SJPHKI Asioita on lähdettävä ratkaisemaan siitä (talous, lainsäädäntö, kv -asiat), missä ne ovat sillä hetkellä (puhdasta pöytää ei ole). Omalla kuvalla ja nimellä esiinnytään tässä blogissa. Lue blogin moderointilinjaus.

Sirkka-Liisa Anttila pitää maakuntahallintoa suurena virheenä

 

Entinen kansanedustaja ja ministeri Sirkka-Liisa Anttila sanoo  Suomenmaassa, että  keskusta on historiansa pahimmassa kriisissä.

No tuo ei  ollut S-L Anttilan kirjoituksen uutinen, vaan  18 maakuntaan sidotun sote -ratkaisun kritisointi  “pohjalukemiin”. 

Maa­kun­ta­hal­lin­to vaa­lei­neen tu­lee kiis­tat­ta aja­maan kes­kus­tal­le kan­na­tuk­sel­li­ses­ti elin­tär­ke­ät maa­seu­tu­kun­nat alas, sanoopi S-L Anttila.

 

****

Suomen kansan enemmistökään  ei pidä tarpeellisena maakuntauudistusta .

Suomessa terveydenhuolto on kansainvälisessä vertailussa  edelleen korkealla tasolla. Kuntatason sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelutarjonnan riittävyyttä ja kohentamista  ei saada -yllätys, yllätys - ilman valinnanvapautta

Vahvasssa kepu -kunnassa Kiuruvedellä  valinnanvapauskokeilua kehutaan. 

P.s. Muistaako kukaan hallitusta, että edellisen hallituksen pääministeripuolue seuraavassa hallituksessa  on ajamassa alas omia edellisen hallituksen päätöksiään. 

****

Sote -historiaa  2006 -

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (36 kommenttia)

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler

Kuinka moni tietää mitä maakuntauudistus käytännössä tarkoittaisi, ja miksi Keskusta on halunnut sen?

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

Lisää byrokratiaa ja byrokraatteja.

Keskustan mallissa näitä hallintoja synnytettäisiin 18, jotta jokaisesta maakunnasta saataisiin riittävästi "suojatyöpaikkoja" nykyisille kellokkaille.

Sote- maakuntauudistustahan perusteltiin säästöillä, mutta jo nyt on nähtävissä vain kasvaneet kulut ja palvelujen heikkenemisen.

Kokoomuksen mallissa taas vastaavasti taustalla on yksityistäminen ja suurten monikansallisten toimijoiden veroeurojen kuppaamisen maksimointi.

Onneksi on perustuslaki joka toistaiseki on jarruttanut näitä molempia tyhmyyksiä ja veroeuroilla tuotettuja lakisääteisiä palveluja saa myös melko syrjäisillä paikkakunnillakin.

Jos olis valtaa, niin kuin on mieli, niin tässä asiassa voisi palata hieman takaisin sinne impivaaraan päin aivan kuten sähkönsiirrossakin.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler

Luulin että maakuntahallitusten idea on hajauttaa päätöksentekoa kaukaa Helsingistä ihmisiä lähelle maakuntiin. Blogin mukaan idea onkin päinvastainen, keskittää päätöksentekoa kunnista kauas maakuntakeskuksiin.

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen Vastaus kommenttiin #3

Niin. Kovin monisäikeinenhän tämä on.

Toisaalta jos kunnilta viedään päätöksenteko ja toteuttamisvastuu pois, niin silloinhan täytyy myös kunnilta siirtää verotusoikeuskin maakunnille.

Vielä mielenkiintoisammaksi tämän saa, mikäli hämmennetään joukkoon myös Ahvenanmaa.

Jotenkin tämä kaikki liittyy isompaan kuvaan josta meille tavan tallaajille ei haluta mitään kertoa. Oisko vallan keskittäminen?

Tätä edeltävä polemiikkihan syntyi, kun kuntia alettiin pakkoliittämään. Siinäkin takana oli tuo edellä mainitsemani.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #4

> kunnilta siirtää verotusoikeuskin maakunnille

Tämän kanssa pitää olla varovainen. Nythän valtio hoitaa tulontasaukset kunnille. Jos vastuut heitetään maakunnille, käy helposti niin, että köyhien maakuntien ihmiset saavat köyhien palvelut, ja rikkaiden maakuntien ihmiset saavat rikkaiden maakuntien palvelut. Perinteisestihän peruspalveluiden on ajateltu olevan tarkoitettu samanlaisiksi kaikille kansalaisille.

> Oisko vallan keskittäminen?

Kyllä. Vallan keskittämisen halu kuuluu luonnonlainomaisesti kaikkiin organisaatioihin. Jokainen organisaatio uskoo itseensä ja kykyynsä hoitaa asiat paremmin kuin alamaiset. Ja tähän pääle ihmisten henkilökohtainen vallanhimo ja mahtailun tarve. Kaikista näistä syistä pienten ihmisten kannattaa vetää aina ja jatkuvasti näissä asioissa hieman itseään kohti. Muuten kaikki valta katoaa pian suurimmille pelureille, keskeisimmille pelureille ja kabinetteihin.

