Kuvassa Stubb ja Katainen seisoivat Venäjän rajalla ämyrit käsissään ja naureskelivat toisilleen. Stubb sanoi sitten: "Hei Jykä, seuraavaks huudetaan niille, et teil on ihan surkee lätkäjengi!"

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

"... yli 1300 km yhteistä rajaa..."

Tämä on jännä juttu kun yhteisen rajan pituus tulee aina esille kun puhutaan suomettumisesta. Ihan kuin se olisi itsestäänselvästi määrittäisi Suomen ulkopolitiikan ja sen liikkunmavaran.

Mitä tuo käytännössä tarkoittaa? Että Suomi ei voi puolustaa rajaansa jos Venäjä ei pidä Suomen politiikasta? Koska yhteinen pitkä raja, ei pitäisi hakea liittolaisia puolustamaan sitä? Vai mitä?

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #10

Yli 1300km pitkä raja näyttää määrittävän Suomen ulkopolitiikkaa aivan riittävästi.

Käyttäjän MarkkuTurpeinen kuva
Markku Turpeinen Vastaus kommenttiin #10

Kanada ottaa huomioon, että sillä on pitkä yhteinen raja Yhdysvaltain kanssa. Samoin Meksiko. Siis ottaa politiikassaan huomioon. Onko ne sitten suomettuneet?

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #12

Eivät sen enempää kuin mitä Ruotsi huomioi yhteisen rajansa Suomen ja Norjan kanssa. Kyse on normaaleista valtioiden välisistä suhteista eikä kukaan puhu että naapuria pitäisi mielistellä koska raja.

Sinulle yhteinen raja näyttää olevan syy sille että Suomen pitäisi mielistellä Venäjää.

Käyttäjän MarkkuTurpeinen kuva
Markku Turpeinen Vastaus kommenttiin #13

Saloselle silloin kun Suomi leikkii maailman rakkikoiraa suhteessa Moskovaan, on riittävä osoitus ettei Suomi mielistele Venäjää.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #15

Mitä käytännössä tarkoittaa "leikkiä maailman rakkikoiraa"?

Käyttäjän SeppoLavonen kuva
Seppo Lavonen

Turpeinen: "Suomen ei tarvitse mielistellä Venäjää sen enempää kuin yli 1300 km yhteistä rajaa ja merkittävä kauppakumppanuus edellyttävät."

Jaa ettei sen enempää(?!) tarvitse mielistellä kuin 1300 km pitkä raja edellyttää? Siis jonkin verran kuitenkin on tarvetta mielistellä, ja mielistelytarpeen suuruus on suoraan verrannollinen rajan pituuteen?
Älyvapaampaa perustetta kuin 1300 km pitkä raja ei Suomen sotilaalliselle liittoutumattomuudelle ja Venäjän edessä konttaamiselle löydy. Miten ihmeessä noin pitkää rajaa puolustetaan koko pituudeltaan Suomen nykyisillä resursseilla yksin ilman vahvan puolustusliiton jäsenyyttä? Pitkän rajanhan pitäisi normaalilogiikan mukaan olla peruste Naton jäsenyydelle, ei ulkopuolella roikkumiselle.

Ai niin, tuo "merkittävä kauppakumppanuus".
Venäjän osuus Suomen vientikaupasta on enää jossain viiden tai kuuden prosentin suuruusluokassa, joten siltäkään osin mielistelytarveindeksin nostolle ei liene tarvetta.

Turpeinen: "Mutta Suomen ei tarvitse, osoittaakseen läntistä solidaarisuuttaan, leikkiä rakkikoiraa, joka pelkästään huomion vuoksi pitää meteliä kaikista Venäjän tekemisestä. Oli tekemisellä merkitystä Suomelle tai ei. Ja tämän presidentti Niinistö on oivaltanut."

En tiedä, mitä kaikkea Turpeisen mukaan suomettumaton Niinistö on oivaltanut. Ehkä sen, että sylikoiran hommat ovat helpompia kuin vahtikoiran. Ja senkin hän on ainakin vaalikampanjapuheidensa mukaan oivaltanut, että Nato-liittolaisuus on turha, koska "kun tulee suuri hätä, niin kyllä niitä liittoutumia syntyy silloin ihan itsestään". Niinistölle siis kelpaa jopa liittoutuminenkin, kunhan se vain tapahtuu äärimmäisessä hädässä. Ei siis syytä huoleen presidentin suomettuneisuudesta, kun turvallisuuspolitiikkamme lepää noinkin järeällä perustalla.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

"Suomen ei tarvitse mielistellä Venäjää sen enempää kuin yli1300 km yhteistä rajaa ja merkittävä kauppakumppanuus edellyttävät."

