Suomen, kunnan vai molempien etu
Tänään 14.2.2012 alkaa kunnallishallinnon rakenne -virkamiestyöryhmän esityksestä maakunnittainen aluekierros ja kestää 21.3.2012 saakka . Tilaisuuksia on yhteensä 18. Nämä tilaisuudet on nähtävissä myös verkossa. Samaan aikaan on jokainen kunta saanut lausuntopyynnön työryhmän ehdotuksesta. Kuntien omien lausuntojen määräaika on 13.4.2012. Kuntien kuuleminen toteutetaan sähköisellä kuulemislomakkeella. Kansalaiskeskustelua käydään omalla nettisivulla ”ota kantaa”.
Monenlaista ”mantraa” on julistettu uudistusta ajavien ja sitä kritisoivien toimesta. Hallitus korostaa ohjelmansa mukaisesti vahvoihin peruskuntiin pohjautuvaa elinvoimainen kuntarakennetta. Kuntauudistukseen kriittisesti suhtautuvat puhuvat kunnallisesta itsehallinnosta. Kuntauudistuksella on kieltämättä kunnianhimoiset tavoitteet, sillä kysymys on samalla kuntien rakennelain lisäksi myös valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain sekä muiden sektorilakien sovittamisesta yhteen valtakunnallisen kuntauudistuksen kanssa ja perustan luomisesta kuntalain kokonaisuudistukselle.
Kuntauudistus olisi pitänyt tehdä jo vuosikymmeniä sitten. Nyt sitä ei voida enää lykätä, sillä Suomi ei selviä ensi vuosikymmenellä nykyisellä kuntien ja kuntain liittojen hallintohimmelirakenteilla. Kuntien talouden kehittymisestä valmistui erillinen valtiovarainministeriön raportti toissa viikolla. Herätyskellojen pitäisi soida poliittisilla päättäjillä viime kädessä eduskunnassa yli puoluerajojen. Kuntaraja- ja kunnallisen itsehallinnon väittelyn sijasta tulisi ottaa keskustelun keskiöön muutamat tosiasiat: huoltosuhteen kehitys, kuntatalouden kehitys, työvoiman saatavuus jatkossa, yksittäisen kunnan tulevaisuuden näkymät ja kyky huolehtia palveluista. Tilanne ei korjaannu silmänkääntötempulla , jossa esitetään esim. terveydenhuollon ja koulutuksen siirtämistä kokonaan valtion rahoitusvastuulle. Silloinhan siirrettäisiin kunnilta valtiolle päättäminen siitä, missä näitä palveluja on saatavissa.
Todettakoon tässä, että valtion puolella tehtiin voimakasta hallinnon kehittämistyötä jo 1990-luvulla. Sen huomaa parhaiten, jos ottaa valtion budjettikirjan vaikka vuodelta 1991 ja tältä vuodelta. Valtion puolella on oltu 20-30 vuotta kuntia edellä hallinnon kehittämistyössä. Valtiovarainministeriö käynnisti nyt tammikuussa keskushallinnon uudistushankkeen ja valtiovarainministeriö uudisti omaa organisaatiotaan myös hiljattain.
Suomen kuntajaotus on peräisin 1800-luvulta kappeliseurakunnista. Vuoden 1865 kunnallisasetuksella ja vuoden 1873 kaupunkien kunnallisasetuksella luotiin nykyisen kuntajärjestelmän perusta. Vuoden 1865 kunnallisasetuksella erotettiin kunnan ja seurakunnan päätöksenteko ja toimeenpano toisistaan. Kaupunkien hallinto oli jo ollut seurakunnista erillinen.