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen Vastaus kommenttiin #6

oikeastaan ei ole kysymys "rikkaista" maakunnistakunnista, vaan yleensäkkin kunnista.

Ajatuksenahan on keskittää nämä palvelut suurempien kokonaisalueiden maakuntakeskuksiin, mikä sinällään onkin osaltaan järkevää ja näin turvata edes eri maakuntien tarvittavat palvelut jokaisessa maakunnassa. Se mikä tässä kehitysajattelussa on ongelmallista ymmärtää, niin on se, että lopulta pienistä kunnista vietäisiin pois myös sellaiset peruspalvelut jotka ovat lakisääteisesti määrätty nyt jokaisen kunnan tuotettavaksi. Siis ihan perustason palvelutkin.

Ehkä kuvaavana esimerkkinä voisi pitää omaa paikkakuntaani Polvijärveä. Täällä on enää n. 4600 asukasta ja kunta rakensi hienon uuden terveyskeskuksen vuosia sitten. Rakennukseen oli piirretty jopa ihan määräysten mukainen röntgenhuone, mutta koskaan laitteistoa ei tuohon sijoitettu, koska väestöpohjan mukaan laskettiin edullisemmaksi ajattaa kuntalaiset maakuntakeskukseen kuvattavaksi.

Kunnille suoritettavat valtion verotulojen tasaukset ovatkin sitten käsite jota ihmiset eivät millään ymmärrä. Suurkaupunkien asukkaat kuvittelevat sen olevan varainsiirtoa Helsingistä pieniin maalaiskuntiin, mutta totuushan on aivan toinen.

Yritän hieman avata asiaa perussuomalaisella tekstillä ilman jargonia:

Valtio on säätänyt perustuslain mukaan niin, että jokaisella kansalaisella on oikeus tasa-arvoisiin peruspalveluihin paikkakunnasta riippumatta. Nämä palvelut on laissa eritelty ja jokaisen kunnan on ne tarjottava Helsingistä Utsjoelle. Nämä palvelut ovat kunnan verotuloista keräämillä varoilla toteutettava, mutta kun taksikuski ansaitsee Helsingissä 6000€/kk ja Utsjoella 1500€/kk, niin kunnan verokassaan kertyy merkittävän suurella erolla nuita kunnallisveroeuroja Helsingissä ja Utsjoella.

Siksipä valtion tuli luoda järjestelmä joka tasaa näitä kunnille suhteettoman suuressa määrin kertyviä euroja (siihen aikaan markkoja), jotta kunnat pystyisivät tuottamaan nämä lakisääteiset palvelut lain mukaisesti kaikille kansalaisille paikkakunnasta riippumatta.

Eikä täällä syrjäseuduilla valiteta vaikka meiltä puuttuukin kunnan ylläpitämä tenniskenttä puhumattakkaan uimahallista. Tämä kuntien välinen verokertymä on niin suuri eri kuntien kesken, että toiset kunnat pystyvät tarjoamaan asukkailleen kulttuuria ja kaupungin saunoja veloituksetta kuntalaisilleen, mutta verotasauksesta huolimatta toiset ei edes kunnostamaan uimarantaa uimakelpoiseksi.

Tuohon vallankäsitykseen minulla ei ole mitään lisättävää, eikä siitä pois otettavaa.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #9

Maakuntaveroista vielä sen verran, että tuossa mallissa kansalaiset joutuisivat epätasa-arvoiseen asemaan, jos valtio ei maksaisi tuloja tasaavia valtionosuksia uusille maakunnillekin.

Yksi vielä mainitsematon maakuntaverotuksen ongelma olisi se, että se kerättäisiin pieniltäkin kunnilta joka tapauksessa täysimääräisenä, vaikka sen palvelut siirrettäisiin maakuntakeskukseen. Tämä tekisi siirrot aika houkutteleviksi. Nyt palveluiden optimointi ja karsiminen vielä vähentää kuntalaisten taakkaa. Tulevaisuudessa maakuntakeskus päättäisi veron suuruudesta ja palveluiden keskittämisestä, eli verot eivät todennäköisesti laskisi, vaikka palvelut katoaisivat.

> Ajatuksenahan on keskittää nämä palvelut

En näe tarvetta keskittää palveluita nykyiseen verrattuna. Pieniäkin terveyskeskuksia on hyvä ylläpitää, sillä palveluiden säilyminen lähellä käyttäjiä on palvelun tason kannalta tärkeää. Toisaalta erikoissairaanhoito on jo nyt keskitettyä, joten siihenkään ei tulisi muutoksia. Ei siis tarvetta muutoksiin palveluiden sijainnissa. Keskittäminen on järkevää vain siinä tapauksessa, että jossain kunnassa väkiluku putoaa niin alas, että joitain palveluita ei ole enää järkevää ylläpitää siellä (potilaskohtaisten kustannusten jyrkän kasvun vuoksi). Palveluiden optimaalinen sijoittaminen toimii hyvin myös nykyisessä järjestelmässä.

> Kunnille suoritettavat valtion verotulojen tasaukset ovatkin sitten käsite jota ihmiset eivät millään ymmärrä.

Minusta ne on helpointa selittää progressiivisen verotuksen periaatetta noudattavana hallinnollisena kikkana. Peruspalvelut kuuluvat kaikille, ja pienet kunnat toteuttavat ne keskimäärin varsin kustannustehokkaasti. On selvä, että vanhisvaltainen kunta tarvitsee vähän lisää rahaa verrattuna kuntaan, jossa on pääasiassa nuoria työssäkäyviä ihmisiä. Siinä ei ole mitään kummallista, että Espoo, jossa asuu rikas johtaja, jonka kunnallisveroeurot Espoo joka tapauksessa saa, ei tarvitse yhteisestä kassasta samaa määrää rahaa kuin pikkukunta, jossa hänen köyhät eläkkeellä olevat vanhempansa asuvat. Tässä mielessä johtaja kustantaa vanhempiensa palveluita epäsuorasti. Mutta järkevämpi on ajatella asiaa vain niin, että kaikkien palvelut kustannetaan yhdessä niin, että rikkaat maksavat yhteiseen kassaan vähän enemmän kuin köyhät. Se että raha liikkuu valtion ja kuntien välillä (tasaten kunnallisveron ja kuntien vastuuaseman aiheuttamaa epätasaisuutta) on tässä sivuseikka. Yksi vaihtoehto tälle järjestelmälle olisi se, että valtio keräisi pääosan veroista (progressiivisesti), ja maksaisi suunnilleen saman könttäsumman rahaa kaikille kunnille palveluiden toteuttamiseen. Kunnallisveroa kerättäisiin nykyistä selvästi vähemmän. Sitä voi muuten pitää ilmeisenä nykyjärjestelmän epätasa-arvoisena vikana, että köyhissä kunnissa veroäyri on selvästi korkeampi kuin rikkaissa.

Tämä oli vain sama asia hieman toisilla sanoilla kuin mitä itse käytit.

Hyvä tyyli olisi miettiä, mitkä peruspalvelut haluamme tarjota kaikille kansalaisille, ja järjestää rahoitus sitten tämän mukaan. Jos tenniskenttä ja uimahalli katsotaan perusvarustukseen kuuluviksi, niiden tulisi siirtyä valionosuuksien piiriin tms. Kansalaisillaon kyllä aika selvä käsitys siitä, mitkä palvelut kuuluvat suomalisten peruspalveluihin.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler Vastaus kommenttiin #12

Ei ole ihanteellinen tilanne, että veroäyri vaihtelee kunnissa ja sitä kautta kansalaisilla kunnan väestörakenteesta johtuvista syistä. Eikä sekään ole ihanteellinen tilanne, että toisten kuntien asukkaat saavat kunnalta uimahalleja ja kulttuuria, kun toisten kuntien asukkaat eivät saa niitä. Tuosta jo melkein herää ajatus, että sama veroprosentti kaikkiin kuntiin, ja samojen palveluiden rahoitus valtion kautta kaikkiin kuntiin (niin pitkälle kuin rahaa riittää tuottaa sama palvelu kaikille), olisi paljon tasa-arvoisempi menettely.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #18

Jos verojärjestelmää haluttaisiin suoraviivaistaa, luontevva tyyli voisi olla se, että valtio keräisi progressiivisesti lähes kaikki Suomen verot, ja sitten maksaisi kunnille könttäsumman (per asukas) peruspalveluiden toteuttamista varten. Asukkaiden ikäprofiili, terveys, etäisyydet yms. voisivat hieman vaikuttaa könttäsumman kokoon. Tämän päälle kunnat voisivat kerätä pienen määrän omia verojaan kuntalaisten haluamien "ekstrojen" rahoittamiseen.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler Vastaus kommenttiin #20

Onko kuntalaisten haluamia ekstroja? Minulta ei ole koskaan kysytty mistään ekstroista. Helppoahan se on tarjota ekstroja jos rahaa on ylimääräistä, mutta se ei liene kovin suosittua että ihmiset vapaaehtoisesti pyytävät nostamaan veroäyriä, jotta saadaan sitä tai tätä mukavaa pikku ekstraa. Eiköhän ne ekstrat perustu lähes kokonaan siihen että nykyinen systeemi tuottaa joillekin kunnille enemmän hilloa sukan varteen, jolle joutuu ihan tosissaan keksimään käyttöä että saisi rahan menemään.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #22

"Ekstrat" ovat ehkä kaikkea sellaista, mitä ihminen ei välttämättä tarvitse, ja mikä voi olla eri kunnissa hyvin erilaista. Joku kunta voisi vaikkapa hoitaa hienoja puistoja, toinen voisi tukea matkailupalveluita, ja kolmas järjestäisi vanhuksille tavallista enemmän viihdetoimintaa. Joku kunta voisi olla järjestämättä mitään, ja näin pitäisi kunnallisverot nollassa, ja toinen taas voisi panostaa paljonkin asukkaiden lisäviihtyvyyteen.