Erittäin hyvä suomettamisen määritelmä.

Minun mielestäni Suomen ei tarvitse miellyttää Venäjää yhtään. Tuo 1300 km yhteistä rajaa tarkoittaa sitä, että Suomi tarvitsee rajan puolustamiseen tukea lännestä.

Kauppakumppanuuskaan ei saa lähteä siitä, että työnnämme päämme, kieli ulkona, "kumppanin" ahteriin. Kauppa lähtee siitä, että meillä on myytävää, jota toinen haluaa. Kumppanuus syntyy venäläisten ostajien kautta jos on syntyäkseen. Kauppakumppanuutta ei pidä synnyttää venäläispäättäjiä voitelemalla ja hyväilemällä. Sellainen synnyttää epätervettä kaupankäyntiä, suomettumiseen perustuvaa hyväksikäyttöä.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Viro ei ainakaan ole suomettunut...

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Viro kuuluu vaikutusvallaltaan samaan luokkaan kuin muutkin uudet jäsenvaltiot: Vietnam, Tunisia, Niger ja pieni saarivaltio Saint Vincent ja Grenadiinit!

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Suomella on kyllä esimerkki YK:n yleiskokouksen äänestyksestä mm. Unkarin kansannousun tiimoilta vuodelta 1965.

Ulkopoliittinen ongelma kehittyi, kun Suomelta vaadittiin YK:ssa kannanottoa Unkarin tapahtumiin.

Presidentti Kekkonen seurasi aktiivisesti tilanteen kehittymistä ja sen käsittelyä YK:ssa. Kun Kekkonen kuuli, että vastakkain olivat lännen ja Neuvostoliiton päätöslauselmaehdotukset, hän otti yhteyttä presidentti Paasikiveen. Tämä neuvoi asettumaan Neuvostoliiton kannalle. Kekkonen oli samaa mieltä ja antoi sen mukaisen äänestysohjeen.

Ulkoasiainministeriön johto ja YK-edustusto suosittivat kuitenkin pidättymistä äänestyksestä ja saivat sille Kekkosen hyväksynnän. Näin luotiin Suomen äänestyskäyttäytymiselle ennakkotapaus, joka itse asiassa vastasi Paasikiven aikoinaan muotoilemaa linjaa pysymisestä suurvaltakiistojen ulkopuolella. Yleiskokouksen puheenvuorossa Suomi toivoi, että osapuolet voisivat sopia neuvostojoukkojen poistumista ja unkarilaisten ihmisoikeuksien turvaamisesta. Suomi äänesti tyhjää.

Suomessa lehdistö arvosteli ankarasti hallituksen kannanottoja ja erityisesti irtautumista YK:n äänestyksissä muiden pohjoismaiden linjasta. Oikeistolehdistö syytti Suomen kantaa liian varovaiseksi.

Kyllä me tätä itänaapurin "taakkaa" kannamme vieläkin mukanamme ja aika ajoin joku käy sitä naapurista muistuttamassa ja me selitämme.....kummallisuuksia pitkistä rajoistamme ja valtavista kaupallisista mahdollisuuksistamme.

http://www.kylmasota.fi/fi/index.php/ajanjakso/blo...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Suomella on kyllä esimerkki YK:n yleiskokouksen äänestyksestä mm. Unkarin kansannousun tiimoilta vuodelta 1965."

1965???

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Juha Kuikka

Tietenkin 1956. Näitä ei pääse korjaaman silloin, kun joku haluaa virheestä huomauttaa kommentin "vastaa" linkin kautta.

Kiitos kuitenkin

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Blogin otsikolla yritin viestittää ja kysyä, että miksi Viro sai kannatusta turvaneuvoston jäseneksi, mutta Suomi ei vuonna 2012. S Niinistö
oli jo presidentin virassa, mutta Suomen maine oli "rasittunut" monen maan silmissä edellisen presidentin ja hänen tukeman ulkoministerin harjoittaman politiikan toimesta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset