SJPHKI Asioita on lähdettävä ratkaisemaan siitä (talous, lainsäädäntö, kv -asiat), missä ne ovat sillä hetkellä (puhdasta pöytää ei ole). Omalla kuvalla ja nimellä esiinnytään tässä blogissa. Lue blogin moderointilinjaus.

Mikä on luottoluokittajien vastuu

Luottoluokitusyhtiö Standard & Poor's mokasi eilen  virheviestillä, jossa kerrottiin Ranskan luottoluokituksen laskeneen. Kyllä se Ranska on vielä kolmen A:n maa.   Ranskan valtiovarainministeri Francois Baroin  vaati asiassa tutkimuksia.

Mainittu luottoluokittaja on monen tiedon tuottaja.   Tällaista  tietoa yhtiö kertoo itsestään.

Kuka näitä luottoluokituslaitoksia oikein valvoo ja niiden kompetenssia .  Onhan aiheesta uutisoitu aiemminkin  ja kyselty luottoluokittajien toiminnan perään. Aiemmin tänä vuonna EU:n suunnasta vaadittiin luottoluokittajien valvonnan yhtenäistämistä.  Tuossa tiedotteessa  kerrotaan osuvasti:

”Talouskriisiä edeltävinä vuosina luottoluokituslaitokset olivat huutosakin johtajia: monimutkaisetkin rahoitusvälineet saivat helposti korkeita luokituksia, ja sijoittajat ostivat, yleensä kysymättä. Kuitenkin korkeidenkin luokitusten tuotteet osoittautuivat vaarallisiksi ja loivat valtavia tappioita. Parlamentti keskustelee tänään maanantaina ja äänestää myöhemmin viikolla mietinnöstä laitosten tilivelvollisuuden parantamiseksi.”

Niin tai näin, ei ne euromaiden ja muidenkaan maiden velat sinänsä vähene luottoluokittajan toiminnalla, taitavat vaan lisääntyä kun lainaraha tulee kalliimmaksi . Euroopan velkakriisi ei suinkaan rajoitu näihin euron ongelmamaihin. EU-maiden  yhteenlaskettu julkisen sektorin velka nousi viime vuonna  n. 10 biljoonaan euron tasolle  (10 000 000 000 000). IMF:n aiemman ennusteen ( ellei se täälläkin lähes päivittäin  blogeissa ennustettu romahdus ja täyskaos sitä ennen tule ) mukaan G7-maiden (Iso-Britannia, Italia, Japani, Kanada, Ranska, Saksa ja Yhdysvallat) julkinen velka nousee reilusti yli 100 %:n  bkt:stä viiden seuraavan vuoden aikana.

 

Velkakriisi olisi suuri globaaliräjähdys, kuten tuossa SK:n viime viikon numerossa asiaa valaistaan. Maailmanlopun ennustajien olisikin keskityttävä  enemmän esittämään keinoja, ettei näin tapahdu. 

 

Mitä on luottoluokitus.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Shemu P

Erinomainen aihe ja pohdintaa. Monia askarruttaa luottoluokittajien ansaintalogiikka. Kaikki kolme suurta toimijaa kun saavat maksunsa kohteiltaan, eli niiltä, keitä he arvioivat. Suomen Asiakastieto tekee arvionsa maksutta, mutta perii maksun luottoluokituksen kyselijöiltä. Jälkimmäiseen sisältyy huomattavasti pienempi eturistiriita.

Yksi vaihtoehto on se, että EU ottaa luokituksessa ohjaksia käsiinsä.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Yhdysvalloissahan CDO-moskat kilpailutettiin eri luokittajilla ja tilattiin siltä, keneltä sai parhaat paperit. Mitenköhän käy eurooppalaisten CDO-viritelmien kanssa? Tuskin onnistuu ihan yhtä helposti.

Sitä tosin ei tarvitse miettiä luottoluokittajien vastuuta, kun poistaa pykälistöstä sellaiset säännöt, ettei niitä kuunnella. Jos jollain eläkerahastolla on strategiassaan ylläpitää tietty osa AAA-papereita niin heivatkoon kuuseen sellaisen säännön.

Mitä mielikuvia luokista taas haen, niin S&P:n AA+ vastaisi osapuilleen kouluarvosanaa 9½, kuten OP-ryhmän Reijo Karhinenkin pohtii oman firmansa negatiivisiksi saatuja luokitusnäkymiä.

Terve suhtautuminen. Ranska olisi rehellisesti sanottuna korkeintaan AA-. Tuleva eurooppalainen deflatorinen lama tämän kriisin nykymuotoisten torjuntalinjojen vuoksi on jossain määrin "ostettu sisään" tuohon luokitukseen.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Eli luottoluokittajien eettiseen toimintaan pitäisi "voida" luottaa.
Minusta pitäisi olla lautamiejärjellä olevat tiiviit tiedot, jos ei maksuhäiriöitä ja muita velkarikkeitä velallisella, velalliseen voidaan luottaa.

P.s. Nykyiset eri maiden velat eivät tosin muutu "saataviksi".

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Maksuhäiriömerkintöjähän ei tule koskaan, jos aina on taattuna lisävelkapääomaa edellisen lainan+korkojen edestä.

Ehdottamasi toimintamalli ei siksi oikein onnistu.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Pitää paikkansa, mutta sitten tullaan siihen eri maiden sisäpolitiikkaan, jossa äänestäjien tulisi valvoa oman maan velkaantumista.

USA:n liittovaltion taloutta on rahoitettu velaksi lähes kokoajan.
Presidentti Andrew Jacksonin aikana lähes 180 vuotta sitten ei ollut velkaa.
Jos USA:n luotonsaanti estyisi, mitä tapahtuisi ? USA pn pystynyt kuitenkin hoitamaan velkansa, viime aikoina velkaa uusimalla ja lisää ottamalla.
http://translate.google.fi/translate?hl=fi&sl=fi&t...

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Velkaa annetaan yleensä luottamuksen osoituksena. Ajatellaanpa nyt vaikkapa, millaisia mahtikoneita Eurooppa ja Yhdysvallat olivat hetikohta toisen maailmansodan jälkeen. Keksintöjä ja uusia tuotteita tuli kielikuvallisesti sanottuna liukuhihnalta.

Onko tätä luottamusasemaa enää siinä määrin? Onhan Euroopassa Alpeilla CERN, missä voidaan uutta ja ihmeellistä todeta, mutta pääosin täältä tulee enää vain ideoita (karrikoidusti) ja sitten Aasiassa tehdään kopiot.

Tätä peruskysymystä luottamuksesta voisi pohtia vaikka Kreikan kohdalla. Onko siitä maasta lupa odottaa jotain niin ihmeellistä, että jatkuvasti paheneva velkatilanne oikenisi?

Minusta ei ole. Samansuuntaisen viestin olen kohta valmis heittämään jopa Italiasta.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Kuinkahan suuri on Kiinan taloudessa piraattiteollisuuden osuus .
Jossain vaiheessa läntinen maailma puuttuu kovemmin ottein samoinkuin Kiinan valuuttakurssipolitiikkaan.

Merkille pantavaa oli, ettei GM hyväksynyt Kiinan Saab ostoa !

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Seppo-Juha, kuten tiedät luottoluokituslaitokset ovat vapaan markkinatalouden, eli kapitalismin tärkein työkalu.

Se on instrumentti, jolla painostetaan kansallisvaltioita laittamaan veronmaksajat maksamaan oman väkensä ahneuteen perustuneet virheet.

Se voi nostella korkoja mielensä mukaan,- tai laskea niitä. Tavoite on maksattaa kapitalismin velka syyttömillä.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Ei tämä aateystäväsi tainut sentään ennustaa ihmiskunnan teknistä kehitystä ja, että Kiinakin huseeraa kuin mikäkin kapitalisti ja etuoikeutetut kansalaiset ostavat yksityisopetusta sieltä ihan USA:sta saakka.
http://www.historyguide.org/intellect/marx.html

P.s. Tuo linkki on kevennys.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Eikös blogaaja tiedä ketä maksaa näiden laitosten palkat?

Pekka Heliste

Heh, luottaoluokittajien mielestä heidän luokitusarvo on mielipide eikä heillä ole mitään vastuuta siitä olivat ne oikeita tai vääriä

Eikä heillä ole mitään vastuuta seurauksista

Pekka Heliste

Kysymys olikin siitä, että luottoluokittajat eivät ota mitään vastuuta mielipiteiden seurauksista

Käyttäjän Syvari kuva
Juho Syväniemi

ööh kuka uskoo luottoluokituksiin? Onko euroopan päättäjät, eläkelaitokset ja sijoittajat tosiaan niin tyhmiä että uskovat niihin, eivätkä itse ongittuun dataan?

En syyllistäisi luokittajia vaikka ovatkin poliittisesti latautuneita.. sellainen syö hyvin nopeasti laitoksen uskottavuuden.

Se komission ehdotus eurooppalaisesta luokituslaitoksesta oli kyllä hauska :) luotettavuuden uusi tuleminen?

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

No miksi sitten luottoluokittajien mielipide vaikuttaa lainan hintaan, vaikka toki muitakin syitä on lainaottajassa itsessäänkin.

Käyttäjän Syvari kuva
Juho Syväniemi

Kai niihin sitten vielä uskotaan. Toistaiseksi maiden luokitukset ovat aika hyvin linjassa reaalitalouden kanssa.

. suvituuli

Luottoluokittajien virheet USAn asuntolainakriisissä tunnetaan. Myös luottoluokittajat itse ovat ne tiedostaneet ja korjannneet toimintaansa.

Niiden omakin toivomus on se, että ne voisivat luopua niillä nyt olevasti puoli-virallisesta asemasta. Tarkoittaa sitä, että tällä hetkellä valvovat viranomaiset, Finassivalvonta, BIS, jne. ovat asettaneet sijoittajille niiden sijoituksiin liittyviä luokitusvaatimuksia, jotka perustuvat luottoluokitusyhtiöiden tekemiin luokituksiin.

Eli, esim. työeläkeyhtiö ei saa sijoittaa kohteeseen, jonka S&Pn antama luokitus on yhtä Ata huonompi.

Jos näin olisi - sijoittaja voisi valita(sijoitusehtojensa niin salliessa), luottaako hän vaikkapa Euroopan komission riskittömäksi sijoitukseksi luokittelemaan Kreikan valtiolainapaperiin vai Moody's samaiselle paperille antamaan D(efault)-luokitukseen.

Kumpaa te noudattaisitte?

Toinen asia on sitten se, että eilinen SP-Ranska episodi on herättänyt kaikenlaisia epäilyksiä. Joista yksi varsin uskottava on se, että kyseessä ei ollut virhe, vaan SP joutui perumaan alennuksen painostuksen alla.

Ei pidä unohtaa, että Ranskan riskit Italiaan ovat ainakin 300 miljardia euroa, sekä se, että ERVVn takausmekanismin toteutuminen niin kuin oli suunniteltu, olisi entisestään lisännyt Ranskan luotoriskejä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset