Ruotsin populistipuolue sekä kolme muuta uhkaavat pudota valtiopäiviltä

Minulle riittää vallanmainiosti suomen asioiden seuraaminen, ei meidän ruotsalaisista gallupeista pidä huolta kantaa!
Tuonkin persu rinnastuksen voit jättää omaan arvoonsa, tietenkin voit toivoa persujen romahdusta, mutta se ei liene näköpiirissä, sillä sen verran ylivoimaista oli taas tänäaamunä ylen ykkösaamussa Soinin esiintyminen perusteluineen!

Dagens Nyheter on kunnostautunut aikaisemminkin oikeaoppisessa viestinnässä:

http://rahmispossu.net/2011/08/20/oppitunti-luovasta-uutisoinnista/

Huvittavaa, että Soini tunkee tänne blogiinsa kirjoituksia, jotka ovat täynnä kirjoitusvirheitä ja niissä ei ole asiaa nimeksikään. Katsotaan nyt, kuinka kauan tuolle älämölölinjalle löytyy kannatusta, samalla kun muut puolueet ovat pelastamassa Suomea lamasta. PS on oman pesän likaaja nro 1.

Suomen tilannetta verrataan mielellään Ruotsiin, koska Suomi on EU-jäsenyyteensä asti tullut kaikessa talouskehityksessä ja lainsäädännössä Ruotsin vanavedessä. Jossakin määrin näin tapahtuu nykyäänkin, mutta Suomessa on tietyn, yhä suuremman kansallismielisen väestönosan keskuudessa valjennut sellainen identiteettikäsitys, että suomalaiset eivät ole skandinaaveja, toisin kuin ruotsalaiset ja norjalaiset. Erityisesti ruotsin kielen asema Suomessa ja suomen kielen asema Ruotsissa herättävät paljon sellaista kriittistä keskustelua, josta ennen Internetin valtakautta ja neuvostosuomettumisen aikana vaiettiin.

Samoin Suomessa on myös nähty Breivikin terroriteon arvioinnissa neutraalimpia äänenpainoja ja joissakin keskusteluissa on jopa poikettu pelkästä teon hirveyden pohdinnasta esimerkiksi sellaisiin seikkoihin, oliko saarella järjestetty palestiinalaisia tukeva tapahtuma vai ei tai oliko sosiaalidemokraattisten nuorten kokoontuminen aivopesua, mikä Ruotsissa tai Norjassa olisi pyhäinhäväistys uhrien muiston kunnioittamista vastaan.

Euron kriisi ei myöskään voi olla vaikuttamatta omalla tavallaan, Ruotsihan on euroalueen ulkopuolella ja näinollen se ei joudu yhtä hankalalla tavalla kiemurtelemaan sisäpolitiikan ja EU:n suurten jäsenmaiden välissä tässä asiassa. Perussuomalaiset tai muu poliittisesti epäkorrektina pidetty, kenties vielä nupullaan oleva liikehdintä, ei katoa niin kauan kuin tällaisessa asiassa vaelletaan sellaisessa sumussa, josta pilkahtelee salakavalasti väkinäinen liittovaltiokehitys. Keskustan ohella SDP ja Kokoomus saattavat joutua kärsimään kroonistuvista epäluuloista niitä kohtaan.

Sitten on tietysti se kysymys, ovatko Ruotsidemokraatit tehneet Pohjanlahden toisella puolella joitakin poliittisia virheitä, jotka kostautuisivat. Ainakin sellainen epäilyttää, että he ovat mahdollisesti käyttäneet parlamentaarista vaa'ankieliasemaansa liian lepsusti ja saattaneet mennä porvarillista vähemmistöhallitusta tukemaan myös kysymyksissä, joissa näin ei olisi pitänyt tehdä, eivätkä uskaltaneet vetää hallitusta kylmästi kumoon. Perussuomalaiset ovat paljon opportunistisempia.