- Luettelo Suomen kunnista väkiluvun mukaan
- Luettelo Suomen kunnista väestötiheyden mukaan
- Luettelo Suomen kunnista pinta-alan mukaan
- Luettelo Suomen vanhimmista kaupungeista
- Luettelo Suomen kuntaliitoksista
- Luettelo Suomen kuntamuutoksista
- Luettelo kuntaliitoksista Suomessa kunnittain
- Luettelo Suomen entisistä kunnista
- Luettelo Suomen entisistä kaupungeista
- Luettelo Suomen kirkkopitäjistä
- Luettelo Suomen rannikkokunnista
- Luettelo Suomen ruotsin- ja kaksikielisistä kunnista
- Suomen kuntavaakunat
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Kuntarajojen uudelleenpiirtely ei tuota säästöjä.Kunnissa pitäisi olla johtoa, joka kykenee muuttamaan toimintatapoja ja saneerausta.
Sellaisia ei valitettavasti ole .
Niinpä kuntauudistus on lähinnä piirustusharjoitus Virkkuselle
Kuntauudistuksessa on kysymys muustakin kuin kuntarjaoista, kuten tuossa mainitsen. Ja uudistuksessa on aikaansaatava myös tuloksia.
"Vain karttaharjoitus", asia on tainnut mennä hiukan ohitsesi, koska erinäisiä selvityksiä on tehty suuri määrä, ja lisää tulee. Niihin voi perehtyä jos viitsii ja haluaa.
Näkyvä osa kansalle on rajat kartalla, tuskin olennaisin.
Se on palvelujen järjestäminen nykyaikaa vastaaviksi ja järkevällä taloudellisella panos/tuotos suhteella.
Nykysysteemillä kunnilla siihen ei ole varaa taloustilanteessa, jossa valtio/kunnat velkaantuvat vuosittain. Joten uudistettava on.Ilman ulkoista impulssia ei mitään tapahdu.
On myös selvää etteivät pienimmät yksiköt pysty tuottamaan palveluja mm. työsvoiman saannin vuoksi- harvoja kiinnostaa työskennellä miniyksiköissä ilman ammatillisiä kehitysnäkymiä. Se näkyy koulutetun työvoiman kohdalla jo nyt.
Muutosvastarinta on silmiinpistävän jyrkkää niin luottamushenkilöstön kuin virkamiehistön keskuudessa, status menee, tulot häviää,tunnsesyyt jylläävät, jne. Mikään ei muuttua saisi, Impivaarassa on turva ja rauha.
Taputtaisin käsiäni, jos liitoskunnat velvoitettaisiin välittömästi antamaan kenkää kaikille liitoksessa syntyville ylimäääräisille viroille. Liitosten käytäntö on sitä, että kunnat yhdistyy, virat jää, palvelut keskitetään ja kärsijänä on vain kansalainen. Säästöjä ei tule. Yritykset kun yhdistyvät alkaa välittömästi YT:t ja päällekkäisten toimintojen karsiminen.
Esimerkkinä nyt Oulu: "Apulaiskaupunginjohtajien lisäksi uuteen Ouluun tulee myös liuta muita johtajia, joiden haku ja valinta jää syksyyn. Johtajien ja koko muun henkilöstön rekrytointia varten perustettiin keskiviikkona oma toimikunta, joka piti saman tien ensimmäisen kokouksensa. "
Persaukisia liittämällä kun ei velat muutu saataviksi.
Kunnan koolla, eikä sillä missä kunnan keskushallinto sijaitsee ole mitään
merkitystä kun lähipalvelut säilyvät kohtuullisen matkan päässä ja ovat saatavissa kaikille. Jäljet tosin peloittavat, josta valtion esimerkit olemassa,Kelan-Poliisin ja työvoimahallinnon toimistopalvelut lakkautettu
ja nämä tapahtuivat jo edellisen hallituksen toimesta. Nyt taas ulkoistettu puolustusvoimien ruokahuolto. Eikö lainsäädännöllä voitaisi uudistaa ja ulkoistaa myös kunnallishallinto vaikka EU:le johon muukin päätösvalta on jo siirtynyt.
Oulussa jo valmiiksi räätälöity apulaiskaupunginjohtajan virka vihreille.