Ehdottamani malli on siinä mielessä mielenkintoinen, että pelkillä valtion könttäsummilla elelevälle kunnalle ei jäisi juuri mitään sukanvarteen. Kaikki ylimääräinen törsäys tarkoittaisi siis sitä, että kuntalaiset joutuisivat myös hieman maksamaan ekstraa näistä ekstrapalveluista.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler Vastaus kommenttiin #4

Suomi tuskin voi hämmentää mukaan maakuntaa jolla on kansainvälisesti erittäin vahva itsehallinnon asema.

Kuntaliitoksista jo tiedetään, että pienempi kunta alkaa pian vinkua että palvelut pakenivat suureen kuntakeskukseen. Jos ei lakisääteisesti muuta määrätä, tällainen kätevä säästökeino tulee olemaan suosittua myös maakuntahallinnossa, koska rahaahan on aina liian vähän, kustannusten säästäminen palveluita keskittämällä on "välttämätöntä", ja äänivallan enemmistö on aina suurimmassa kuntakeskuksessa.

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen Vastaus kommenttiin #7

Aivan. Pohjois-Karjalassa maakuntahallitusta kasattaessa kävi ilmi, ettei tuohon hallitukseen tultaisi valitsemaan yhtään edustajaa Polvijärveltä, vaikka kaikki Polvijärveläiset äänestäisivät yhtä paikkakunnan ehdokasta. Olisipa siina pari muutakin maakunnan kuntaa jäänyt ilman edustajaa.

Demokratia on melko kaukana tällaisista hallinnoista ja ainakin toistaiseksi olen henkilökohtaisesti iloinen, että uudistus kaadettiin Demareiden toimesta lakikikkailulla ja viivyttämisellä.

Tulevaisuus näyttää kykeneekö nykyinen hallitus mitenkään parantamaa uudistuksen edes perusarvoisia lähtökohtia. Nythän Kokoomus puuttuu yksityistämisvaatimuksillaan, mutta takuu varmaa on se, että Keskusta ei peräänny 18 maakunnasta. Vasemmistolle tämä olisi myrkkyä kentällä.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #10

Se että kokoomus puuttuu hallituksesta, voi merkitä sitä, että valinnanvapaus paljolti unohdetaan. Valinnanvapaus on periaatteessa ihan kiva juttu, ja voi toimia suurimmissa kunnissa, mutta pienten kuntien kohdalla tämä voi tarkoittaa sitä, että kun asiakkaat hajaantuvat kolmeen eri paikkaan, yksikään niistä ei ole enää niin suuri, että entisen kaltaiset palvelut kannattaisi pikkupaikkakunnalla pitää. Jo nyt kokonsa kanssa kipuileva pikkukunnan terveyskeskus voisi siis periaatteessa muuttua kolmeksi kolmanneksen kokoiseksi terveyskeskukseksi, joista yksikään ei olisi elinvoimainen. Tästä syystä pienten kuntien etu olisi ohjata asukkaat pääasiassa omaan (yhteen) terveyskeskukseen, ja sallia valinnanvapaus vain sellaisena, että se mahdollistaa vierailut muualla, mutta pitää asiakaskunnan muuten koossa.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen Vastaus kommenttiin #14

Tässä ketjussa on esillä paljon realismia, joka vain omia etujaan ajavilta puolueilta puuttuu.

Kuten Juho totesi, valinnanvapaus olisi ihan kiva juttu. Kokoomus kuitenkin yksinkertaisti valinnanvapauden terveydenhuollon yksityistämiseksi, joka olisi räjäyttänyt kustannukset. Poliitikkojen piirissä ei ole sanallakaan pohdittu vaihtoehtoa (https://sites.google.com/view/pelkistetty-sote/etu...), jossa näennäisen kahdesti vuodessa valinnan sijaan valinnanvapaus olisi kokoaikainen julkisen tuotannon määrittelemällä kustannustasolla. Se olisi kustannuksiltaan ja toimivuudeltaan sekä nykyiseen että Sipilän hallituksen esittämään malliin nähden niin ylivertainen, ettei siitä olisi edes tarpeen väitellä. Vaikka kokoomuksen yksityistämismalli oli syytä hylätä, syytä valinnanvapauden romukoppaan heittämiseen ei ole - kyse on eri asioista.