Oletko kuitenkin sitä mieltä, että nyt tiedossa oleviin
haasteisiin on ratkaisut tehtävä, eikä lykättävä asioita
eteenpäin, seuraavalle eduskunnan vaalikaudelle 2015-2019,
kuten kepu esitti.
Kelan osalta on totta toinen puoli kriitikissä, mutta ei
niille, jotka osaavat tai on mahdollista käyttää sähköisiä
palveluja.
http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/160104104919IL?OpenDocument
Työvoimahallinnon osalta on myös tilane se, että on paljon
myös sähköisiä palveluja, vaikka paikalla onkin käytätävä
tietyssä asioita.
https://asiointi.mol.fi/asva/asiointivalikko
Poliisin osalta tilanne on nyt huolestuttava. Olen puhunut
vuosikymmeniä, että poliisihallinnossa on liikaa erilaisia
eri tasojen päällikköposteja. Muttaon alueita, joissa poliisin
paikalle tulo vaatii liian pitkän ajan ja matkan.
Poliisihallinnossa on myös paljon asioita, joita voi hoitaa
sähköisesti.
http://www.poliisi.fi/intermin/biblio.nsf/vwbyyearpolfin/AD4011D0362153C...
P.s. Monien helsinkiläisten veroilmoitukset
käsitellään Pohjois-Karjalan verotoimistossa.
Lähin henkilöasikkaan verotoimisto on Vantaan puolella.
Verohallinto on kehittänyt hyvin sähköisiä palveluja
http://www.vero.fi/fi-FI/Asioi_verkossa
Täysin käsittämtäön on viiden vuoden työsuhdeturvatakuu yhdistyvissä kunnissa. Eihän niitä säästöjä näy. Ymmärtäisin asian, jos henkilö siirtyy toiseen tehtävään -kunnan palvelutehtäviin, pois hallinnosta.
Muutoksessa jää työ edelleen tehtäväksi sitoen pääosan työnsuorittajista edelleen toimiinsa, terv.huolto, opetus, sos toimi. Hallintoa voidaan karsia melkolailla, ilman ylipitkiä karensseja kulut kevenevät. Ei voi hyväksyä ikitulon oletusta.
On todennäköistä, että hallinto, järjestelmät tehostuvat ammattitaitoisemman henkilöstön, menetelmien kautta. Edustajien työ samoin.
Osa jää työttömiksi, joten menot kasvavat uudelleenkoulutksen ja korvausten muodossa.
Ratkaisevaa talouden kannalta on terveydenhoidon uudistaminen. Se on itse asiassa tärkeämpi asia kuin viiden vuoden suoja, joka paras-hankeen helpottmiseksi luotiin. Kyseinen suoja ei paljoa lämmitä niitä, joiden palli muuttuu ykkösestä vaikkapa neloselle. Johtotason ulkopuolella ongelma ei ole mainittu takuu vaan henkilöstön saatavuus.
Terveydenhoito uudistuu jo täysin suunnitelman mukaisesti.
Kaikki, joilla on varaa tai vakuutus käyvät yksityisellä ja julkinen sektori jää palvelemaan USA:n malliin köyhimpiä.
Ohitusleikkaus yksityispuolella on harvojen herkku. Pikkaisen realismia, please.
Niin, uudistuu suunnitelman mukaisesti. Vielä emme ole maalissa.
(Lähi)tulevaisuudessa vakuutuksella ja/tai rahalla pääsee.
USA:kaan 65-vuotias ei enää saa sairasvakuutusta .USA:n vakuutuksetkin ovat kollektiivisia eli työnantajan ottamia ryhmävakuutuksia ja se on voimassa vain työsuhteen ajan.
Vanhukset ovat toki oma lukunsa. 65-vuotias kun on biologisesti jo vanha ja olisi varsin riskialtista bisnestä vakuuttaa iäkkäämpiä kun elämä on todistetusti 100% tappava.