Maakuntahallinto terveydenhuollon rahoitusongelmien selvittämiseksi on myös torso, koska se ei lopullisesti ratkaise perimmäisiä ongelmia, ja koska se kasvattaisi rajusti byrokratiaa. Lisäksi siihen sisältyy julkilausumattomana piirteenä toimintojen keskittäminen taloudellisuuden nimissä. Keskittämisessä on kuitenkin looginen virhe, koska vaikka se lisäisi toimenpidekohtaista tehokkuutta, kansantaloudellinen tehokkuus ja vaikuttavuus laskisivat. Siis keskittämis-/hajauttamisratkaisuissa pitäisi tarkastella kansantaloudellista kokonaisuutta, johon sisältyvät myös esimerkiksi hoidon saavutettavuuteen kuluva aika ja matkakustannukset. Todennäköisesti keskittämisen tarve nykyiseen verrattuna on pieni, mutta hajauttamiseen se on suuri. Eli uudistuksessa pitäisi hoidon ensimmäinen vaihe tuoda mahdollisimman lähelle kansalaista. Esimerkiksi kaikkien lääkäreiden ei suinkaan tarvitsisi olla kuntakeskuksessa vaan osa voisi ottaa vastaan myös sivummalla. Näin kokonaisuutena säästettäisiin aikaa ja kulkukustannuksia. Hajautetuin osa terveydenhuollosta ei vaatisi paljoakaan kiinteitä kustannuksia. Kaiken kaikkiaan tieto- ja instrumenttitekniikan kehityksen myötä ollaan muutenkin menossa hajautetumpaan ja varhaisemman puuttumisen suuntaan, joten voimakas keskittäminen juuri nyt olisi suurella todennäköisyydellä virheinvestointi.

Maakuntamallia ylivertaisesti parempi ratkaisu olisi nykyisten sairaanhoitopiirien pohjalle rakentuva perus- ja erikoissairaanhoidon yhdistävä valtion kokonaan kustantama malli, jossa toimintaa johtaisi terveyshallitus. Se poistaisi kokonaan terveydenhuollon alueellisen eriarvoisuuden. Kun samalla voitaisiin poistaa koko julkisen terveydenhuollon (lääkehuolto mukaan lukien) korvaus-/laskutus-/sääntelybyrokratia, tarittavan lisätyövoiman kustannukset voitaisiin kattaa kokonaan ja vielä jäisi säästöönkin.

Valitettavasti koko terveydenhuoltojärjestelmän järkeistäminen lienee poliittisten puolueiden sidonnaisuuksien vuoksi kuitenkin mahdoton ajatus edes keskusteltavaksi.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler Vastaus kommenttiin #10

Jotkut kunnat ovat pieniä asukasluvultaan, mutta outoa on edes ajatella maakuntahallintoa, jossa ei istuisi vähintään yhtä edustajaa jokaisesta kunnasta. Ei niitä kuntia nyt niin paljon ole, että edustajia olisi ruuhkaksi asti. Kuntaliitos hoitaisi tietysti kunnan pienuuden ongelman, ja häivyttäisi sen tosiasian että joltain alueelta ei ole edustajaa.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #7

> Kuntaliitoksista jo tiedetään, että pienempi kunta alkaa pian vinkua että palvelut pakenivat suureen kuntakeskukseen.

Olen ymmärtänyt, että sillä, että kunnan virkamiehet siirretään toiseen keskuskseen on ollut merkittävä yhdistettyjen kuntien kuntakeskusksia autioittava vaikutus. Kun virkamiehet häipyvät, heidän mukanaan katoavat myös lounasruokaa tarjoavat ravintolat ja monet muutkin arkisetpalvelut. Tästä syntyy kierre, joka pian autioittaa vanhan kuntakeskuksen.

On selvä, että se taajama, jossa päättävät virkamiehet asuvat, näyttää heidän silmissään tärkeimmältä, ja palveluita leikataan aina muualta kuin sieltä. Ja tietenkin selvää keskittämistäkin harrastetaan, monenlaisin selityksin. Tämä on luonnonlaki. Kyse on vain siitä, kuinka vahva tuo trendi on.

Maakuntavaltuustossa maakuntakeskuksen edustaja on todennäköisesti niin suuri, että maakuntakeskuksen (ja sen naapurikuntien) edustajien mielipiteet dominoivat kaikissa asioissa.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler Vastaus kommenttiin #13

Tulisi kylmää kyytiä pienille kunnille, jos lakisääteisesti ei taata niiden oikeuksia. Mutta tehostaminen ja säästäminen on iso motiivi koko paletissa. Väki vähenee ja vanhenee.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #17

Nykyinen malli, jossa kunnilla on itsemääräämisoikeus, takaa kunnille oman äänen ja oman päätösvallan. Usein palvelut toteutetaan yhdessä muiden kuntien tai kaupallisten toimijoiden kanssa, mutta oleellista tässä on se, että jos palvelut eivät miellytä, kuntalaiset voivat muuttaa järjestelyitä. Hallitusten ehdottamissa malleissa pienet kunnat jäävät huutolaisiksi, sen varaan mitä maakunnan enemmistö (=makuntakeskus) haluaa niile armollisesti tarjota.

Pidän kuntien lakkauttmisia ja päätösvallan maakuntiin keskittämistä tässä mielessä kuntien kannalta selvästi vahingollisena. Minun puolestani Suomessa voisi olla nykyistä pienempiäkin kuntia, eikä kuntaliitoksia tarvita. Pienimmät kunnat voisivat hyvin toteuttaa itsehallitoaan tarvittaessa vaikkapa niin, että antaisivat suuremman naapurikunnan järjestää kaikki palvelunsa. Oleellista tässä on siis se, että kunta voisi tarvittaessa muuttaa mieltään, ja tehdä uusia järjestelyitä.