Mutta työikäiselle ja -kykyiselle vakuutukset tulevat, elleivät jo ole, tärkeimpiä hoitoonohjaajia. Tietysti nuoremmilla erikoissairaanhoidon tarve on matalampi, ainakin toivottavasti.
Säästöä se on julkiselle puolelle jokainen asiakas joka itseohjautuu yksityiselle palveluntarjoajalle.
Seppo et koskaan vastannut tähän.
-----
Nyt on Varsinais-Suomen raportti läpi kahlattu. Kyllähän tuo aika tilaustyölle haisee ja nimenomaan niin, että karttahahmotelma on työryhmälle annettu ja siihen sitten kirjoittamaan perusteluja.
Tehdään nyt muutamia havaintoja. Lähdetään sillä olettamalla, että jonkin tason kunta teurastus tulee, joten hienosäätöjä lähinnä. Huonokuntoista Tarvasjokeahan tuskin kukaan haluaa riesoikseen ottaa, mutta johonkin sekin on niputettava. Uudenkaupungin huonot ennusteet on toivottavasti tehty jo ennen kuin suuri soijatehdas hanke loppuvuodesta 2011 varmistui. Raportissa ei oikein selviä sekään, että myös Turusta asioidaan esimerkiksi Kaarinassa ja Raisiossa. Vai väittääkö joku tosissaan, ettei ainutkaan Turkulainen käy Ikeassa tai vaikka autokaupoilla Raision puolella?
Jos nyt lähdetään siitä, että rajuremontti tarvitaan, niin yksi asia hämmästyttää yli muiden. Turun "seutukunta". Alue, jolle olisi järkevää jättää Turku ennalleen ja muodostaa ympärille 2-3 vahvaa kuntaa, aiotaan ajaa väkisin yhteen läjään. Moni ihminen haluaa asua kehyskunnissa riippumatta veroprosenteista. Moni haluaa nimenomaan asua Turun ulkopuolella, koska ei alkuunkaan pidä Turun hallinnosta ja tuhlailevasta politiikasta. Turussa ei ole mitään sellaista palvelua TYKSin ulkopuolella, mitä nämä 2-3 vahvaa naapuria eivät pystyisi tarvittaessa itsenäisesti tuottamaan.
Vastaavaa tilannetta on myös Helsingin ja Tampereen seuduila. Jostain syystä näiden suetujen muodostuminen useammasta kuin yhdestä palasesta on Virkkuselle mahdoton yhtälö, vaikka mitään taloudellista perustaa ei ole vastustaa. Paitsi tietysti keskuskaupunkien kunnallisimperialistiset tarpeet. Itselleni tämä näyttää lähinnä siltä, että tosiasiassa kunta taloutta ollaan laittamassa kuntoon monopolisoimalla kenttä, jotta päästää nostamaan äyrejä ja maksuja. Kilpailuhan ei luonnollisesti tuohon kuvioon sovi. Selvityksessä myös mainitaan "haitallinen" kilpailu, mutta ei sanallakaan kilpailun hyödyistä. Selvityksessä unohdetaan kokonaan 20-50-vuotias työssäkäyvä perusterve yksilö ja sellaisia sisältävä lapsiperhe. Plavelut eivät tule paranemaan, ne vaan karkaavat kiihtyvällä tahdilla uusin keksuksiin.
Edistääkö esittämäsi malli parhaiten koko seutukunnan kehitystä, jos ympäryskunnat ovat asuinkuntia, mutta se keskuskaupunki työssäkäynti kunta.
Täysin oikeaa vastausta ei taida olla.
Oikeat vastaukset ovat vähissä näinä aikoina, mutta täysin väärä vastaus on lähteä rakentamaan lisää monopoleja. Valtiollinen monopoli on talouden syöpä.
Katainenkin puhui itseään pussiin radiossa loppu viikosta. Harmi, ettei silloin toimittaja lähtenyt haastamaan herra ministeriä tästä monopoli metropoli kiihkosta, jolla tuntuu olevan hyvin vähän tekemistä palvelutuotannon kanssa.
Turun alueella keskuskapungissa on tehty kautta vuosikymmenten sellaista politiikkaa, että olisi suorastaan rikos ihmisyyttä vastaan pakottaan kehysläiset siihen väkisin liittymään. Tilanne olisi aivan toinen, jos Turussa olisi tehty hyvää ja vastuullista politiikkaa johon on kyllä väestöllinen ja verotuksellinen pohja ollut aina olemassa.
Edit. Lisäksi unohdin melkein mainita, etteivät ympäryskunnat nytkään ole vain asuinkuntia. Niissä on teollisuutta ja kauppaa, jota Turkulaisetkin käyttävät. Itse tunnen useita henkilöitä, jotka käyvät Turusta töissä Kaarinassa tai Raisiossa. Miten siis näistä yht'äkkiä tulisi vain nukkumalähiöitä?
Jokainen kunta voi lausua tässä kuulemisessa käsityksensä ja näkemyksensä pärjäämisestä yksin 2020-luvulla.
Monopoli- ja keskittämissanoja viljellään nyt ahkerasti. Valtiohan on jo monopoli hallintoyksikkönä lainsäädännön oikeutuksella. Keskittämispolitiikka tässä kuntauudistuksessa on mielenkiintoinen. Nykyinen tilanne johtaa monissa kunnissa ulkoistuksiin ja keskittämisiin, kun kunta itse ei pysty vastamaan kansalaisten peruspalveluista. Siinä ulkoistetaan samalla myös kunnallista itsehallintoa roppakaupalla.
Siksi ihmettelenkin valtion (vai Virkkusen) vainoa näitä elinvoimaisia ympäryskuntia kohtaan. Tietyissä lausunnoissa ei tunnuta pitävän edes ympäryskuntien keskinäisiä liitoksia oikeutettuina. Miksi kiusata niitä kuntia, joiden vähäiset ongelmat ovat korjattavissa omin voimin, kun tuolla on varmaan kolmatta sataa kuntaa, joilla ei oikeasti omat voimat välttämättä riitä, vaikka tahto rajaton jostain kaivettaisiinkin.
Pahoin pelkään, että etenkään näiden suurten kaupunkiseutujen suunnitelkmansa suhteen ei Virkkuselta jousto haluja löydy, mikä on järjetöntä, koska juuri siellä on kaikista eniten toimivia vaihtoehtoratkaisuja löydettävissä. Toisaalta ketäpä yllätti sekään, että viime viikolla lähes jokainen harjoitelmaa puolustanut kirjoitus tällä palstalla oli Helsinkiläisen 'kynästä'.
Ainahan meillä on se ratkaisumallikin olemassa pääkaupunkiseudulle, että muodostetaan ympäristöstä 2-3 kolme vahvaa yksikkö ja jaetaan sitten Helsinki näiden kesken. Poistuu Helsingin ongelmat, joita tällä uudistuksella ollaan poistamassa.
Aamutv:ssä haasteltiin Polvijärven kunnanjohtajaa, joka tottakai vannoi kunnan itsenäisenä jatkamisen suuntan ja puhui vastoin parempaa tietoa pääministeri Kataisen vaatineen pakkoliitoksia. Kunnanjohtaja puhui vain nykyisestä tilanteesta, muttei tulevasta kehityksestä. Sanoi tosin rahoituksen olevan ongelma palvelujen järjestämisessä.
http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/03_kunnat...
Polvijärven huoltosuhde heikkenee vuoteen 2030 mennessä yli 100:n (ks. raportista.
Lainaus raportista:
"Lisäksi Tohmajärvi, Outokumpu ja Polvijärvi ovat toiseksi huonoimmassa viidenneksessä yli 100 huoltosuhteillaan."
Minusta pitää puhua nyt oikeista asioista ja unohtaa kuntarajat ja kunnallinen itsehallinto -sanat pelkkinä slogan opposition heittoina.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 26 kommenttia