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen Vastaus kommenttiin #21

Kaikesta edellä käymästänne keskusteluista, ajatuksista ja kommentoinneista täytyy nostaa hattua. Kerrankin mielenkiintoista pohdintaa.

Valitettavasti kuitenkin lähes poikkeuksetta näiden esitysten esteeksi asettuu perustuslaki, joka määrää tasa-arvoiset peruspalvelut paikkakunnasta riippumatta.

Oikeastaan mikäli haluttaisiin muuttaa vallitsevaa käytäntöä suuntaan tai toiseen, niin ensin tulisi muuttaa perustuslakia. Tähänhän on pyritty kajoamaan mm. kuntauudistuksessa ja nyt viimeksi maakunta- ja soteuudistuksessa.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler Vastaus kommenttiin #23

Siinä tapauksessa kuntaliitokset tarjoavat keinon vähän
kiertää perustuslakia. Jos palveluita pitää olla tietty valikoima per kunta, ilman tarkkaa ”hoitajamitoitusta” eli sääntöä palveluiden todellisesta laadusta ja riittävyydestä, kuntaliitoksen jälkeen tulee lailliseksi poistaa palveluita alueelta joka aiemmin oli itsenäinen kunta, mutta nyt osa isompaa kuntaa jonka muista osista löytyy palveluita.

Keskustelun sävy on ollut enemmänkin se, että ihmisten tasa-arvoisuutta lisätään eikä vähennetä, kyseenalaistamalla se että eri kunnissa joutuu maksamaan eri veroäyrin saadakseen samat lakisääteiset palvelut. Jos keskustelussa on jotain minkä perustuslaki estäisi, siitä varmasti päästäisiin eroon ilman että agenda muuttuisi olennaisesti.

Yksi keskustelun tärkeimpiä anteja on se että kuntaliitosten tai vaikka maakuntakeskeisen mallinkin kautta saatavan tehokkuuden ja rahan säästön tulisi olla pienelle kunnalle mahdollisuus mutta ei velvollisuus. Kuntaliitosten suurin ongelma on se että pieni kunta ei pysty katumaan sitä yhtä helposti kuin se pystyi sopimaan siitä. Sekä kuntaliitosten että maakuntakeskeisten ratkaisuiden tulisi aina tarjota vain mahdollisuuksia, ja vain ns. väliaikaiseksi säädettynä, jolloin mekanismi järjestelyn purkamiseen on aina selkeästi määriteltynä, ja pienikin kunta voisi tehdä päätöksen järjestelyn purkamisesta niin halutessaan.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen Vastaus kommenttiin #23

Ymmärtääkseni perustuslakia ei tarvitse muuttaa, jos valtio vastaisi terveydenhuollosta. Toiseksi, jos on syytä, muutetaan sitten perustuslakia.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen Vastaus kommenttiin #21

Olet mielestäni tismalleen oikeassa, että asukkaistaan kaukana olevat suurkunnat eivät ole hyvä ratkaisu. Kannattaisi ottaa oppia Ahvenanmaalta. Joissakin asioissa kuntalaisten oma vastuu asioiden hoitamisessa on erinomainen asia, mutta esimerkiksi terveydenhuollossa tarvitaan yhdistelmää pienistä paikallisista toiminnoista valtakunnallisiin. Yksityistämishuumassa monikerroksellisuus vain jäi jalkoihin.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Minua keskustan halu siirtää (paljolti keskustalaisten) kuntien toiminnasta soten ja maakuntauudistuksen myötä puolet maakuntakeskuksiin. Ainakin meillä päin kunnat ovat parhaansa mukaan yrittäneet taistella noita hallituksen hankkeita vastaan, ja pelastaa parhaan kykynsä mukaan kunnan palveluista mitä pelastettavissa on (mm. ankkuroimalla nykyiset palvelut yksityisten tuottajien tuotettavaksi pitkäaikaisin sopimuksin).

Keskustan suurella vaalitappiolla ja tällä uudistuksellakin on varmasti jonkinlainen yhteys. Silti keskusta katsoo parhaaksi jatkaa käärmeen ahtamista pyssyyn. Ja kannatus tuntuu putoavan entisestään.

Ylimääräistä byrokratiakerrostakaan tähän maahan ei oikein kaivattaisi. Nykyinen sote toimii hyvin, ja pienten kuntien taloudenpito on pääsääntöisesti varsin kustannustehokasta.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Nykyinen sote ei toimi hyvin, hyvä jos toimii ollenkaan.

Perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ovat kriisissä. Lastensuojelu toimii enää vain haparoiden.

Suurin ongelma terveyspalvelujen osalta on kustannusten jakautumisen vinouma. Perusterveydenhuollon palveluihin satsataan koko vuosittaisesta terveydenhuollon käyttömenoista 5 %, erikoissairaanhoito vie yli puolet kaikista terveydenhuollon resursseista. 95% käyntikerroista hoidetaan 5% osuudella ja 5% tarvisijoista käyttää 65% kokonaisresurssista.

Erikoissairaanhoidon tarve lisääntyy kaiken aikaa suurelta osin siitä syystä, että perusterveydenhuollon palvelut lyödään laimin.

Tarvitsemme keskitetyt sotepalvelut ja kattavan terveyspalveluverkoston, jossa perusterveyspalvelut ovat etusijalla. Näin voimme vähentää erikoissairaanhoidon tarvetta merkittävästi.

Sosiaalipalvelujen järjestäminen on sekin hoidettava nykyistä paremmin, laadukkaammin ja tehokkaammin.

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

Sikäli olen Niemisen kanssa samoilla linjoilla, että "erikoissairaanhoidon tarve lisääntyy kaiken aikaa suurelta osin siitä syystä, että perusterveydenhuollon palvelut lyödään laimin". Tätä tuskin kukaan kieltää.

Toisaalta jäin mittimään tuota "Tarvitsemme keskitetyt sotepalvelut ja kattavan terveyspalveluverkoston, jossa perusterveyspalvelut ovat etusijalla".

Meillähän on jo nyt kattava palveluverkosto joka palvelee lähellä kuntalaisia juurikin näissä perusterveyden lakisääteisissä palveluissa joten mihin tarvitsemme sen keskittämistä?

Omasta mielestäni tehokkain tapa on ehkäistä tuota kallista erikoissairaanhoitoa lisäämällä tekeviä käsiä tuonne perusterveydenhuoltoon ja ennaltaehkäisemiseen. Siellä se juurisyy on.

Sosiaalipuolesta en osaa kommentoida, mutta voisin kuvitella, että sielläkin pula on lähinnä tekevistä.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Ei täällä päin ole ainakaan kukaan valittanut soten toiminnasta. Kunnat pelkäävät sen sijaan, että uudistukset vievät palvelut kokonaan pois. Vaarassa ovat mm. vuodeosastot ja 24h päivystys. Jonotusajoistakaan en ole juuri kuullut valituksia.

Minä korjaisin järjestelmässä ehkä nykyisen jaon A- ja B-kansalaisiin (yksityinen/firma vs julkinen). Vaikuttaa myös jonotusaikoihin. Tämä taitaa tosin olla lähinnä Helsingin ongelma, eikä vaikuta täällä maaseudulla.

En ole kuullut, että täällä valitettaisiin mainitsemistasi asioista. (Lastensuojeluun satsaisin kyllä lisää ihan periaatteesta, mutta ei siihen sote-uudistusta tarvita.)

Annat ymmärtää, että erikoissairaanhoito olisi resurssisyöppö. Jos näin on, riski on ehkä siinä, että erikoissairaanhoito voi laskuttaa kuntia liian helposti. Sote-uudistus ei helpottaisi tätä, vaan vain lisäisi maakuntakeskuksen valtaa ja ehkä jopa kykyä verottaa muita kuntia. Jos tähän asiaan tarvitaan parannusta, antaisin kunnille paremmat oikeudet hankkia erikoissairaanhoidon palvelut vaihtoehtoisesta lähteestä (vaikkapa naapurimaakunnasta), jos oman maakunnan palvelut ovat liian kalliita. Tällainen pieni kilpailu voisi tervehdyttää tilanteen, jos ongelmia on.

> Tarvitsemme keskitetyt sotepalvelut ja kattavan terveyspalveluverkoston, jossa perusterveyspalvelut ovat etusijalla.

Tästä olen samaa mieltä, paitsi että en ymmärrä, miksi sote-palvelut pitäisi keskittää. En näe nykyisissä keskittävissä sote-ehdotuksissa mitään, mikä auttaisi meitä tässä asiassa. Ainakin kunnissa pelätään kovasti, että terveyspalveluverkosto vain harvenisi, ja palvelut katoaisivat pikkukunnista. Päätösvallan ja hallinnon sirtyminen keskustaajamiin veisi järjestelmää väistämättä tähän suuntaan. Nykyinen järjestelmä on sen sijaan selvästi kuntien peruspalveluita ja kattavaa verkostoa tukeva järjestelmä.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Perusterveydenhuollon kriisi ja kuntatason henkilöstöpula jatkuu, jos luullaan, että asiat korjatuu julkisia palveluja vain lisäämällä. Tarvitaan yhtäaikaa toimiva julkisten, avoimen ja kolmannen sektorin palveluverkosto. Asiaa on lähdettävä ratkiasemaan kuntatasolla, ei maakuntatasolla.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Anttila lausunnossaan on oikeassa. Ja samalla unohdetaan koko sote-uudistuksen alkuperäinen syy.

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

Anttila on osin oikeassa, ei kokonaan.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Verotus valtion ja kuntien välillä maakuntauudistuksessa on kunnolla testaamatta

Tässä jo rauenneessa lakiesityksessä (HE 15/2017) maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi todettiin:

"Kuntien käyttötalousmenot putoavat lähes puoleen nykyisestä. Vuonna 2019 tapahtuva kunnallisveron lakisääteinen alentaminen vähentää vastaavasti kuntien tuloja, mutta niiden taseiden ali- ja ylijäämät sekä velat säilyvät käytännössä ennallaan.

- - - - -

"Verotusta koskevien muutosten lähtökohtana on hallituksen linjaus siitä, että kokonaisveroaste ei nouse ja työn verotus ei kiristy. Valtion verotuksen kiristäminen on mitoitettu siten, että se vastaa kunnallisveroprosenttien alentamista arviolta 12,47 prosenttiyksikköä. Uudistuksen vaikutuksia verovelvollisten verotuksen tasoon tai kunnallisveroprosentteihin eri kunnissa vuoden 2019 jälkeen ei pystytä luotettavasti arvioimaan , koska ne ovat riippuvaisia kuntien päätöksistä. Näin ollen ei pystytä arvioimaan myöskään sitä, kasvavatko verotuksen alueelliset erot uudistuksen jälkeen ja kohdistuvatko uudistuksen vaikutukset kansalaisiin tasavertaisesti asuinpaikasta riippumatta."
_______
Kuntahallinto- väitän edelleenkin - ei ole kunnolla valmistautunut
siihen, miten rajusti kuntatalous ja -hallinto muuttuisi, jos 18 maakunnan'
uudistus toteutetaan. Kyllähän siinä valta keskittyy maakuntien byrokraateille.

--> määrärajojen mitoituksessa maakuntien välillä valtion budjettiin
tulee varmasti suuria rimielisyyksiä

--> maakunnan sisällä kuntien välillä eri pura kasvaa

-->henkilöstövaikutukset n. 220 000 henkilön siirtäminen kuntahallinnosta (ml. kuntainliitto-organisaatiot) maakuntien (valtion) palvelukseen tulee aikaansaamaan vakavia häiriötä julkisten palvelujen ylläpitoon

--> verotus tulee varmuudella kiristymään maassa, joka OECD:n tilastojen mukaan on jo raskaasti verotettu.
https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Verotu...

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Jos sote- ja maakuntauudistus tökkii heti kättelyssä uudenkin hallituksen sisällä, Rinteen hallituksen talouspolitiikka on kyllä viemässä Suomen suuriin vaikeuksiin.

https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/petteri-orpo...

Otin tämän linkin tähän, kun blogini lopussa kysyn kepun roolista edellisessä hallituksessa ja nyt suuren vaalitappion kärsineenä Rinteen hallituksesssa.

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Noin kun seurasin Seppo-Juha Pietikäisen nurkumista koko viimehallituskauden sote ja maakuntamallista niin erityisesti kiinnitin huomiota toistuvaa sanomista maakuntamallista.
Kokoomukselle olisi ollut tuhannen taalan paikka saada läpi sotessa asiakkaalle annettu vapaus valita sotekeskuksensa joko yksityiseltä ta yhteiskunnan tarjoamana joka olisi ollut erinomaknen ratkaisu myöskin vanhuksille olisi tullut mahdollisuus valita hoitokotinsa.

Mutta mutta toisin kävi Kokoomus ajoi kiville tämän mallin kun ei tahtonut maakuntamallia. oliko siinä apurina Jan Vapaavuori, Elina Lepomäki, Susanna Koski ja Harry Harkimo ja lukuisa määrä blogisteja sekä kommentoijioita.

Nyt tämä uusi hallitus on kansan syvien rivien puolella ja Keskustapuolueella on kiva olla siinä hitsaamassa yhteen punamulta yhteistyötä johon kuuluu maakuntamalli ja uudenlainen sotemalli.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Arvoisa kommentoija !

Valinnanvapaus on jo osittain olemassa ja laajenee tulevaisuudessa.Se on fakta.

P.s. Miksi S-L Antttila ei kannata enää 18 maakunnan sote-maakuntamallia ja kunnilta tehtävien ryöstöä ! Miksi ?

P.s. Odotappas 1,5 viikkoa, kun budjettiluonnos tulee nettiin.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo vaatii hallitusta laatimaan talousohjelmansa uusiksi perusteita myöten. Mutta eihän tämä hallitus pysy pystyssä.
-->
https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/petteri-orpo...

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Muistelen Sirkka-Liisa Anttilan olleen jo viime hallituskaudella tätä mieltä mitä nyt Suomenmaan artikkelissaan sanoo mutta loppukädessä hän ei olisi tullut äänestäneeksi vastaa sanojensa mukaan.
Jotenkin kun on kyseessä 295 kunnan sosiaalitoimen ja terveydenhoidon yhdistäminen 18 maakunnan malliin sekä ELY ja TE keskusten integrointi maäkuntamallin demokraattisesti maakuntaaalien kautta valittujen luottamushenkilöiden valtaan on ok.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen Vastaus kommenttiin #35

Arvoisa kommentoijja ei ole arkipäivän reaalitilanteessa sote -käytännön toteutuksesta . Kommentoijja on ilmeisesti siirtämästä maakuntiin pois kunnista sos.terv. alan amattihenkilöstön.

--> siitä seuraa kaaos ja henkilöstöpulan edelleen kriisiytyminen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset